Strategisia menetelmiä liikenteen vaikutusarviointiin: EU-tutkimusprojektien vertailua energiankulutuksen ja päästöjen näkökulmasta

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Useissa EU:n neljännen puiteohjelman strategisen liikennetutkimuksen projekteissa on kehitetty menetelmiä liikenteen ympäristövaikutusten ennustamiseksi ja arvioimiseksi Euroopassa, sekä nykyisin että tulevaisuudessa. Kehitetyt menetelmät ovat hyvin erilaisia ja soveltuvat eri tilanteisiin (mm. erot alueellisessa ja ajallisessa laajuudessa). Niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia kansallisella tasolla ei ole aiemmin arvioitu. Tässä työssä on analysoitu ja vertailtu seitsemässä EU-projektissa (SAMI, POSSUM, COMMUTE, CODE-TEN, MAESTRO, OPTIMA ja FATIMA) kehitettyjä menetelmiä, niiden heikkouksia ja vahvuuksia, erityisesti liikenteen energiankulutuksen ja päästöjen kuvaajina ja ennustajina. Lisäksi on arvioitu menetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksia liikenne- ja ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. EU:n yhteisen liikennepolitiikan (Common Transport Policy) kestävyystavoitteiden mukaisesti kaikissa edellä mainituissa projekteissa energiankulutus ja päästöt on määritelty merkittäviksi liikenteen ympäristöongelmiksi, joihin tulisi pikaisesti löytää uusia ratkaisuja. Referoidut menetelmät ovat lähestymistavaltaan ja kattavuudeltaan hyvin erilaisia. Niiden laajuus vaihtelee koko liikennesektorin strategisen tason päätöksentekoprosessin kattavista arviointimenetelmistä (SAMI) liikennekorridoori- (CODE-TEN, COMMUTE) ja projektitason tarkasteluihin (MAESTRO). Työn edetessä selvisi, että tutkitut menetelmät tarjoavat monia mahdollisuuksia, sekä kansallisesti että EU-tasolla, liikenteen strategisten ympäristövaikutusten tarkasteluun liikennesektorin päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Mahdollisista lähtötietojen puutteista huolimatta menetelmiä voidaan käyttää karkean tason ympäristövaikutusten (esim. CO2) nykytilakartoituksissa sekä vaikutusten ennustamisessa eri aluetasoille. Laajamittaisten SAMI ja POSSUM menetelmien soveltaminen kansalliselle tasolle edistäisi mahdollisesti mm. kansallisen ja EU-tason liikennepolitiikkojen harmonisointia, helpottaisi uusien yhteisten ympäristöuhkien tunnistamista sekä edistäisi yhteisten toimenpiteiden suunnittelua ja valmistelua liikenteen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Eräänä riskinä toimien onnistumiselle voidaan kuitenkin nähdä EU-maiden toistaiseksi ratkaisemattomat ongelmat tarvittavien lähtötietojen muodosta ja laatutasosta. Ongelmien säilyminen ratkaisemattomina hidastaisi jatkuessaan luonnollisesti myös menetelmien hyödyntämistä kansallisella tasolla. Tämän selvitys on osoittanut, että välineitä merkittävien liikenteen ympäristö- ja turvallisuusvaikutusten arvioimiseksi strategisella tasolla voidaan kehittää jo olemassa olevista arviointimenetelmistä ja malleista. Nykyiset mallit perustuvat pääasiassa fysikaalisiin vaikutusfunktioihin ja ne toimivat parhaiten tilanteissa, joissa liikennemäärätietoihin liittyvää informaatiota on riittävästi ja se on riittävän tarkkaa kuvaamaan tutkittuja vaikutuksia (esim. päästöt) sekä niiden luonnetta. Mielenkiintoisia tulevaisuuden kysymyksiä liikennesektorilla ovat mm. seuraavat seikat: Tulevatko energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt säilymään EU:n liikennepolitiikan merkittävinä ympäristökysymyksinä vielä pitkään, vai nouseeko esiin muita vielä tärkeämpiä kysymyksiä? Mitkä olisivat jälkimmäisessä tapauksessa parhaat toimintatavat ja menetelmät näiden uhkien torjumiseksi, jotta ei jouduttaisi turvautumaan ainoastaan vaikutusten lieventämiseen niiden torjumisen sijaan?
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages41
    Publication statusPublished - 2002
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Tutkimusraportti
    VolumeRTE2108

    Cite this