Suomen SO2- ja NOx -päästöjen kehitysarviot ja päästöjen rajoittamisen kustannukset

Translated title of the contribution: SO2 and Nox emission scenarios and the costs of reduction measures in Finland

Markus Tähtinen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa on kehitetty malli, jolla voidaan arvioida Suomen rikki- ja typenoksidipäästöjen kehitystä erilaisissa energiankäyttö, liikenne- ja päästönrajoitusvaihtoehdoissa. Mallissa tarkastellaan myös päästönrajoitusten kustannuksia. Malli on osa happamoitumisen kokonaismallia (HAKOMA), jonka muut osat käsittelevät rikki- ja typpilaskeumaa, metsämaan happamoitumista ja kustannuksiltaan optimaalista tavoitelaskeuman saavuttamista. Rikkipäästöjen kehitys arvioidaan energiankäyttöä, prosessiteollisuutta ja polttoaineiden rikkipitoisuutta kuvaavan skenaarion sekä päästönrajoitustoimien avulla. Typenoksidipäästöjen arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon liikennesuoriteskenaario ja autokannan kehitys. Tehdyillä päästölaskelmina arvioidaan rikin osalta voimassaolevien ja typen osalta ehdotettujen päästönrajoitusten vaikutusta Suomen kokonaispäästöihin sekä rajoitustoimista aiheutuvat kustannukset. Myös energialähdevalintojen ja energiansäästön merkitystä päästöihin tarkastellaan. Rikkipäästöille on lisäksi asetettu koemielessä tiukemmat päästörajat, joihin nykyisillä päästönrajoitustekniikoilla on mahdollista päästä. Nykyisillä päästönrajoituksilla voidaan alentaa rikkidioksidipäästöjä 200 000 tonniin vuodessa. Jos päästönrajoituksia tiukennetaan, energiankäyttöä tehostetaan ja maakaasun käyttöä lisätään edelleen, on mahdollista päästä vuoden 2000 jälkeen noin 100 000 tonnin vuosipäästöön. Nykyiset päästönrajoitukset merkitsevät vuoden 2000 tasolla noin 700 miljoonan markan ja arvioissa käytetyt tiukemmat päästönrajoitukset noin yhden miljardin markan vuosikustannuksia Typenoksidipäästöjen pienentäminen nopeasti on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin rikkipäästöjen pienentäminen. Nyt voimassa olevalla määräyksellä saadaan typenoksidipäästöjen kasvu pysähtymään varustamalla uudet henkilöautot katalysaattorilla Päästöjen pienentäminen vaatii päästömääräyksiä myös muille autolajeille ja päästönrajoituksia teollisuus- ja energiantuotantolaitoksille. Typenoksiditoimikunnan ehdottamilla päästönrajoituksilla voitaisiin Nolo-päästöt pudottaa nykyisestä noin 280 000 tonnista (NO2) noin 220 000 tonniin vuoteen 2000 mennessä. Aiheutuvat kustannukset olisivat vuoden 2000 tasolla noin kaksi ja puoli miljardia markkaa vuodessa. Typenoksidien rajoitustoimet vaikuttavat hitaasti, ja näin ehdotetuilla päästönrajoituksilla Nolo-päästöt pienenisivät ensi vuosituhannen alussa edelleen ollen vuonna 2010 arviolta tasolla 170 000 tonnia vuodessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages60
ISBN (Print)951-38-3923-0
Publication statusPublished - 1991
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.1199
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

Finland

Keywords

  • emissions
  • nitrogen oxides
  • sulfur dioxide
  • estimates
  • Finland
  • reduction
  • expences

Cite this

Tähtinen, M. (1991). Suomen SO2- ja NOx -päästöjen kehitysarviot ja päästöjen rajoittamisen kustannukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1199
Tähtinen, Markus. / Suomen SO2- ja NOx -päästöjen kehitysarviot ja päästöjen rajoittamisen kustannukset. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1199).
@book{896eeb6882a840afa0d745ddef28c46f,
title = "Suomen SO2- ja NOx -p{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehitysarviot ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamisen kustannukset",
abstract = "Tutkimuksessa on kehitetty malli, jolla voidaan arvioida Suomen rikki- ja typenoksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehityst{\"a} erilaisissa energiank{\"a}ytt{\"o}, liikenne- ja p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoitusvaihtoehdoissa. Mallissa tarkastellaan my{\"o}s p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoitusten kustannuksia. Malli on osa happamoitumisen kokonaismallia (HAKOMA), jonka muut osat k{\"a}sittelev{\"a}t rikki- ja typpilaskeumaa, mets{\"a}maan happamoitumista ja kustannuksiltaan optimaalista tavoitelaskeuman saavuttamista. Rikkip{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehitys arvioidaan energiank{\"a}ytt{\"o}{\"a}, prosessiteollisuutta ja polttoaineiden rikkipitoisuutta kuvaavan skenaarion sek{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoitustoimien avulla. Typenoksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen arvioinnissa otetaan lis{\"a}ksi huomioon liikennesuoriteskenaario ja autokannan kehitys. Tehdyill{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}laskelmina arvioidaan rikin osalta voimassaolevien ja typen osalta ehdotettujen p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoitusten vaikutusta Suomen kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}ihin sek{\"a} rajoitustoimista aiheutuvat kustannukset. My{\"o}s energial{\"a}hdevalintojen ja energians{\"a}{\"a}st{\"o}n merkityst{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin tarkastellaan. Rikkip{\"a}{\"a}st{\"o}ille on lis{\"a}ksi asetettu koemieless{\"a} tiukemmat p{\"a}{\"a}st{\"o}rajat, joihin nykyisill{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoitustekniikoilla on mahdollista p{\"a}{\"a}st{\"a}. Nykyisill{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoituksilla voidaan alentaa rikkidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} 200 000 tonniin vuodessa. Jos p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoituksia tiukennetaan, energiank{\"a}ytt{\"o}{\"a} tehostetaan ja maakaasun k{\"a}ytt{\"o}{\"a} lis{\"a}t{\"a}{\"a}n edelleen, on mahdollista p{\"a}{\"a}st{\"a} vuoden 2000 j{\"a}lkeen noin 100 000 tonnin vuosip{\"a}{\"a}st{\"o}{\"o}n. Nykyiset p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoitukset merkitsev{\"a}t vuoden 2000 tasolla noin 700 miljoonan markan ja arvioissa k{\"a}ytetyt tiukemmat p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoitukset noin yhden miljardin markan vuosikustannuksia Typenoksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen pienent{\"a}minen nopeasti on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin rikkip{\"a}{\"a}st{\"o}jen pienent{\"a}minen. Nyt voimassa olevalla m{\"a}{\"a}r{\"a}yksell{\"a} saadaan typenoksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen kasvu pys{\"a}htym{\"a}{\"a}n varustamalla uudet henkil{\"o}autot katalysaattorilla P{\"a}{\"a}st{\"o}jen pienent{\"a}minen vaatii p{\"a}{\"a}st{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a}yksi{\"a} my{\"o}s muille autolajeille ja p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoituksia teollisuus- ja energiantuotantolaitoksille. Typenoksiditoimikunnan ehdottamilla p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoituksilla voitaisiin Nolo-p{\"a}{\"a}st{\"o}t pudottaa nykyisest{\"a} noin 280 000 tonnista (NO2) noin 220 000 tonniin vuoteen 2000 menness{\"a}. Aiheutuvat kustannukset olisivat vuoden 2000 tasolla noin kaksi ja puoli miljardia markkaa vuodessa. Typenoksidien rajoitustoimet vaikuttavat hitaasti, ja n{\"a}in ehdotetuilla p{\"a}{\"a}st{\"o}nrajoituksilla Nolo-p{\"a}{\"a}st{\"o}t pienenisiv{\"a}t ensi vuosituhannen alussa edelleen ollen vuonna 2010 arviolta tasolla 170 000 tonnia vuodessa.",
keywords = "emissions, nitrogen oxides, sulfur dioxide, estimates, Finland, reduction, expences",
author = "Markus T{\"a}htinen",
year = "1991",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3923-0",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1199",
address = "Finland",

}

Tähtinen, M 1991, Suomen SO2- ja NOx -päästöjen kehitysarviot ja päästöjen rajoittamisen kustannukset. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1199, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Suomen SO2- ja NOx -päästöjen kehitysarviot ja päästöjen rajoittamisen kustannukset. / Tähtinen, Markus.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1199).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Suomen SO2- ja NOx -päästöjen kehitysarviot ja päästöjen rajoittamisen kustannukset

AU - Tähtinen, Markus

PY - 1991

Y1 - 1991

N2 - Tutkimuksessa on kehitetty malli, jolla voidaan arvioida Suomen rikki- ja typenoksidipäästöjen kehitystä erilaisissa energiankäyttö, liikenne- ja päästönrajoitusvaihtoehdoissa. Mallissa tarkastellaan myös päästönrajoitusten kustannuksia. Malli on osa happamoitumisen kokonaismallia (HAKOMA), jonka muut osat käsittelevät rikki- ja typpilaskeumaa, metsämaan happamoitumista ja kustannuksiltaan optimaalista tavoitelaskeuman saavuttamista. Rikkipäästöjen kehitys arvioidaan energiankäyttöä, prosessiteollisuutta ja polttoaineiden rikkipitoisuutta kuvaavan skenaarion sekä päästönrajoitustoimien avulla. Typenoksidipäästöjen arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon liikennesuoriteskenaario ja autokannan kehitys. Tehdyillä päästölaskelmina arvioidaan rikin osalta voimassaolevien ja typen osalta ehdotettujen päästönrajoitusten vaikutusta Suomen kokonaispäästöihin sekä rajoitustoimista aiheutuvat kustannukset. Myös energialähdevalintojen ja energiansäästön merkitystä päästöihin tarkastellaan. Rikkipäästöille on lisäksi asetettu koemielessä tiukemmat päästörajat, joihin nykyisillä päästönrajoitustekniikoilla on mahdollista päästä. Nykyisillä päästönrajoituksilla voidaan alentaa rikkidioksidipäästöjä 200 000 tonniin vuodessa. Jos päästönrajoituksia tiukennetaan, energiankäyttöä tehostetaan ja maakaasun käyttöä lisätään edelleen, on mahdollista päästä vuoden 2000 jälkeen noin 100 000 tonnin vuosipäästöön. Nykyiset päästönrajoitukset merkitsevät vuoden 2000 tasolla noin 700 miljoonan markan ja arvioissa käytetyt tiukemmat päästönrajoitukset noin yhden miljardin markan vuosikustannuksia Typenoksidipäästöjen pienentäminen nopeasti on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin rikkipäästöjen pienentäminen. Nyt voimassa olevalla määräyksellä saadaan typenoksidipäästöjen kasvu pysähtymään varustamalla uudet henkilöautot katalysaattorilla Päästöjen pienentäminen vaatii päästömääräyksiä myös muille autolajeille ja päästönrajoituksia teollisuus- ja energiantuotantolaitoksille. Typenoksiditoimikunnan ehdottamilla päästönrajoituksilla voitaisiin Nolo-päästöt pudottaa nykyisestä noin 280 000 tonnista (NO2) noin 220 000 tonniin vuoteen 2000 mennessä. Aiheutuvat kustannukset olisivat vuoden 2000 tasolla noin kaksi ja puoli miljardia markkaa vuodessa. Typenoksidien rajoitustoimet vaikuttavat hitaasti, ja näin ehdotetuilla päästönrajoituksilla Nolo-päästöt pienenisivät ensi vuosituhannen alussa edelleen ollen vuonna 2010 arviolta tasolla 170 000 tonnia vuodessa.

AB - Tutkimuksessa on kehitetty malli, jolla voidaan arvioida Suomen rikki- ja typenoksidipäästöjen kehitystä erilaisissa energiankäyttö, liikenne- ja päästönrajoitusvaihtoehdoissa. Mallissa tarkastellaan myös päästönrajoitusten kustannuksia. Malli on osa happamoitumisen kokonaismallia (HAKOMA), jonka muut osat käsittelevät rikki- ja typpilaskeumaa, metsämaan happamoitumista ja kustannuksiltaan optimaalista tavoitelaskeuman saavuttamista. Rikkipäästöjen kehitys arvioidaan energiankäyttöä, prosessiteollisuutta ja polttoaineiden rikkipitoisuutta kuvaavan skenaarion sekä päästönrajoitustoimien avulla. Typenoksidipäästöjen arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon liikennesuoriteskenaario ja autokannan kehitys. Tehdyillä päästölaskelmina arvioidaan rikin osalta voimassaolevien ja typen osalta ehdotettujen päästönrajoitusten vaikutusta Suomen kokonaispäästöihin sekä rajoitustoimista aiheutuvat kustannukset. Myös energialähdevalintojen ja energiansäästön merkitystä päästöihin tarkastellaan. Rikkipäästöille on lisäksi asetettu koemielessä tiukemmat päästörajat, joihin nykyisillä päästönrajoitustekniikoilla on mahdollista päästä. Nykyisillä päästönrajoituksilla voidaan alentaa rikkidioksidipäästöjä 200 000 tonniin vuodessa. Jos päästönrajoituksia tiukennetaan, energiankäyttöä tehostetaan ja maakaasun käyttöä lisätään edelleen, on mahdollista päästä vuoden 2000 jälkeen noin 100 000 tonnin vuosipäästöön. Nykyiset päästönrajoitukset merkitsevät vuoden 2000 tasolla noin 700 miljoonan markan ja arvioissa käytetyt tiukemmat päästönrajoitukset noin yhden miljardin markan vuosikustannuksia Typenoksidipäästöjen pienentäminen nopeasti on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin rikkipäästöjen pienentäminen. Nyt voimassa olevalla määräyksellä saadaan typenoksidipäästöjen kasvu pysähtymään varustamalla uudet henkilöautot katalysaattorilla Päästöjen pienentäminen vaatii päästömääräyksiä myös muille autolajeille ja päästönrajoituksia teollisuus- ja energiantuotantolaitoksille. Typenoksiditoimikunnan ehdottamilla päästönrajoituksilla voitaisiin Nolo-päästöt pudottaa nykyisestä noin 280 000 tonnista (NO2) noin 220 000 tonniin vuoteen 2000 mennessä. Aiheutuvat kustannukset olisivat vuoden 2000 tasolla noin kaksi ja puoli miljardia markkaa vuodessa. Typenoksidien rajoitustoimet vaikuttavat hitaasti, ja näin ehdotetuilla päästönrajoituksilla Nolo-päästöt pienenisivät ensi vuosituhannen alussa edelleen ollen vuonna 2010 arviolta tasolla 170 000 tonnia vuodessa.

KW - emissions

KW - nitrogen oxides

KW - sulfur dioxide

KW - estimates

KW - Finland

KW - reduction

KW - expences

M3 - Report

SN - 951-38-3923-0

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Suomen SO2- ja NOx -päästöjen kehitysarviot ja päästöjen rajoittamisen kustannukset

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tähtinen M. Suomen SO2- ja NOx -päästöjen kehitysarviot ja päästöjen rajoittamisen kustannukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1199).