TY - BOOK
T1 - Strategisia menetelmiä liikenteen vaikutusarviointiin
T2 - EU-tutkimusprojektien vertailua energiankulutuksen ja päästöjen näkökulmasta
AU - Tuominen, Anu
N1 - HUO: ilm. LVM:n sarjassa
PY - 2002
Y1 - 2002
N2 - Useissa EU:n neljännen puiteohjelman strategisen liikennetutkimuksen
projekteissa on kehitetty menetelmiä liikenteen ympäristövaikutusten
ennustamiseksi ja arvioimiseksi Euroopassa, sekä nykyisin että
tulevaisuudessa. Kehitetyt menetelmät ovat hyvin erilaisia ja soveltuvat eri
tilanteisiin (mm. erot alueellisessa ja ajallisessa laajuudessa). Niiden
hyödyntämisen mahdollisuuksia kansallisella tasolla ei ole aiemmin arvioitu.
Tässä työssä on analysoitu ja vertailtu seitsemässä EU-projektissa (SAMI,
POSSUM, COMMUTE, CODE-TEN, MAESTRO, OPTIMA ja FATIMA) kehitettyjä menetelmiä,
niiden heikkouksia ja vahvuuksia, erityisesti liikenteen energiankulutuksen ja
päästöjen kuvaajina ja ennustajina. Lisäksi on arvioitu menetelmien
hyödyntämisen mahdollisuuksia liikenne- ja ympäristöpoliittisessa
päätöksenteossa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. EU:n
yhteisen liikennepolitiikan (Common Transport Policy) kestävyystavoitteiden
mukaisesti kaikissa edellä mainituissa projekteissa energiankulutus ja päästöt
on määritelty merkittäviksi liikenteen ympäristöongelmiksi, joihin tulisi
pikaisesti löytää uusia ratkaisuja. Referoidut menetelmät ovat
lähestymistavaltaan ja kattavuudeltaan hyvin erilaisia. Niiden laajuus
vaihtelee koko liikennesektorin strategisen tason päätöksentekoprosessin
kattavista arviointimenetelmistä (SAMI) liikennekorridoori- (CODE-TEN,
COMMUTE) ja projektitason tarkasteluihin (MAESTRO). Työn edetessä selvisi,
että tutkitut menetelmät tarjoavat monia mahdollisuuksia, sekä kansallisesti
että EU-tasolla, liikenteen strategisten ympäristövaikutusten tarkasteluun
liikennesektorin päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Mahdollisista
lähtötietojen puutteista huolimatta menetelmiä voidaan käyttää karkean tason
ympäristövaikutusten (esim. CO2) nykytilakartoituksissa sekä vaikutusten
ennustamisessa eri aluetasoille. Laajamittaisten SAMI ja POSSUM menetelmien
soveltaminen kansalliselle tasolle edistäisi mahdollisesti mm. kansallisen ja
EU-tason liikennepolitiikkojen harmonisointia, helpottaisi uusien yhteisten
ympäristöuhkien tunnistamista sekä edistäisi yhteisten toimenpiteiden
suunnittelua ja valmistelua liikenteen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.
Eräänä riskinä toimien onnistumiselle voidaan kuitenkin nähdä EU-maiden
toistaiseksi ratkaisemattomat ongelmat tarvittavien lähtötietojen muodosta ja
laatutasosta. Ongelmien säilyminen ratkaisemattomina hidastaisi jatkuessaan
luonnollisesti myös menetelmien hyödyntämistä kansallisella tasolla. Tämän
selvitys on osoittanut, että välineitä merkittävien liikenteen ympäristö- ja
turvallisuusvaikutusten arvioimiseksi strategisella tasolla voidaan kehittää
jo olemassa olevista arviointimenetelmistä ja malleista. Nykyiset mallit
perustuvat pääasiassa fysikaalisiin vaikutusfunktioihin ja ne toimivat
parhaiten tilanteissa, joissa liikennemäärätietoihin liittyvää informaatiota
on riittävästi ja se on riittävän tarkkaa kuvaamaan tutkittuja vaikutuksia
(esim. päästöt) sekä niiden luonnetta. Mielenkiintoisia tulevaisuuden
kysymyksiä liikennesektorilla ovat mm. seuraavat seikat: Tulevatko
energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt säilymään EU:n liikennepolitiikan
merkittävinä ympäristökysymyksinä vielä pitkään, vai nouseeko esiin muita
vielä tärkeämpiä kysymyksiä? Mitkä olisivat jälkimmäisessä tapauksessa parhaat
toimintatavat ja menetelmät näiden uhkien torjumiseksi, jotta ei jouduttaisi
turvautumaan ainoastaan vaikutusten lieventämiseen niiden torjumisen sijaan?
AB - Useissa EU:n neljännen puiteohjelman strategisen liikennetutkimuksen
projekteissa on kehitetty menetelmiä liikenteen ympäristövaikutusten
ennustamiseksi ja arvioimiseksi Euroopassa, sekä nykyisin että
tulevaisuudessa. Kehitetyt menetelmät ovat hyvin erilaisia ja soveltuvat eri
tilanteisiin (mm. erot alueellisessa ja ajallisessa laajuudessa). Niiden
hyödyntämisen mahdollisuuksia kansallisella tasolla ei ole aiemmin arvioitu.
Tässä työssä on analysoitu ja vertailtu seitsemässä EU-projektissa (SAMI,
POSSUM, COMMUTE, CODE-TEN, MAESTRO, OPTIMA ja FATIMA) kehitettyjä menetelmiä,
niiden heikkouksia ja vahvuuksia, erityisesti liikenteen energiankulutuksen ja
päästöjen kuvaajina ja ennustajina. Lisäksi on arvioitu menetelmien
hyödyntämisen mahdollisuuksia liikenne- ja ympäristöpoliittisessa
päätöksenteossa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. EU:n
yhteisen liikennepolitiikan (Common Transport Policy) kestävyystavoitteiden
mukaisesti kaikissa edellä mainituissa projekteissa energiankulutus ja päästöt
on määritelty merkittäviksi liikenteen ympäristöongelmiksi, joihin tulisi
pikaisesti löytää uusia ratkaisuja. Referoidut menetelmät ovat
lähestymistavaltaan ja kattavuudeltaan hyvin erilaisia. Niiden laajuus
vaihtelee koko liikennesektorin strategisen tason päätöksentekoprosessin
kattavista arviointimenetelmistä (SAMI) liikennekorridoori- (CODE-TEN,
COMMUTE) ja projektitason tarkasteluihin (MAESTRO). Työn edetessä selvisi,
että tutkitut menetelmät tarjoavat monia mahdollisuuksia, sekä kansallisesti
että EU-tasolla, liikenteen strategisten ympäristövaikutusten tarkasteluun
liikennesektorin päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Mahdollisista
lähtötietojen puutteista huolimatta menetelmiä voidaan käyttää karkean tason
ympäristövaikutusten (esim. CO2) nykytilakartoituksissa sekä vaikutusten
ennustamisessa eri aluetasoille. Laajamittaisten SAMI ja POSSUM menetelmien
soveltaminen kansalliselle tasolle edistäisi mahdollisesti mm. kansallisen ja
EU-tason liikennepolitiikkojen harmonisointia, helpottaisi uusien yhteisten
ympäristöuhkien tunnistamista sekä edistäisi yhteisten toimenpiteiden
suunnittelua ja valmistelua liikenteen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.
Eräänä riskinä toimien onnistumiselle voidaan kuitenkin nähdä EU-maiden
toistaiseksi ratkaisemattomat ongelmat tarvittavien lähtötietojen muodosta ja
laatutasosta. Ongelmien säilyminen ratkaisemattomina hidastaisi jatkuessaan
luonnollisesti myös menetelmien hyödyntämistä kansallisella tasolla. Tämän
selvitys on osoittanut, että välineitä merkittävien liikenteen ympäristö- ja
turvallisuusvaikutusten arvioimiseksi strategisella tasolla voidaan kehittää
jo olemassa olevista arviointimenetelmistä ja malleista. Nykyiset mallit
perustuvat pääasiassa fysikaalisiin vaikutusfunktioihin ja ne toimivat
parhaiten tilanteissa, joissa liikennemäärätietoihin liittyvää informaatiota
on riittävästi ja se on riittävän tarkkaa kuvaamaan tutkittuja vaikutuksia
(esim. päästöt) sekä niiden luonnetta. Mielenkiintoisia tulevaisuuden
kysymyksiä liikennesektorilla ovat mm. seuraavat seikat: Tulevatko
energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt säilymään EU:n liikennepolitiikan
merkittävinä ympäristökysymyksinä vielä pitkään, vai nouseeko esiin muita
vielä tärkeämpiä kysymyksiä? Mitkä olisivat jälkimmäisessä tapauksessa parhaat
toimintatavat ja menetelmät näiden uhkien torjumiseksi, jotta ei jouduttaisi
turvautumaan ainoastaan vaikutusten lieventämiseen niiden torjumisen sijaan?
M3 - Report
T3 - VTT Tutkimusraportti
BT - Strategisia menetelmiä liikenteen vaikutusarviointiin
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -