Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen: Polttokokeet ja altistumisen arviointi

Translated title of the contribution: Smoke, soot and chemical contamination of fire sites and their effects on occupational safety: Fire tests and exposure evaluation

Kati Tillander, Helena Järnström, Tuula Hakkarainen, Juha Laitinen, Mauri Mäkelä, Panu Oksa

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Työssä tutkittiin palosaneeraajien altistumista terveydelle haitallisille yhdisteille. Laboratorio-olosuhteissa toteutettiin kaksi mahdollisimman samankaltaista asuntopaloa jäljittelevää palokoetta, joiden jälkeen poltetut tilat saneerattiin normaaleja palosaneerausmenetelmiä käyttäen. Ensimmäinen palo jälkisiivottiin hankkeessa mukana olevien palosaneerausyritysten normaalia suojautumistasoa käyttäen. Toisen palon jälkisiivouksessa käytettiin parannettua, työsuorituksen kannalta tarkoituksenmukaista suojautumistekniikkaa. Saneeraustyön aikana suoritettiin hengitystie-, iho- ja kokonaisaltistumismittauksia. Tutkimustulokset osoittivat, että palon jälkeen palokohteessa työskentelevät ja vierailevat ihmiset voivat altistua syöpävaarallisille PAH-yhdisteille, vaikka huoneistossa olisi suoritettu asianmukainen jälkituuletus. Mitä aiemmin palon jälkeen kohteeseen mennään, sitä tärkeämpää on hengityksensuojaimen käyttö. Hiukkas- ja höyrymäisten PAH-yhdisteiden havaittiin altistavan myös ihon kautta. Käsien kautta tulevan altistumisen vähentämiseksi suojakäsineiden käyttö saneeraustyössä on ehdottoman tarpeellista. Tämän lisäksi käsien pesulla voidaan vähentää altistumista ja käsien kautta välittyvää kontaminaatiota. Lyhytaikahaalarin käytön ei näissä kokeissa havaittu vähentävän koko kehon kautta tapahtuvaa ihoaltistumista, mutta sillä voidaan estää vaatteiden nokeentuminen. Vaatteissa siirtyvien epäpuhtauksien kontaminaatiovaikutukselle voivat altistua paitsi saneeraajat itse myös ulkopuoliset. Tulosten perusteella saneeraajille suositellaan puhaltimella varustettua hengityksensuojainta, jossa on A2P3-luokan suodatin. Keho tulee suojata vähintään puuvillaisella pitkähihaisella ja -lahkeisella suojahaalarilla tai lyhytaikahaalarilla kontaminaatioriskin vähentämiseksi. Korvien suojaamiseksi hengityksensuojaimen kasvonsuojaimessa tai haalarissa tulisi olla huppu. Kädet on syytä suojata kuivatyövaiheessa tiiviillä käsineillä, jotka estävät noen pääsyn käsineiden sisään, ja märkätyövaiheessa kemikaalikäsineillä, jotka suojaavat pesuaineilta ja pesuveteen liuenneilta epäpuhtauksilta
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages68
ISBN (Electronic)978-951-38-7164-2
Publication statusPublished - 2008
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Working Papers
Number103

Fingerprint

Soot
Occupational Health
Smoke

Keywords

  • protection
  • fire after-cleaning
  • residential fire
  • fire
  • exposure
  • smoke
  • soot
  • occupational safety

Cite this

Tillander, K., Järnström, H., Hakkarainen, T., Laitinen, J., Mäkelä, M., & Oksa, P. (2008). Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen: Polttokokeet ja altistumisen arviointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Working Papers, No. 103
Tillander, Kati ; Järnström, Helena ; Hakkarainen, Tuula ; Laitinen, Juha ; Mäkelä, Mauri ; Oksa, Panu. / Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen : Polttokokeet ja altistumisen arviointi. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2008. 68 p. (VTT Working Papers; No. 103).
@book{d0bc83edbfc24dbc807ef5f6bd9bdf08,
title = "Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalij{\"a}{\"a}m{\"a}t ja niiden vaikutukset ty{\"o}turvallisuuteen: Polttokokeet ja altistumisen arviointi",
abstract = "Ty{\"o}ss{\"a} tutkittiin palosaneeraajien altistumista terveydelle haitallisille yhdisteille. Laboratorio-olosuhteissa toteutettiin kaksi mahdollisimman samankaltaista asuntopaloa j{\"a}ljittelev{\"a}{\"a} palokoetta, joiden j{\"a}lkeen poltetut tilat saneerattiin normaaleja palosaneerausmenetelmi{\"a} k{\"a}ytt{\"a}en. Ensimm{\"a}inen palo j{\"a}lkisiivottiin hankkeessa mukana olevien palosaneerausyritysten normaalia suojautumistasoa k{\"a}ytt{\"a}en. Toisen palon j{\"a}lkisiivouksessa k{\"a}ytettiin parannettua, ty{\"o}suorituksen kannalta tarkoituksenmukaista suojautumistekniikkaa. Saneerausty{\"o}n aikana suoritettiin hengitystie-, iho- ja kokonaisaltistumismittauksia. Tutkimustulokset osoittivat, ett{\"a} palon j{\"a}lkeen palokohteessa ty{\"o}skentelev{\"a}t ja vierailevat ihmiset voivat altistua sy{\"o}p{\"a}vaarallisille PAH-yhdisteille, vaikka huoneistossa olisi suoritettu asianmukainen j{\"a}lkituuletus. Mit{\"a} aiemmin palon j{\"a}lkeen kohteeseen menn{\"a}{\"a}n, sit{\"a} t{\"a}rke{\"a}mp{\"a}{\"a} on hengityksensuojaimen k{\"a}ytt{\"o}. Hiukkas- ja h{\"o}yrym{\"a}isten PAH-yhdisteiden havaittiin altistavan my{\"o}s ihon kautta. K{\"a}sien kautta tulevan altistumisen v{\"a}hent{\"a}miseksi suojak{\"a}sineiden k{\"a}ytt{\"o} saneerausty{\"o}ss{\"a} on ehdottoman tarpeellista. T{\"a}m{\"a}n lis{\"a}ksi k{\"a}sien pesulla voidaan v{\"a}hent{\"a}{\"a} altistumista ja k{\"a}sien kautta v{\"a}littyv{\"a}{\"a} kontaminaatiota. Lyhytaikahaalarin k{\"a}yt{\"o}n ei n{\"a}iss{\"a} kokeissa havaittu v{\"a}hent{\"a}v{\"a}n koko kehon kautta tapahtuvaa ihoaltistumista, mutta sill{\"a} voidaan est{\"a}{\"a} vaatteiden nokeentuminen. Vaatteissa siirtyvien ep{\"a}puhtauksien kontaminaatiovaikutukselle voivat altistua paitsi saneeraajat itse my{\"o}s ulkopuoliset. Tulosten perusteella saneeraajille suositellaan puhaltimella varustettua hengityksensuojainta, jossa on A2P3-luokan suodatin. Keho tulee suojata v{\"a}hint{\"a}{\"a}n puuvillaisella pitk{\"a}hihaisella ja -lahkeisella suojahaalarilla tai lyhytaikahaalarilla kontaminaatioriskin v{\"a}hent{\"a}miseksi. Korvien suojaamiseksi hengityksensuojaimen kasvonsuojaimessa tai haalarissa tulisi olla huppu. K{\"a}det on syyt{\"a} suojata kuivaty{\"o}vaiheessa tiiviill{\"a} k{\"a}sineill{\"a}, jotka est{\"a}v{\"a}t noen p{\"a}{\"a}syn k{\"a}sineiden sis{\"a}{\"a}n, ja m{\"a}rk{\"a}ty{\"o}vaiheessa kemikaalik{\"a}sineill{\"a}, jotka suojaavat pesuaineilta ja pesuveteen liuenneilta ep{\"a}puhtauksilta",
keywords = "protection, fire after-cleaning, residential fire, fire, exposure, smoke, soot, occupational safety",
author = "Kati Tillander and Helena J{\"a}rnstr{\"o}m and Tuula Hakkarainen and Juha Laitinen and Mauri M{\"a}kel{\"a} and Panu Oksa",
year = "2008",
language = "Finnish",
series = "VTT Working Papers",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "103",
address = "Finland",

}

Tillander, K, Järnström, H, Hakkarainen, T, Laitinen, J, Mäkelä, M & Oksa, P 2008, Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen: Polttokokeet ja altistumisen arviointi. VTT Working Papers, no. 103, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen : Polttokokeet ja altistumisen arviointi. / Tillander, Kati; Järnström, Helena; Hakkarainen, Tuula; Laitinen, Juha; Mäkelä, Mauri; Oksa, Panu.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2008. 68 p. (VTT Working Papers; No. 103).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen

T2 - Polttokokeet ja altistumisen arviointi

AU - Tillander, Kati

AU - Järnström, Helena

AU - Hakkarainen, Tuula

AU - Laitinen, Juha

AU - Mäkelä, Mauri

AU - Oksa, Panu

PY - 2008

Y1 - 2008

N2 - Työssä tutkittiin palosaneeraajien altistumista terveydelle haitallisille yhdisteille. Laboratorio-olosuhteissa toteutettiin kaksi mahdollisimman samankaltaista asuntopaloa jäljittelevää palokoetta, joiden jälkeen poltetut tilat saneerattiin normaaleja palosaneerausmenetelmiä käyttäen. Ensimmäinen palo jälkisiivottiin hankkeessa mukana olevien palosaneerausyritysten normaalia suojautumistasoa käyttäen. Toisen palon jälkisiivouksessa käytettiin parannettua, työsuorituksen kannalta tarkoituksenmukaista suojautumistekniikkaa. Saneeraustyön aikana suoritettiin hengitystie-, iho- ja kokonaisaltistumismittauksia. Tutkimustulokset osoittivat, että palon jälkeen palokohteessa työskentelevät ja vierailevat ihmiset voivat altistua syöpävaarallisille PAH-yhdisteille, vaikka huoneistossa olisi suoritettu asianmukainen jälkituuletus. Mitä aiemmin palon jälkeen kohteeseen mennään, sitä tärkeämpää on hengityksensuojaimen käyttö. Hiukkas- ja höyrymäisten PAH-yhdisteiden havaittiin altistavan myös ihon kautta. Käsien kautta tulevan altistumisen vähentämiseksi suojakäsineiden käyttö saneeraustyössä on ehdottoman tarpeellista. Tämän lisäksi käsien pesulla voidaan vähentää altistumista ja käsien kautta välittyvää kontaminaatiota. Lyhytaikahaalarin käytön ei näissä kokeissa havaittu vähentävän koko kehon kautta tapahtuvaa ihoaltistumista, mutta sillä voidaan estää vaatteiden nokeentuminen. Vaatteissa siirtyvien epäpuhtauksien kontaminaatiovaikutukselle voivat altistua paitsi saneeraajat itse myös ulkopuoliset. Tulosten perusteella saneeraajille suositellaan puhaltimella varustettua hengityksensuojainta, jossa on A2P3-luokan suodatin. Keho tulee suojata vähintään puuvillaisella pitkähihaisella ja -lahkeisella suojahaalarilla tai lyhytaikahaalarilla kontaminaatioriskin vähentämiseksi. Korvien suojaamiseksi hengityksensuojaimen kasvonsuojaimessa tai haalarissa tulisi olla huppu. Kädet on syytä suojata kuivatyövaiheessa tiiviillä käsineillä, jotka estävät noen pääsyn käsineiden sisään, ja märkätyövaiheessa kemikaalikäsineillä, jotka suojaavat pesuaineilta ja pesuveteen liuenneilta epäpuhtauksilta

AB - Työssä tutkittiin palosaneeraajien altistumista terveydelle haitallisille yhdisteille. Laboratorio-olosuhteissa toteutettiin kaksi mahdollisimman samankaltaista asuntopaloa jäljittelevää palokoetta, joiden jälkeen poltetut tilat saneerattiin normaaleja palosaneerausmenetelmiä käyttäen. Ensimmäinen palo jälkisiivottiin hankkeessa mukana olevien palosaneerausyritysten normaalia suojautumistasoa käyttäen. Toisen palon jälkisiivouksessa käytettiin parannettua, työsuorituksen kannalta tarkoituksenmukaista suojautumistekniikkaa. Saneeraustyön aikana suoritettiin hengitystie-, iho- ja kokonaisaltistumismittauksia. Tutkimustulokset osoittivat, että palon jälkeen palokohteessa työskentelevät ja vierailevat ihmiset voivat altistua syöpävaarallisille PAH-yhdisteille, vaikka huoneistossa olisi suoritettu asianmukainen jälkituuletus. Mitä aiemmin palon jälkeen kohteeseen mennään, sitä tärkeämpää on hengityksensuojaimen käyttö. Hiukkas- ja höyrymäisten PAH-yhdisteiden havaittiin altistavan myös ihon kautta. Käsien kautta tulevan altistumisen vähentämiseksi suojakäsineiden käyttö saneeraustyössä on ehdottoman tarpeellista. Tämän lisäksi käsien pesulla voidaan vähentää altistumista ja käsien kautta välittyvää kontaminaatiota. Lyhytaikahaalarin käytön ei näissä kokeissa havaittu vähentävän koko kehon kautta tapahtuvaa ihoaltistumista, mutta sillä voidaan estää vaatteiden nokeentuminen. Vaatteissa siirtyvien epäpuhtauksien kontaminaatiovaikutukselle voivat altistua paitsi saneeraajat itse myös ulkopuoliset. Tulosten perusteella saneeraajille suositellaan puhaltimella varustettua hengityksensuojainta, jossa on A2P3-luokan suodatin. Keho tulee suojata vähintään puuvillaisella pitkähihaisella ja -lahkeisella suojahaalarilla tai lyhytaikahaalarilla kontaminaatioriskin vähentämiseksi. Korvien suojaamiseksi hengityksensuojaimen kasvonsuojaimessa tai haalarissa tulisi olla huppu. Kädet on syytä suojata kuivatyövaiheessa tiiviillä käsineillä, jotka estävät noen pääsyn käsineiden sisään, ja märkätyövaiheessa kemikaalikäsineillä, jotka suojaavat pesuaineilta ja pesuveteen liuenneilta epäpuhtauksilta

KW - protection

KW - fire after-cleaning

KW - residential fire

KW - fire

KW - exposure

KW - smoke

KW - soot

KW - occupational safety

M3 - Report

T3 - VTT Working Papers

BT - Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tillander K, Järnström H, Hakkarainen T, Laitinen J, Mäkelä M, Oksa P. Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen: Polttokokeet ja altistumisen arviointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2008. 68 p. (VTT Working Papers; No. 103).