Suomen SO2- ja NOx -päästöjen kehitysarviot ja päästöjen rajoittamisen kustannukset

Translated title of the contribution: SO2 and Nox emission scenarios and the costs of reduction measures in Finland

Markus Tähtinen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa on kehitetty malli, jolla voidaan arvioida Suomen rikki- ja typenoksidipäästöjen kehitystä erilaisissa energiankäyttö, liikenne- ja päästönrajoitusvaihtoehdoissa. Mallissa tarkastellaan myös päästönrajoitusten kustannuksia. Malli on osa happamoitumisen kokonaismallia (HAKOMA), jonka muut osat käsittelevät rikki- ja typpilaskeumaa, metsämaan happamoitumista ja kustannuksiltaan optimaalista tavoitelaskeuman saavuttamista. Rikkipäästöjen kehitys arvioidaan energiankäyttöä, prosessiteollisuutta ja polttoaineiden rikkipitoisuutta kuvaavan skenaarion sekä päästönrajoitustoimien avulla. Typenoksidipäästöjen arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon liikennesuoriteskenaario ja autokannan kehitys. Tehdyillä päästölaskelmina arvioidaan rikin osalta voimassaolevien ja typen osalta ehdotettujen päästönrajoitusten vaikutusta Suomen kokonaispäästöihin sekä rajoitustoimista aiheutuvat kustannukset. Myös energialähdevalintojen ja energiansäästön merkitystä päästöihin tarkastellaan. Rikkipäästöille on lisäksi asetettu koemielessä tiukemmat päästörajat, joihin nykyisillä päästönrajoitustekniikoilla on mahdollista päästä. Nykyisillä päästönrajoituksilla voidaan alentaa rikkidioksidipäästöjä 200 000 tonniin vuodessa. Jos päästönrajoituksia tiukennetaan, energiankäyttöä tehostetaan ja maakaasun käyttöä lisätään edelleen, on mahdollista päästä vuoden 2000 jälkeen noin 100 000 tonnin vuosipäästöön. Nykyiset päästönrajoitukset merkitsevät vuoden 2000 tasolla noin 700 miljoonan markan ja arvioissa käytetyt tiukemmat päästönrajoitukset noin yhden miljardin markan vuosikustannuksia Typenoksidipäästöjen pienentäminen nopeasti on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin rikkipäästöjen pienentäminen. Nyt voimassa olevalla määräyksellä saadaan typenoksidipäästöjen kasvu pysähtymään varustamalla uudet henkilöautot katalysaattorilla Päästöjen pienentäminen vaatii päästömääräyksiä myös muille autolajeille ja päästönrajoituksia teollisuus- ja energiantuotantolaitoksille. Typenoksiditoimikunnan ehdottamilla päästönrajoituksilla voitaisiin Nolo-päästöt pudottaa nykyisestä noin 280 000 tonnista (NO2) noin 220 000 tonniin vuoteen 2000 mennessä. Aiheutuvat kustannukset olisivat vuoden 2000 tasolla noin kaksi ja puoli miljardia markkaa vuodessa. Typenoksidien rajoitustoimet vaikuttavat hitaasti, ja näin ehdotetuilla päästönrajoituksilla Nolo-päästöt pienenisivät ensi vuosituhannen alussa edelleen ollen vuonna 2010 arviolta tasolla 170 000 tonnia vuodessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages60
ISBN (Print)951-38-3923-0
Publication statusPublished - 1991
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1199
ISSN0358-5085

    Fingerprint

Keywords

  • emissions
  • nitrogen oxides
  • sulfur dioxide
  • estimates
  • Finland
  • reduction
  • expences

Cite this

Tähtinen, M. (1991). Suomen SO2- ja NOx -päästöjen kehitysarviot ja päästöjen rajoittamisen kustannukset. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1199