Sote-alan henkilökuljetusten kehittäminen ja digitaaliset ratkaisut: SmartRail#3 Taustaselvitys

SmartRail ekosysteemin 3. innovaatiovaiheen työpaketissa 3 haettiin kaupunkiliikkumisen uusiin ja innovatiivisiin digitaalisiin ratkaisuihin nojaavia konsepteja, jotka tekevät kestävästä liikkumisesta entistä houkuttelevampaa, esteettömämpää ja sujuvampaa. Lupaavim¬mista konsepteista on tarkoitus rakentaa yhteiskehittämällä yritysten ja kaupunkitoimijoiden kanssa demonstraatioita tai pilottitoteutuksia, joiden avulla konseptien toimivuutta testataan. Projektin suunnitteluvaiheessa yhtenä konseptina nousi esille joukkoliikenteen laajempi hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalan (sote) kuljetuksissa. Pyrkimyksenä on digitaalisten palvelujen avulla kasvattaa joukkoliikenteen sekä muiden edullisempien ja kestävämpien liikkumismuotojen käytön osuutta yhteiskunnan tukemissa kuljetuksissa.

Selvityksen tarkoituksena on ollut tukea konseptointia selvittämällä tuettujen sote-kuljetusten (Kelan ja hyvinvointi-alueiden) nykytilannetta ja kehittämistarpeita ja näin ohjata digiavusteisten kestävää kulkumuotosiirtymää tukevien, palvelutasoa parantavien ja parhaimmillaan myös yhteiskunnallisia säästöjä tuovien ratkaisujen kehittämistä. Siinä selvitettiin tuettuja sote-kuljetuksia ohjaavaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta, niiden käyttäjien kokemia joukkoliikenteen käytön haasteita ja esteitä, sekä joukkoliikenteen matkaketjujen esteettömyys- ja saavutettavuustilannetta. Lisäksi tutustuttiin aiempiin julkisesti tuettuja kuljetuksia koskeviin raportteihin ja selvityksiin.

Keskeisenä tavoitteena oli löytää kohderyhmiä ja/tai käyttötilanteita, joissa yhteiskunnan tukemat kalliit taksikuljetukset olisivat joiltakin osin korvattavissa joukkoliikenteellä. Selvityksen tuloksena selkeitä tällaisia ryhmiä ei löytynyt, koska käytännössä kaikki tuettuja taksikuljetuksia saavat ovat tavalla tai toisella toimintarajoitteisia. Tuettuja taksikuljetuksia saavat lakien perusteella henkilöt, jotka eivät pysty käyttämään joukkoliikennettä niillä matkoilla, joita heidän tarvitsee kulkea. Toisaalta taksietuuksien saajistakin osa käyttää myös joukkoliikennettä soveltuvissa tapauksissa.

Selvityksen pohjalta sote-kuljetusten kestävyyttä on joukkoliikenteen laajemman hyödyntämisen lisäksi mahdollista parantaa julkisesti tuettuja kuljetuksia yhdistelemällä, hyödyntämällä palvelu- ja asiointiliikennettä laajemmin, sekä kuljetusten tilaus- ja tuotantojärjestelmien digitalisoitumisen tuoman tehostumisen kautta. Joukkoliikenteen kehittämistarpeita etenkin sote-kuljetusten näkökulmasta nähdään olevan kolmella tasolla: 1) liikennevälineiden ja liikenneinfrastruktuurin esteettömyys, 2) matkaketju- ja sen esteettömyystieto sekä 3) matkaketju- ja esteettömyystiedon saavutettavuus. Konseptoidut digitaaliset palvelut voivat tukea em. kehitystä auttamalla käyttäjiä löytämään helposti esteettömät vaihtoehdot. Ne mahdollistavat tietoturvallisia ja yksityisyyden takaavia henkilökohtaiseen tietoon perustuvia palveluita sekä uusia innovatiivisia matkan suunnittelua ja suorittamista tukevia, jopa personoituja opastusratkaisuja. Tällaiset digitaaliset palvelut ja niitä yhdistävät ratkaisut madaltavat joukkoliikenteen käyttökynnystä kaikkien käyttäjien osalta.