Sorateiden parantaminen ja kunnossapito, FUG: Yhteispohjoismaisen tutkimuksen loppuraportti

Asbjorn Johannesson, Arne Johansson, Esko Kankare, Nils Skarra

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Julkaisu on yhteenvedon luontoinen loppuraportti yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta "Sorateiden parantaminen ja kunnossapito, FUG". Sen on rahoittanut Nordiska Ämpetsmannakomittén för Transportfrågor (NÄT). Projektisuunnitelman mukainen tutkimusohjelma on toteutettu v. 1974 - 1982. Tulokset on julkaistu erillisinä raportteina työn kestäessä. Luettelo niistä on tämän raportin esipuheessa (Förord). Niiden perusteella voidaan projektin tuloksista todeta yhteenvetona seuraavaa: Sorateiden osuus yleisestä tieverkosta on merkittävä, mutta niiden liikenteellinen merkitys on kuitenkin vähäinen. Tiet pidetään kunnossa kaikissa Pohjoismaissa periaatteessa samoilla menetelmillä. (Tanska ei ollut mukana.) Kunnossapitomenetelmien optimoimiseksi ja kehittämiseksi selvitettiin sorateiden kunnon sekä visuaalisia että mekaanisia arviointimenetelmiä. Suositus sorateiden kunnon luokitusperusteeksi esitetään. Sekä kirjallisuustutkimuksin että koeajoin selvitettiin ajoneuvokustannuksia sekä erityisesti polttoaineen kulutuksen riippuvuutta sorateiden kunnosta. Eniten kulutukseen vaikuttivat pinnan sitoutuneisuus ja kiinteys. Erot jäivät kuitenkin hyvin pieniksi. Myös sorateiden ja päällystettyjen teiden välistä eroa tutkittiin. Kirjallisuudesta saatujen tietojen nojalla laskettiin ajoneuvokustannusten sorateillä olevan keskimäärin 0,20 - 0,25 NOK/km korkeampia kuin päällystetyillä. Laajalla kyselytutkimuksella selvitettiin sorateiden päällystämisen syitä, kustannuksia ym. Kävi selville mm., että päällystäminen on liiketaloudellisesti kannattavaa vain suhteellisen harvoin ja silloinkin useimmiten vain, jos myös tien käyttäjän säästöt otetaan huomioon. Valituilla koeteillä tulkittiin kunnossapitoa, lähinnä höyläyskertojen lukuisuutta eri osallistujamaissa. Selviä maittaisia eroja havaittiin. Höyläyskertojen lukumäärä oli lähinnä riippuvainen ajoneuvojen määrästä ja sateista. Erityisesti valituilla koeteillä tutkittiin myös kysymystä siitä, mikä tulee olla sorateiden vähimmäiskantavuus ennen kuin niitä voidaan päällystää (Y I G). Havaintoajan lyhyydestä riippumatta saatiin selviä suuntaa antavia tuloksia. Jälkitutkimusten tarve on kuitenkin ilmeinen. Myös niitä tietokoneohjelmia käsitellään, joiden avulla teiden kunnossapitokustannuksia pyritään tien pitäjän ja käyttäjän kannalta optimoimaan. Erityisesti perehdyttiin siihen intensiiviseen kehittelyyn, joka on käynnissä Islannissa HDM-mallin suhteen. Tiedot tarvittavien parametrien suuruudesta ja riippavuuksista ovat kuitenkin vielä niin puutteellisia, ettei konkreettisiin tuloksiin päästy. Jatkuva tutkimustoiminta on välttämätöntä. Uusia sorateiden kunnossapitotekniikkaan mahdollisesti vaikuttavia tekijoitä ovat mm. piennarmateriaalien käyttö, moreenin käyttö sekä kulutuskerroksessa että kantavissa rakenteissa ja teollisouden sivutuotteet kulutuskerroksessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages99
ISBN (Print)951-38-2116-1
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number243
ISSN0358-5077

Fingerprint

Scandinavia
gravel
roads
Olla

Keywords

  • gravel
  • roads
  • maintenance

Cite this

Johannesson, A., Johansson, A., Kankare, E., & Skarra, N. (1984). Sorateiden parantaminen ja kunnossapito, FUG: Yhteispohjoismaisen tutkimuksen loppuraportti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 243
Johannesson, Asbjorn ; Johansson, Arne ; Kankare, Esko ; Skarra, Nils. / Sorateiden parantaminen ja kunnossapito, FUG : Yhteispohjoismaisen tutkimuksen loppuraportti. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 99 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 243).
@book{eec5c4f3855044049e124759b603d931,
title = "Sorateiden parantaminen ja kunnossapito, FUG: Yhteispohjoismaisen tutkimuksen loppuraportti",
abstract = "Julkaisu on yhteenvedon luontoinen loppuraportti yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta {"}Sorateiden parantaminen ja kunnossapito, FUG{"}. Sen on rahoittanut Nordiska {\"A}mpetsmannakomitt{\'e}n f{\"o}r Transportfr{\aa}gor (N{\"A}T). Projektisuunnitelman mukainen tutkimusohjelma on toteutettu v. 1974 - 1982. Tulokset on julkaistu erillisin{\"a} raportteina ty{\"o}n kest{\"a}ess{\"a}. Luettelo niist{\"a} on t{\"a}m{\"a}n raportin esipuheessa (F{\"o}rord). Niiden perusteella voidaan projektin tuloksista todeta yhteenvetona seuraavaa: Sorateiden osuus yleisest{\"a} tieverkosta on merkitt{\"a}v{\"a}, mutta niiden liikenteellinen merkitys on kuitenkin v{\"a}h{\"a}inen. Tiet pidet{\"a}{\"a}n kunnossa kaikissa Pohjoismaissa periaatteessa samoilla menetelmill{\"a}. (Tanska ei ollut mukana.) Kunnossapitomenetelmien optimoimiseksi ja kehitt{\"a}miseksi selvitettiin sorateiden kunnon sek{\"a} visuaalisia ett{\"a} mekaanisia arviointimenetelmi{\"a}. Suositus sorateiden kunnon luokitusperusteeksi esitet{\"a}{\"a}n. Sek{\"a} kirjallisuustutkimuksin ett{\"a} koeajoin selvitettiin ajoneuvokustannuksia sek{\"a} erityisesti polttoaineen kulutuksen riippuvuutta sorateiden kunnosta. Eniten kulutukseen vaikuttivat pinnan sitoutuneisuus ja kiinteys. Erot j{\"a}iv{\"a}t kuitenkin hyvin pieniksi. My{\"o}s sorateiden ja p{\"a}{\"a}llystettyjen teiden v{\"a}list{\"a} eroa tutkittiin. Kirjallisuudesta saatujen tietojen nojalla laskettiin ajoneuvokustannusten sorateill{\"a} olevan keskim{\"a}{\"a}rin 0,20 - 0,25 NOK/km korkeampia kuin p{\"a}{\"a}llystetyill{\"a}. Laajalla kyselytutkimuksella selvitettiin sorateiden p{\"a}{\"a}llyst{\"a}misen syit{\"a}, kustannuksia ym. K{\"a}vi selville mm., ett{\"a} p{\"a}{\"a}llyst{\"a}minen on liiketaloudellisesti kannattavaa vain suhteellisen harvoin ja silloinkin useimmiten vain, jos my{\"o}s tien k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n s{\"a}{\"a}st{\"o}t otetaan huomioon. Valituilla koeteill{\"a} tulkittiin kunnossapitoa, l{\"a}hinn{\"a} h{\"o}yl{\"a}yskertojen lukuisuutta eri osallistujamaissa. Selvi{\"a} maittaisia eroja havaittiin. H{\"o}yl{\"a}yskertojen lukum{\"a}{\"a}r{\"a} oli l{\"a}hinn{\"a} riippuvainen ajoneuvojen m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a} ja sateista. Erityisesti valituilla koeteill{\"a} tutkittiin my{\"o}s kysymyst{\"a} siit{\"a}, mik{\"a} tulee olla sorateiden v{\"a}himm{\"a}iskantavuus ennen kuin niit{\"a} voidaan p{\"a}{\"a}llyst{\"a}{\"a} (Y I G). Havaintoajan lyhyydest{\"a} riippumatta saatiin selvi{\"a} suuntaa antavia tuloksia. J{\"a}lkitutkimusten tarve on kuitenkin ilmeinen. My{\"o}s niit{\"a} tietokoneohjelmia k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n, joiden avulla teiden kunnossapitokustannuksia pyrit{\"a}{\"a}n tien pit{\"a}j{\"a}n ja k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n kannalta optimoimaan. Erityisesti perehdyttiin siihen intensiiviseen kehittelyyn, joka on k{\"a}ynniss{\"a} Islannissa HDM-mallin suhteen. Tiedot tarvittavien parametrien suuruudesta ja riippavuuksista ovat kuitenkin viel{\"a} niin puutteellisia, ettei konkreettisiin tuloksiin p{\"a}{\"a}sty. Jatkuva tutkimustoiminta on v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}t{\"o}nt{\"a}. Uusia sorateiden kunnossapitotekniikkaan mahdollisesti vaikuttavia tekijoit{\"a} ovat mm. piennarmateriaalien k{\"a}ytt{\"o}, moreenin k{\"a}ytt{\"o} sek{\"a} kulutuskerroksessa ett{\"a} kantavissa rakenteissa ja teollisouden sivutuotteet kulutuskerroksessa.",
keywords = "gravel, roads, maintenance",
author = "Asbjorn Johannesson and Arne Johansson and Esko Kankare and Nils Skarra",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2116-1",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "243",
address = "Finland",

}

Johannesson, A, Johansson, A, Kankare, E & Skarra, N 1984, Sorateiden parantaminen ja kunnossapito, FUG: Yhteispohjoismaisen tutkimuksen loppuraportti. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 243, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Sorateiden parantaminen ja kunnossapito, FUG : Yhteispohjoismaisen tutkimuksen loppuraportti. / Johannesson, Asbjorn; Johansson, Arne; Kankare, Esko; Skarra, Nils.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 99 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 243).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Sorateiden parantaminen ja kunnossapito, FUG

T2 - Yhteispohjoismaisen tutkimuksen loppuraportti

AU - Johannesson, Asbjorn

AU - Johansson, Arne

AU - Kankare, Esko

AU - Skarra, Nils

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Julkaisu on yhteenvedon luontoinen loppuraportti yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta "Sorateiden parantaminen ja kunnossapito, FUG". Sen on rahoittanut Nordiska Ämpetsmannakomittén för Transportfrågor (NÄT). Projektisuunnitelman mukainen tutkimusohjelma on toteutettu v. 1974 - 1982. Tulokset on julkaistu erillisinä raportteina työn kestäessä. Luettelo niistä on tämän raportin esipuheessa (Förord). Niiden perusteella voidaan projektin tuloksista todeta yhteenvetona seuraavaa: Sorateiden osuus yleisestä tieverkosta on merkittävä, mutta niiden liikenteellinen merkitys on kuitenkin vähäinen. Tiet pidetään kunnossa kaikissa Pohjoismaissa periaatteessa samoilla menetelmillä. (Tanska ei ollut mukana.) Kunnossapitomenetelmien optimoimiseksi ja kehittämiseksi selvitettiin sorateiden kunnon sekä visuaalisia että mekaanisia arviointimenetelmiä. Suositus sorateiden kunnon luokitusperusteeksi esitetään. Sekä kirjallisuustutkimuksin että koeajoin selvitettiin ajoneuvokustannuksia sekä erityisesti polttoaineen kulutuksen riippuvuutta sorateiden kunnosta. Eniten kulutukseen vaikuttivat pinnan sitoutuneisuus ja kiinteys. Erot jäivät kuitenkin hyvin pieniksi. Myös sorateiden ja päällystettyjen teiden välistä eroa tutkittiin. Kirjallisuudesta saatujen tietojen nojalla laskettiin ajoneuvokustannusten sorateillä olevan keskimäärin 0,20 - 0,25 NOK/km korkeampia kuin päällystetyillä. Laajalla kyselytutkimuksella selvitettiin sorateiden päällystämisen syitä, kustannuksia ym. Kävi selville mm., että päällystäminen on liiketaloudellisesti kannattavaa vain suhteellisen harvoin ja silloinkin useimmiten vain, jos myös tien käyttäjän säästöt otetaan huomioon. Valituilla koeteillä tulkittiin kunnossapitoa, lähinnä höyläyskertojen lukuisuutta eri osallistujamaissa. Selviä maittaisia eroja havaittiin. Höyläyskertojen lukumäärä oli lähinnä riippuvainen ajoneuvojen määrästä ja sateista. Erityisesti valituilla koeteillä tutkittiin myös kysymystä siitä, mikä tulee olla sorateiden vähimmäiskantavuus ennen kuin niitä voidaan päällystää (Y I G). Havaintoajan lyhyydestä riippumatta saatiin selviä suuntaa antavia tuloksia. Jälkitutkimusten tarve on kuitenkin ilmeinen. Myös niitä tietokoneohjelmia käsitellään, joiden avulla teiden kunnossapitokustannuksia pyritään tien pitäjän ja käyttäjän kannalta optimoimaan. Erityisesti perehdyttiin siihen intensiiviseen kehittelyyn, joka on käynnissä Islannissa HDM-mallin suhteen. Tiedot tarvittavien parametrien suuruudesta ja riippavuuksista ovat kuitenkin vielä niin puutteellisia, ettei konkreettisiin tuloksiin päästy. Jatkuva tutkimustoiminta on välttämätöntä. Uusia sorateiden kunnossapitotekniikkaan mahdollisesti vaikuttavia tekijoitä ovat mm. piennarmateriaalien käyttö, moreenin käyttö sekä kulutuskerroksessa että kantavissa rakenteissa ja teollisouden sivutuotteet kulutuskerroksessa.

AB - Julkaisu on yhteenvedon luontoinen loppuraportti yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta "Sorateiden parantaminen ja kunnossapito, FUG". Sen on rahoittanut Nordiska Ämpetsmannakomittén för Transportfrågor (NÄT). Projektisuunnitelman mukainen tutkimusohjelma on toteutettu v. 1974 - 1982. Tulokset on julkaistu erillisinä raportteina työn kestäessä. Luettelo niistä on tämän raportin esipuheessa (Förord). Niiden perusteella voidaan projektin tuloksista todeta yhteenvetona seuraavaa: Sorateiden osuus yleisestä tieverkosta on merkittävä, mutta niiden liikenteellinen merkitys on kuitenkin vähäinen. Tiet pidetään kunnossa kaikissa Pohjoismaissa periaatteessa samoilla menetelmillä. (Tanska ei ollut mukana.) Kunnossapitomenetelmien optimoimiseksi ja kehittämiseksi selvitettiin sorateiden kunnon sekä visuaalisia että mekaanisia arviointimenetelmiä. Suositus sorateiden kunnon luokitusperusteeksi esitetään. Sekä kirjallisuustutkimuksin että koeajoin selvitettiin ajoneuvokustannuksia sekä erityisesti polttoaineen kulutuksen riippuvuutta sorateiden kunnosta. Eniten kulutukseen vaikuttivat pinnan sitoutuneisuus ja kiinteys. Erot jäivät kuitenkin hyvin pieniksi. Myös sorateiden ja päällystettyjen teiden välistä eroa tutkittiin. Kirjallisuudesta saatujen tietojen nojalla laskettiin ajoneuvokustannusten sorateillä olevan keskimäärin 0,20 - 0,25 NOK/km korkeampia kuin päällystetyillä. Laajalla kyselytutkimuksella selvitettiin sorateiden päällystämisen syitä, kustannuksia ym. Kävi selville mm., että päällystäminen on liiketaloudellisesti kannattavaa vain suhteellisen harvoin ja silloinkin useimmiten vain, jos myös tien käyttäjän säästöt otetaan huomioon. Valituilla koeteillä tulkittiin kunnossapitoa, lähinnä höyläyskertojen lukuisuutta eri osallistujamaissa. Selviä maittaisia eroja havaittiin. Höyläyskertojen lukumäärä oli lähinnä riippuvainen ajoneuvojen määrästä ja sateista. Erityisesti valituilla koeteillä tutkittiin myös kysymystä siitä, mikä tulee olla sorateiden vähimmäiskantavuus ennen kuin niitä voidaan päällystää (Y I G). Havaintoajan lyhyydestä riippumatta saatiin selviä suuntaa antavia tuloksia. Jälkitutkimusten tarve on kuitenkin ilmeinen. Myös niitä tietokoneohjelmia käsitellään, joiden avulla teiden kunnossapitokustannuksia pyritään tien pitäjän ja käyttäjän kannalta optimoimaan. Erityisesti perehdyttiin siihen intensiiviseen kehittelyyn, joka on käynnissä Islannissa HDM-mallin suhteen. Tiedot tarvittavien parametrien suuruudesta ja riippavuuksista ovat kuitenkin vielä niin puutteellisia, ettei konkreettisiin tuloksiin päästy. Jatkuva tutkimustoiminta on välttämätöntä. Uusia sorateiden kunnossapitotekniikkaan mahdollisesti vaikuttavia tekijoitä ovat mm. piennarmateriaalien käyttö, moreenin käyttö sekä kulutuskerroksessa että kantavissa rakenteissa ja teollisouden sivutuotteet kulutuskerroksessa.

KW - gravel

KW - roads

KW - maintenance

M3 - Report

SN - 951-38-2116-1

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Sorateiden parantaminen ja kunnossapito, FUG

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Johannesson A, Johansson A, Kankare E, Skarra N. Sorateiden parantaminen ja kunnossapito, FUG: Yhteispohjoismaisen tutkimuksen loppuraportti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 99 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 243).