Sosiaalinen media turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävien yhteisöjen tukena: Openrisk-hankkeen loppuraportti

Jouko Heikkilä, Asta Bäck, Anna-Mari Heikkilä, Päivi Hämäläinen, Pirjo Näkki, Kaarin Ruuhilehto, Suvi Pihkala, Helena Karasti, Jukka Huhtamäki, Anne-Maritta Tervakari, Jarno Marttila

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Sosiaalinen media on nopeasti siirtymässä yksityiselämästä myös ammattilliseen toimintaan. Yhtenä aikamme suurista puheenaiheista sosiaalisen median mahdollisuudet ja uhat kiinnostavat myös turvallisuuden ja työhyvinvoinnin parissa työskenteleviä. Tässä raportissa esittelemme tutkimustuloksia siitä, miten sosiaalisen median välineet soveltuvat turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävien yhteisöjen toimintaan. "Sosiaalinen media" on osoittautunut varsin moniselitteiseksi ja muuttuvaksi käsitteeksi, josta puhuminen voi hämmentää ihmisiä. Yleensä sitä kannattaakin käsitellä konkreettisemmalla tasolla. Useat sosiaalisen median toiminnot näyttävät myös vähitellen ilmestyvän jokapäiväisiin vuorovaikutuksen välineisiimme arkipäiväistäen sitä ja vähentäen sen erityisyyttä. Sosiaalisen median käyttöä motivoi ensisijaisesti jokin tarkoitus. Ammattimaisen käytön merkittävä motivaatiotekijä on siitä saatava hyöty - sekä yksilölle että yhteisölle. Sosiaaliseen mediaan yleensä liitetään myös spontaanisuus ja itseohjautuvuus. Kuitenkin, jos organisaatio aikoo saada toiminnastaan sosiaalisessa mediassa hyötyä, sen on syytä edetä suunnitelmallisesti. Sosiaalisen median välineillä voidaan periaatteissa tehostaa yhteistoimintaa ja verkottumista sekä laajentaa kontaktiverkostoa. Käytännössä tämä kuitenkin edellyttää organisaatiossa monenlaisien valmiuksien rakentamista. Sosiaalista mediaa kohtaan tunnetaan usein monenlaista epäluottamusta ja ammattimaisessa käytössä sen kustannuksia ja hyötyjä punnitaan. Luottamuksen rakentamiseksi ja hyötyjen saavuttamiseksi organisaatiossa on syytä laaja-alaisesti tutustua sosiaaliseen mediaan sekä miettiä miksi, missä tarkoituksessa ja miten sosiaalisessa mediassa toimitaan. Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin käsittelyyn voi liittyä arkaluonteisia asioita, joiden käsittelyssä tarvitaan erityistä luottamuksellisuuden varmistamista ja luottamuksen rakentamista. Turvallisuuden kannalta kriittisten tietojen pitäisi myös olla luotettavia, joten luotettavuus on syytä varmistaa. Lähtökohtaisesti turvallisuus ja työhyvinvointi ovat asioita joiden parantamiseen liittyvää tietoa ei haluta salailla. Näin ne sopivat erinomaisesti sosiaalisessa mediassa avoimesti käsiteltäviksi ja kehitettäviksi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages82
ISBN (Electronic)978-951-38-7611-1
Publication statusPublished - 2012
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Technology
Number3

Keywords

  • social media
  • safety
  • well-being at work

Cite this

Heikkilä, J., Bäck, A., Heikkilä, A-M., Hämäläinen, P., Näkki, P., Ruuhilehto, K., ... Marttila, J. (2012). Sosiaalinen media turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävien yhteisöjen tukena: Openrisk-hankkeen loppuraportti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 3
Heikkilä, Jouko ; Bäck, Asta ; Heikkilä, Anna-Mari ; Hämäläinen, Päivi ; Näkki, Pirjo ; Ruuhilehto, Kaarin ; Pihkala, Suvi ; Karasti, Helena ; Huhtamäki, Jukka ; Tervakari, Anne-Maritta ; Marttila, Jarno. / Sosiaalinen media turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävien yhteisöjen tukena : Openrisk-hankkeen loppuraportti. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 82 p. (VTT Technology; No. 3).
@book{c5f1cf3cf5c84d82979fd22128494181,
title = "Sosiaalinen media turvallisuutta ja ty{\"o}hyvinvointia edist{\"a}vien yhteis{\"o}jen tukena: Openrisk-hankkeen loppuraportti",
abstract = "Sosiaalinen media on nopeasti siirtym{\"a}ss{\"a} yksityisel{\"a}m{\"a}st{\"a} my{\"o}s ammattilliseen toimintaan. Yhten{\"a} aikamme suurista puheenaiheista sosiaalisen median mahdollisuudet ja uhat kiinnostavat my{\"o}s turvallisuuden ja ty{\"o}hyvinvoinnin parissa ty{\"o}skentelevi{\"a}. T{\"a}ss{\"a} raportissa esittelemme tutkimustuloksia siit{\"a}, miten sosiaalisen median v{\"a}lineet soveltuvat turvallisuutta ja ty{\"o}hyvinvointia edist{\"a}vien yhteis{\"o}jen toimintaan. {"}Sosiaalinen media{"} on osoittautunut varsin moniselitteiseksi ja muuttuvaksi k{\"a}sitteeksi, josta puhuminen voi h{\"a}mment{\"a}{\"a} ihmisi{\"a}. Yleens{\"a} sit{\"a} kannattaakin k{\"a}sitell{\"a} konkreettisemmalla tasolla. Useat sosiaalisen median toiminnot n{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t my{\"o}s v{\"a}hitellen ilmestyv{\"a}n jokap{\"a}iv{\"a}isiin vuorovaikutuksen v{\"a}lineisiimme arkip{\"a}iv{\"a}ist{\"a}en sit{\"a} ja v{\"a}hent{\"a}en sen erityisyytt{\"a}. Sosiaalisen median k{\"a}ytt{\"o}{\"a} motivoi ensisijaisesti jokin tarkoitus. Ammattimaisen k{\"a}yt{\"o}n merkitt{\"a}v{\"a} motivaatiotekij{\"a} on siit{\"a} saatava hy{\"o}ty - sek{\"a} yksil{\"o}lle ett{\"a} yhteis{\"o}lle. Sosiaaliseen mediaan yleens{\"a} liitet{\"a}{\"a}n my{\"o}s spontaanisuus ja itseohjautuvuus. Kuitenkin, jos organisaatio aikoo saada toiminnastaan sosiaalisessa mediassa hy{\"o}ty{\"a}, sen on syyt{\"a} edet{\"a} suunnitelmallisesti. Sosiaalisen median v{\"a}lineill{\"a} voidaan periaatteissa tehostaa yhteistoimintaa ja verkottumista sek{\"a} laajentaa kontaktiverkostoa. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} t{\"a}m{\"a} kuitenkin edellytt{\"a}{\"a} organisaatiossa monenlaisien valmiuksien rakentamista. Sosiaalista mediaa kohtaan tunnetaan usein monenlaista ep{\"a}luottamusta ja ammattimaisessa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} sen kustannuksia ja hy{\"o}tyj{\"a} punnitaan. Luottamuksen rakentamiseksi ja hy{\"o}tyjen saavuttamiseksi organisaatiossa on syyt{\"a} laaja-alaisesti tutustua sosiaaliseen mediaan sek{\"a} mietti{\"a} miksi, miss{\"a} tarkoituksessa ja miten sosiaalisessa mediassa toimitaan. Turvallisuuden ja ty{\"o}hyvinvoinnin k{\"a}sittelyyn voi liitty{\"a} arkaluonteisia asioita, joiden k{\"a}sittelyss{\"a} tarvitaan erityist{\"a} luottamuksellisuuden varmistamista ja luottamuksen rakentamista. Turvallisuuden kannalta kriittisten tietojen pit{\"a}isi my{\"o}s olla luotettavia, joten luotettavuus on syyt{\"a} varmistaa. L{\"a}ht{\"o}kohtaisesti turvallisuus ja ty{\"o}hyvinvointi ovat asioita joiden parantamiseen liittyv{\"a}{\"a} tietoa ei haluta salailla. N{\"a}in ne sopivat erinomaisesti sosiaalisessa mediassa avoimesti k{\"a}sitelt{\"a}viksi ja kehitett{\"a}viksi.",
keywords = "social media, safety, well-being at work",
author = "Jouko Heikkil{\"a} and Asta B{\"a}ck and Anna-Mari Heikkil{\"a} and P{\"a}ivi H{\"a}m{\"a}l{\"a}inen and Pirjo N{\"a}kki and Kaarin Ruuhilehto and Suvi Pihkala and Helena Karasti and Jukka Huhtam{\"a}ki and Anne-Maritta Tervakari and Jarno Marttila",
year = "2012",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "3",
address = "Finland",

}

Heikkilä, J, Bäck, A, Heikkilä, A-M, Hämäläinen, P, Näkki, P, Ruuhilehto, K, Pihkala, S, Karasti, H, Huhtamäki, J, Tervakari, A-M & Marttila, J 2012, Sosiaalinen media turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävien yhteisöjen tukena: Openrisk-hankkeen loppuraportti. VTT Technology, no. 3, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Sosiaalinen media turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävien yhteisöjen tukena : Openrisk-hankkeen loppuraportti. / Heikkilä, Jouko; Bäck, Asta; Heikkilä, Anna-Mari; Hämäläinen, Päivi; Näkki, Pirjo; Ruuhilehto, Kaarin; Pihkala, Suvi; Karasti, Helena; Huhtamäki, Jukka; Tervakari, Anne-Maritta; Marttila, Jarno.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 82 p. (VTT Technology; No. 3).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Sosiaalinen media turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävien yhteisöjen tukena

T2 - Openrisk-hankkeen loppuraportti

AU - Heikkilä, Jouko

AU - Bäck, Asta

AU - Heikkilä, Anna-Mari

AU - Hämäläinen, Päivi

AU - Näkki, Pirjo

AU - Ruuhilehto, Kaarin

AU - Pihkala, Suvi

AU - Karasti, Helena

AU - Huhtamäki, Jukka

AU - Tervakari, Anne-Maritta

AU - Marttila, Jarno

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Sosiaalinen media on nopeasti siirtymässä yksityiselämästä myös ammattilliseen toimintaan. Yhtenä aikamme suurista puheenaiheista sosiaalisen median mahdollisuudet ja uhat kiinnostavat myös turvallisuuden ja työhyvinvoinnin parissa työskenteleviä. Tässä raportissa esittelemme tutkimustuloksia siitä, miten sosiaalisen median välineet soveltuvat turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävien yhteisöjen toimintaan. "Sosiaalinen media" on osoittautunut varsin moniselitteiseksi ja muuttuvaksi käsitteeksi, josta puhuminen voi hämmentää ihmisiä. Yleensä sitä kannattaakin käsitellä konkreettisemmalla tasolla. Useat sosiaalisen median toiminnot näyttävät myös vähitellen ilmestyvän jokapäiväisiin vuorovaikutuksen välineisiimme arkipäiväistäen sitä ja vähentäen sen erityisyyttä. Sosiaalisen median käyttöä motivoi ensisijaisesti jokin tarkoitus. Ammattimaisen käytön merkittävä motivaatiotekijä on siitä saatava hyöty - sekä yksilölle että yhteisölle. Sosiaaliseen mediaan yleensä liitetään myös spontaanisuus ja itseohjautuvuus. Kuitenkin, jos organisaatio aikoo saada toiminnastaan sosiaalisessa mediassa hyötyä, sen on syytä edetä suunnitelmallisesti. Sosiaalisen median välineillä voidaan periaatteissa tehostaa yhteistoimintaa ja verkottumista sekä laajentaa kontaktiverkostoa. Käytännössä tämä kuitenkin edellyttää organisaatiossa monenlaisien valmiuksien rakentamista. Sosiaalista mediaa kohtaan tunnetaan usein monenlaista epäluottamusta ja ammattimaisessa käytössä sen kustannuksia ja hyötyjä punnitaan. Luottamuksen rakentamiseksi ja hyötyjen saavuttamiseksi organisaatiossa on syytä laaja-alaisesti tutustua sosiaaliseen mediaan sekä miettiä miksi, missä tarkoituksessa ja miten sosiaalisessa mediassa toimitaan. Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin käsittelyyn voi liittyä arkaluonteisia asioita, joiden käsittelyssä tarvitaan erityistä luottamuksellisuuden varmistamista ja luottamuksen rakentamista. Turvallisuuden kannalta kriittisten tietojen pitäisi myös olla luotettavia, joten luotettavuus on syytä varmistaa. Lähtökohtaisesti turvallisuus ja työhyvinvointi ovat asioita joiden parantamiseen liittyvää tietoa ei haluta salailla. Näin ne sopivat erinomaisesti sosiaalisessa mediassa avoimesti käsiteltäviksi ja kehitettäviksi.

AB - Sosiaalinen media on nopeasti siirtymässä yksityiselämästä myös ammattilliseen toimintaan. Yhtenä aikamme suurista puheenaiheista sosiaalisen median mahdollisuudet ja uhat kiinnostavat myös turvallisuuden ja työhyvinvoinnin parissa työskenteleviä. Tässä raportissa esittelemme tutkimustuloksia siitä, miten sosiaalisen median välineet soveltuvat turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävien yhteisöjen toimintaan. "Sosiaalinen media" on osoittautunut varsin moniselitteiseksi ja muuttuvaksi käsitteeksi, josta puhuminen voi hämmentää ihmisiä. Yleensä sitä kannattaakin käsitellä konkreettisemmalla tasolla. Useat sosiaalisen median toiminnot näyttävät myös vähitellen ilmestyvän jokapäiväisiin vuorovaikutuksen välineisiimme arkipäiväistäen sitä ja vähentäen sen erityisyyttä. Sosiaalisen median käyttöä motivoi ensisijaisesti jokin tarkoitus. Ammattimaisen käytön merkittävä motivaatiotekijä on siitä saatava hyöty - sekä yksilölle että yhteisölle. Sosiaaliseen mediaan yleensä liitetään myös spontaanisuus ja itseohjautuvuus. Kuitenkin, jos organisaatio aikoo saada toiminnastaan sosiaalisessa mediassa hyötyä, sen on syytä edetä suunnitelmallisesti. Sosiaalisen median välineillä voidaan periaatteissa tehostaa yhteistoimintaa ja verkottumista sekä laajentaa kontaktiverkostoa. Käytännössä tämä kuitenkin edellyttää organisaatiossa monenlaisien valmiuksien rakentamista. Sosiaalista mediaa kohtaan tunnetaan usein monenlaista epäluottamusta ja ammattimaisessa käytössä sen kustannuksia ja hyötyjä punnitaan. Luottamuksen rakentamiseksi ja hyötyjen saavuttamiseksi organisaatiossa on syytä laaja-alaisesti tutustua sosiaaliseen mediaan sekä miettiä miksi, missä tarkoituksessa ja miten sosiaalisessa mediassa toimitaan. Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin käsittelyyn voi liittyä arkaluonteisia asioita, joiden käsittelyssä tarvitaan erityistä luottamuksellisuuden varmistamista ja luottamuksen rakentamista. Turvallisuuden kannalta kriittisten tietojen pitäisi myös olla luotettavia, joten luotettavuus on syytä varmistaa. Lähtökohtaisesti turvallisuus ja työhyvinvointi ovat asioita joiden parantamiseen liittyvää tietoa ei haluta salailla. Näin ne sopivat erinomaisesti sosiaalisessa mediassa avoimesti käsiteltäviksi ja kehitettäviksi.

KW - social media

KW - safety

KW - well-being at work

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Sosiaalinen media turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävien yhteisöjen tukena

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Heikkilä J, Bäck A, Heikkilä A-M, Hämäläinen P, Näkki P, Ruuhilehto K et al. Sosiaalinen media turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävien yhteisöjen tukena: Openrisk-hankkeen loppuraportti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 82 p. (VTT Technology; No. 3).