Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen

Juha Forsström; Antti Lehtilä

Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen

Translated title of the contribution: Scenarios for the impacts of climate policy on energy economy

Juha Forsström
, Antti Lehtilä

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Työssä on analysoitu kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tueksi skenaarioita päästöjen rajoittamisen vaikutuksista Suomen energiatalouteen. Tarkastelut jakaantuvat keskipitkän tähtäimen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2025 saakka, sekä pitkän tähtäimen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2050 asti. Vaikutusanalyysit on tehty kahdella laajalla koko Suomen energiajärjestelmän osittaistasapainomallilla. Vuoteen 2025 ulottuvien skenaarioiden keskeisenä tavoitteena on arvioida päästöjen rajoittamisen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia sekä muutoksia eri energialähteiden ja tekniikoiden keskinäisessä kilpailukyvyssä. Tärkeimmäksi toteutusmekanismiksi on tällöin oletettu päästöoikeuksien kauppa, jonka piiriin kuuluu energian tuotanto ja pääosa energiaintensiivisestä prosessiteollisuudesta. Pitkän tähtäimen skenaarioiden avulla haarukoidaan puolestaan mahdollisuuksia tuntuviin päästöjen vähennyksiin kotimaisin toimin. Tulosten mukaan Kioton periodilla päästöjen vähentämisen marginaalikustannukset olisivat Suomessa noin 25 /tonni (CO2-ekv.), mikäli vähennykset toteutettaisiin kokonaan kotimaisin toimin. Suomalaisten yritysten kannattaisi siten ostaa runsaasti päästöoikeuksia, jos niiden hinta jää selvästi tätä tasoa alhaisemmaksi. Suorat vuosikustannukset olisivat Kioton periodilla kotimaisin toimin runsaat 200 M , mutta päästöoikeuksien hinnan jääminen 10 :n tasolle vähentäisi kustannuksia lähes kolmanneksen. Vuoteen 2050 mennessä Suomessa olisi teknisesti mahdollista vähentää päästöjä tulosten mukaan ainakin 50 % vuoden 1990 tasosta. Tämä edellyttäisi kuitenkin monien uusien tekniikoiden kaupallistumista, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidin erotusteknologia ja lähes päästötön, esimerkiksi polttokennoihin perustuva liikenteen ajoneuvoteknologia. Ilman uusia tekniikoita tai laajaa joustomekanismien käyttöä päästötavoitteiden kiristyminen johtaisi hyvin nopeaan kustannusten kasvuun Kioton periodin jälkeen.

Translated title of the contribution	Scenarios for the impacts of climate policy on energy economy
Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	82
ISBN (Electronic)	951-38-6586-X
Publication status	Published - 2005
MoE publication type	Not Eligible

Publication series

Series	VTT Working Papers
Number	36
ISSN	1459-7683

UN SDGs

This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)

SDG 13 Climate Action

Keywords

climate policy
greenhouse gas emissions
energy economy
energy system models
emission reduction

Access to Document

https://publications.vtt.fi/pdf/workingpapers/2005/W36.pdf

Cite this

@book{79a10359099944049b715520ba652dff,

title = "Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen",

abstract = "Ty{\"o}ss{\"a} on analysoitu kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tueksi skenaarioita p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamisen vaikutuksista Suomen energiatalouteen. Tarkastelut jakaantuvat keskipitk{\"a}n t{\"a}ht{\"a}imen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2025 saakka, sek{\"a} pitk{\"a}n t{\"a}ht{\"a}imen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2050 asti. Vaikutusanalyysit on tehty kahdella laajalla koko Suomen energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n osittaistasapainomallilla. Vuoteen 2025 ulottuvien skenaarioiden keskeisen{\"a} tavoitteena on arvioida p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamisen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia sek{\"a} muutoksia eri energial{\"a}hteiden ja tekniikoiden keskin{\"a}isess{\"a} kilpailukyvyss{\"a}. T{\"a}rkeimm{\"a}ksi toteutusmekanismiksi on t{\"a}ll{\"o}in oletettu p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksien kauppa, jonka piiriin kuuluu energian tuotanto ja p{\"a}{\"a}osa energiaintensiivisest{\"a} prosessiteollisuudesta. Pitk{\"a}n t{\"a}ht{\"a}imen skenaarioiden avulla haarukoidaan puolestaan mahdollisuuksia tuntuviin p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennyksiin kotimaisin toimin. Tulosten mukaan Kioton periodilla p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misen marginaalikustannukset olisivat Suomessa noin 25 /tonni (CO2-ekv.), mik{\"a}li v{\"a}hennykset toteutettaisiin kokonaan kotimaisin toimin. Suomalaisten yritysten kannattaisi siten ostaa runsaasti p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksia, jos niiden hinta j{\"a}{\"a} selv{\"a}sti t{\"a}t{\"a} tasoa alhaisemmaksi. Suorat vuosikustannukset olisivat Kioton periodilla kotimaisin toimin runsaat 200 M , mutta p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksien hinnan j{\"a}{\"a}minen 10 :n tasolle v{\"a}hent{\"a}isi kustannuksia l{\"a}hes kolmanneksen. Vuoteen 2050 menness{\"a} Suomessa olisi teknisesti mahdollista v{\"a}hent{\"a}{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} tulosten mukaan ainakin 50 \% vuoden 1990 tasosta. T{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}isi kuitenkin monien uusien tekniikoiden kaupallistumista, joista merkitt{\"a}vimpi{\"a} ovat hiilidioksidin erotusteknologia ja l{\"a}hes p{\"a}{\"a}st{\"o}t{\"o}n, esimerkiksi polttokennoihin perustuva liikenteen ajoneuvoteknologia. Ilman uusia tekniikoita tai laajaa joustomekanismien k{\"a}ytt{\"o}{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}tavoitteiden kiristyminen johtaisi hyvin nopeaan kustannusten kasvuun Kioton periodin j{\"a}lkeen.",

keywords = "climate policy, greenhouse gas emissions, energy economy, energy system models, emission reduction",

author = "Juha Forsstr{\"o}m and Antti Lehtil{\"a}",

note = "Project code: C5SU00467 ",

year = "2005",

language = "Finnish",

series = "VTT Working Papers",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "36",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen

AU - Forsström, Juha

AU - Lehtilä, Antti

N1 - Project code: C5SU00467

PY - 2005

Y1 - 2005

N2 - Työssä on analysoitu kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tueksi skenaarioita päästöjen rajoittamisen vaikutuksista Suomen energiatalouteen. Tarkastelut jakaantuvat keskipitkän tähtäimen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2025 saakka, sekä pitkän tähtäimen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2050 asti. Vaikutusanalyysit on tehty kahdella laajalla koko Suomen energiajärjestelmän osittaistasapainomallilla. Vuoteen 2025 ulottuvien skenaarioiden keskeisenä tavoitteena on arvioida päästöjen rajoittamisen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia sekä muutoksia eri energialähteiden ja tekniikoiden keskinäisessä kilpailukyvyssä. Tärkeimmäksi toteutusmekanismiksi on tällöin oletettu päästöoikeuksien kauppa, jonka piiriin kuuluu energian tuotanto ja pääosa energiaintensiivisestä prosessiteollisuudesta. Pitkän tähtäimen skenaarioiden avulla haarukoidaan puolestaan mahdollisuuksia tuntuviin päästöjen vähennyksiin kotimaisin toimin. Tulosten mukaan Kioton periodilla päästöjen vähentämisen marginaalikustannukset olisivat Suomessa noin 25 /tonni (CO2-ekv.), mikäli vähennykset toteutettaisiin kokonaan kotimaisin toimin. Suomalaisten yritysten kannattaisi siten ostaa runsaasti päästöoikeuksia, jos niiden hinta jää selvästi tätä tasoa alhaisemmaksi. Suorat vuosikustannukset olisivat Kioton periodilla kotimaisin toimin runsaat 200 M , mutta päästöoikeuksien hinnan jääminen 10 :n tasolle vähentäisi kustannuksia lähes kolmanneksen. Vuoteen 2050 mennessä Suomessa olisi teknisesti mahdollista vähentää päästöjä tulosten mukaan ainakin 50 % vuoden 1990 tasosta. Tämä edellyttäisi kuitenkin monien uusien tekniikoiden kaupallistumista, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidin erotusteknologia ja lähes päästötön, esimerkiksi polttokennoihin perustuva liikenteen ajoneuvoteknologia. Ilman uusia tekniikoita tai laajaa joustomekanismien käyttöä päästötavoitteiden kiristyminen johtaisi hyvin nopeaan kustannusten kasvuun Kioton periodin jälkeen.

AB - Työssä on analysoitu kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tueksi skenaarioita päästöjen rajoittamisen vaikutuksista Suomen energiatalouteen. Tarkastelut jakaantuvat keskipitkän tähtäimen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2025 saakka, sekä pitkän tähtäimen skenaarioihin, jotka ulottuvat vuoteen 2050 asti. Vaikutusanalyysit on tehty kahdella laajalla koko Suomen energiajärjestelmän osittaistasapainomallilla. Vuoteen 2025 ulottuvien skenaarioiden keskeisenä tavoitteena on arvioida päästöjen rajoittamisen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia sekä muutoksia eri energialähteiden ja tekniikoiden keskinäisessä kilpailukyvyssä. Tärkeimmäksi toteutusmekanismiksi on tällöin oletettu päästöoikeuksien kauppa, jonka piiriin kuuluu energian tuotanto ja pääosa energiaintensiivisestä prosessiteollisuudesta. Pitkän tähtäimen skenaarioiden avulla haarukoidaan puolestaan mahdollisuuksia tuntuviin päästöjen vähennyksiin kotimaisin toimin. Tulosten mukaan Kioton periodilla päästöjen vähentämisen marginaalikustannukset olisivat Suomessa noin 25 /tonni (CO2-ekv.), mikäli vähennykset toteutettaisiin kokonaan kotimaisin toimin. Suomalaisten yritysten kannattaisi siten ostaa runsaasti päästöoikeuksia, jos niiden hinta jää selvästi tätä tasoa alhaisemmaksi. Suorat vuosikustannukset olisivat Kioton periodilla kotimaisin toimin runsaat 200 M , mutta päästöoikeuksien hinnan jääminen 10 :n tasolle vähentäisi kustannuksia lähes kolmanneksen. Vuoteen 2050 mennessä Suomessa olisi teknisesti mahdollista vähentää päästöjä tulosten mukaan ainakin 50 % vuoden 1990 tasosta. Tämä edellyttäisi kuitenkin monien uusien tekniikoiden kaupallistumista, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidin erotusteknologia ja lähes päästötön, esimerkiksi polttokennoihin perustuva liikenteen ajoneuvoteknologia. Ilman uusia tekniikoita tai laajaa joustomekanismien käyttöä päästötavoitteiden kiristyminen johtaisi hyvin nopeaan kustannusten kasvuun Kioton periodin jälkeen.

KW - climate policy

KW - greenhouse gas emissions

KW - energy economy

KW - energy system models

KW - emission reduction

M3 - Report

T3 - VTT Working Papers

BT - Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen

Abstract

Publication series

UN SDGs

Keywords

Access to Document

Fingerprint

Cite this