Strategisia menetelmiä liikenteen vaikutusarviointiin: EU-tutkimusprojektien vertailua energiankulutuksen ja päästöjen näkökulmasta

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Useissa EU:n neljännen puiteohjelman strategisen liikennetutkimuksen projekteissa on kehitetty menetelmiä liikenteen ympäristövaikutusten ennustamiseksi ja arvioimiseksi Euroopassa, sekä nykyisin että tulevaisuudessa. Kehitetyt menetelmät ovat hyvin erilaisia ja soveltuvat eri tilanteisiin (mm. erot alueellisessa ja ajallisessa laajuudessa). Niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia kansallisella tasolla ei ole aiemmin arvioitu. Tässä työssä on analysoitu ja vertailtu seitsemässä EU-projektissa (SAMI, POSSUM, COMMUTE, CODE-TEN, MAESTRO, OPTIMA ja FATIMA) kehitettyjä menetelmiä, niiden heikkouksia ja vahvuuksia, erityisesti liikenteen energiankulutuksen ja päästöjen kuvaajina ja ennustajina. Lisäksi on arvioitu menetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksia liikenne- ja ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. EU:n yhteisen liikennepolitiikan (Common Transport Policy) kestävyystavoitteiden mukaisesti kaikissa edellä mainituissa projekteissa energiankulutus ja päästöt on määritelty merkittäviksi liikenteen ympäristöongelmiksi, joihin tulisi pikaisesti löytää uusia ratkaisuja. Referoidut menetelmät ovat lähestymistavaltaan ja kattavuudeltaan hyvin erilaisia. Niiden laajuus vaihtelee koko liikennesektorin strategisen tason päätöksentekoprosessin kattavista arviointimenetelmistä (SAMI) liikennekorridoori- (CODE-TEN, COMMUTE) ja projektitason tarkasteluihin (MAESTRO). Työn edetessä selvisi, että tutkitut menetelmät tarjoavat monia mahdollisuuksia, sekä kansallisesti että EU-tasolla, liikenteen strategisten ympäristövaikutusten tarkasteluun liikennesektorin päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Mahdollisista lähtötietojen puutteista huolimatta menetelmiä voidaan käyttää karkean tason ympäristövaikutusten (esim. CO2) nykytilakartoituksissa sekä vaikutusten ennustamisessa eri aluetasoille. Laajamittaisten SAMI ja POSSUM menetelmien soveltaminen kansalliselle tasolle edistäisi mahdollisesti mm. kansallisen ja EU-tason liikennepolitiikkojen harmonisointia, helpottaisi uusien yhteisten ympäristöuhkien tunnistamista sekä edistäisi yhteisten toimenpiteiden suunnittelua ja valmistelua liikenteen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Eräänä riskinä toimien onnistumiselle voidaan kuitenkin nähdä EU-maiden toistaiseksi ratkaisemattomat ongelmat tarvittavien lähtötietojen muodosta ja laatutasosta. Ongelmien säilyminen ratkaisemattomina hidastaisi jatkuessaan luonnollisesti myös menetelmien hyödyntämistä kansallisella tasolla. Tämän selvitys on osoittanut, että välineitä merkittävien liikenteen ympäristö- ja turvallisuusvaikutusten arvioimiseksi strategisella tasolla voidaan kehittää jo olemassa olevista arviointimenetelmistä ja malleista. Nykyiset mallit perustuvat pääasiassa fysikaalisiin vaikutusfunktioihin ja ne toimivat parhaiten tilanteissa, joissa liikennemäärätietoihin liittyvää informaatiota on riittävästi ja se on riittävän tarkkaa kuvaamaan tutkittuja vaikutuksia (esim. päästöt) sekä niiden luonnetta. Mielenkiintoisia tulevaisuuden kysymyksiä liikennesektorilla ovat mm. seuraavat seikat: Tulevatko energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt säilymään EU:n liikennepolitiikan merkittävinä ympäristökysymyksinä vielä pitkään, vai nouseeko esiin muita vielä tärkeämpiä kysymyksiä? Mitkä olisivat jälkimmäisessä tapauksessa parhaat toimintatavat ja menetelmät näiden uhkien torjumiseksi, jotta ei jouduttaisi turvautumaan ainoastaan vaikutusten lieventämiseen niiden torjumisen sijaan?
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages41
Publication statusPublished - 2002
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tutkimusraportti
VolumeRTE2108

Cite this

Tuominen, Anu. / Strategisia menetelmiä liikenteen vaikutusarviointiin : EU-tutkimusprojektien vertailua energiankulutuksen ja päästöjen näkökulmasta. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2002. 41 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. RTE2108).
@book{7679c965e3ce417a88b712737b8de52c,
title = "Strategisia menetelmi{\"a} liikenteen vaikutusarviointiin: EU-tutkimusprojektien vertailua energiankulutuksen ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen n{\"a}k{\"o}kulmasta",
abstract = "Useissa EU:n nelj{\"a}nnen puiteohjelman strategisen liikennetutkimuksen projekteissa on kehitetty menetelmi{\"a} liikenteen ymp{\"a}rist{\"o}vaikutusten ennustamiseksi ja arvioimiseksi Euroopassa, sek{\"a} nykyisin ett{\"a} tulevaisuudessa. Kehitetyt menetelm{\"a}t ovat hyvin erilaisia ja soveltuvat eri tilanteisiin (mm. erot alueellisessa ja ajallisessa laajuudessa). Niiden hy{\"o}dynt{\"a}misen mahdollisuuksia kansallisella tasolla ei ole aiemmin arvioitu. T{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} on analysoitu ja vertailtu seitsem{\"a}ss{\"a} EU-projektissa (SAMI, POSSUM, COMMUTE, CODE-TEN, MAESTRO, OPTIMA ja FATIMA) kehitettyj{\"a} menetelmi{\"a}, niiden heikkouksia ja vahvuuksia, erityisesti liikenteen energiankulutuksen ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen kuvaajina ja ennustajina. Lis{\"a}ksi on arvioitu menetelmien hy{\"o}dynt{\"a}misen mahdollisuuksia liikenne- ja ymp{\"a}rist{\"o}poliittisessa p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteossa sek{\"a} kansallisella ett{\"a} kansainv{\"a}lisell{\"a} tasolla. EU:n yhteisen liikennepolitiikan (Common Transport Policy) kest{\"a}vyystavoitteiden mukaisesti kaikissa edell{\"a} mainituissa projekteissa energiankulutus ja p{\"a}{\"a}st{\"o}t on m{\"a}{\"a}ritelty merkitt{\"a}viksi liikenteen ymp{\"a}rist{\"o}ongelmiksi, joihin tulisi pikaisesti l{\"o}yt{\"a}{\"a} uusia ratkaisuja. Referoidut menetelm{\"a}t ovat l{\"a}hestymistavaltaan ja kattavuudeltaan hyvin erilaisia. Niiden laajuus vaihtelee koko liikennesektorin strategisen tason p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekoprosessin kattavista arviointimenetelmist{\"a} (SAMI) liikennekorridoori- (CODE-TEN, COMMUTE) ja projektitason tarkasteluihin (MAESTRO). Ty{\"o}n edetess{\"a} selvisi, ett{\"a} tutkitut menetelm{\"a}t tarjoavat monia mahdollisuuksia, sek{\"a} kansallisesti ett{\"a} EU-tasolla, liikenteen strategisten ymp{\"a}rist{\"o}vaikutusten tarkasteluun liikennesektorin p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekoprosessin eri vaiheissa. Mahdollisista l{\"a}ht{\"o}tietojen puutteista huolimatta menetelmi{\"a} voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} karkean tason ymp{\"a}rist{\"o}vaikutusten (esim. CO2) nykytilakartoituksissa sek{\"a} vaikutusten ennustamisessa eri aluetasoille. Laajamittaisten SAMI ja POSSUM menetelmien soveltaminen kansalliselle tasolle edist{\"a}isi mahdollisesti mm. kansallisen ja EU-tason liikennepolitiikkojen harmonisointia, helpottaisi uusien yhteisten ymp{\"a}rist{\"o}uhkien tunnistamista sek{\"a} edist{\"a}isi yhteisten toimenpiteiden suunnittelua ja valmistelua liikenteen ymp{\"a}rist{\"o}tavoitteiden saavuttamiseksi. Er{\"a}{\"a}n{\"a} riskin{\"a} toimien onnistumiselle voidaan kuitenkin n{\"a}hd{\"a} EU-maiden toistaiseksi ratkaisemattomat ongelmat tarvittavien l{\"a}ht{\"o}tietojen muodosta ja laatutasosta. Ongelmien s{\"a}ilyminen ratkaisemattomina hidastaisi jatkuessaan luonnollisesti my{\"o}s menetelmien hy{\"o}dynt{\"a}mist{\"a} kansallisella tasolla. T{\"a}m{\"a}n selvitys on osoittanut, ett{\"a} v{\"a}lineit{\"a} merkitt{\"a}vien liikenteen ymp{\"a}rist{\"o}- ja turvallisuusvaikutusten arvioimiseksi strategisella tasolla voidaan kehitt{\"a}{\"a} jo olemassa olevista arviointimenetelmist{\"a} ja malleista. Nykyiset mallit perustuvat p{\"a}{\"a}asiassa fysikaalisiin vaikutusfunktioihin ja ne toimivat parhaiten tilanteissa, joissa liikennem{\"a}{\"a}r{\"a}tietoihin liittyv{\"a}{\"a} informaatiota on riitt{\"a}v{\"a}sti ja se on riitt{\"a}v{\"a}n tarkkaa kuvaamaan tutkittuja vaikutuksia (esim. p{\"a}{\"a}st{\"o}t) sek{\"a} niiden luonnetta. Mielenkiintoisia tulevaisuuden kysymyksi{\"a} liikennesektorilla ovat mm. seuraavat seikat: Tulevatko energiankulutus ja hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}t s{\"a}ilym{\"a}{\"a}n EU:n liikennepolitiikan merkitt{\"a}vin{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}kysymyksin{\"a} viel{\"a} pitk{\"a}{\"a}n, vai nouseeko esiin muita viel{\"a} t{\"a}rke{\"a}mpi{\"a} kysymyksi{\"a}? Mitk{\"a} olisivat j{\"a}lkimm{\"a}isess{\"a} tapauksessa parhaat toimintatavat ja menetelm{\"a}t n{\"a}iden uhkien torjumiseksi, jotta ei jouduttaisi turvautumaan ainoastaan vaikutusten lievent{\"a}miseen niiden torjumisen sijaan?",
author = "Anu Tuominen",
note = "HUO: ilm. LVM:n sarjassa",
year = "2002",
language = "Finnish",
series = "VTT Tutkimusraportti",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Strategisia menetelmiä liikenteen vaikutusarviointiin : EU-tutkimusprojektien vertailua energiankulutuksen ja päästöjen näkökulmasta. / Tuominen, Anu.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2002. 41 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. RTE2108).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Strategisia menetelmiä liikenteen vaikutusarviointiin

T2 - EU-tutkimusprojektien vertailua energiankulutuksen ja päästöjen näkökulmasta

AU - Tuominen, Anu

N1 - HUO: ilm. LVM:n sarjassa

PY - 2002

Y1 - 2002

N2 - Useissa EU:n neljännen puiteohjelman strategisen liikennetutkimuksen projekteissa on kehitetty menetelmiä liikenteen ympäristövaikutusten ennustamiseksi ja arvioimiseksi Euroopassa, sekä nykyisin että tulevaisuudessa. Kehitetyt menetelmät ovat hyvin erilaisia ja soveltuvat eri tilanteisiin (mm. erot alueellisessa ja ajallisessa laajuudessa). Niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia kansallisella tasolla ei ole aiemmin arvioitu. Tässä työssä on analysoitu ja vertailtu seitsemässä EU-projektissa (SAMI, POSSUM, COMMUTE, CODE-TEN, MAESTRO, OPTIMA ja FATIMA) kehitettyjä menetelmiä, niiden heikkouksia ja vahvuuksia, erityisesti liikenteen energiankulutuksen ja päästöjen kuvaajina ja ennustajina. Lisäksi on arvioitu menetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksia liikenne- ja ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. EU:n yhteisen liikennepolitiikan (Common Transport Policy) kestävyystavoitteiden mukaisesti kaikissa edellä mainituissa projekteissa energiankulutus ja päästöt on määritelty merkittäviksi liikenteen ympäristöongelmiksi, joihin tulisi pikaisesti löytää uusia ratkaisuja. Referoidut menetelmät ovat lähestymistavaltaan ja kattavuudeltaan hyvin erilaisia. Niiden laajuus vaihtelee koko liikennesektorin strategisen tason päätöksentekoprosessin kattavista arviointimenetelmistä (SAMI) liikennekorridoori- (CODE-TEN, COMMUTE) ja projektitason tarkasteluihin (MAESTRO). Työn edetessä selvisi, että tutkitut menetelmät tarjoavat monia mahdollisuuksia, sekä kansallisesti että EU-tasolla, liikenteen strategisten ympäristövaikutusten tarkasteluun liikennesektorin päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Mahdollisista lähtötietojen puutteista huolimatta menetelmiä voidaan käyttää karkean tason ympäristövaikutusten (esim. CO2) nykytilakartoituksissa sekä vaikutusten ennustamisessa eri aluetasoille. Laajamittaisten SAMI ja POSSUM menetelmien soveltaminen kansalliselle tasolle edistäisi mahdollisesti mm. kansallisen ja EU-tason liikennepolitiikkojen harmonisointia, helpottaisi uusien yhteisten ympäristöuhkien tunnistamista sekä edistäisi yhteisten toimenpiteiden suunnittelua ja valmistelua liikenteen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Eräänä riskinä toimien onnistumiselle voidaan kuitenkin nähdä EU-maiden toistaiseksi ratkaisemattomat ongelmat tarvittavien lähtötietojen muodosta ja laatutasosta. Ongelmien säilyminen ratkaisemattomina hidastaisi jatkuessaan luonnollisesti myös menetelmien hyödyntämistä kansallisella tasolla. Tämän selvitys on osoittanut, että välineitä merkittävien liikenteen ympäristö- ja turvallisuusvaikutusten arvioimiseksi strategisella tasolla voidaan kehittää jo olemassa olevista arviointimenetelmistä ja malleista. Nykyiset mallit perustuvat pääasiassa fysikaalisiin vaikutusfunktioihin ja ne toimivat parhaiten tilanteissa, joissa liikennemäärätietoihin liittyvää informaatiota on riittävästi ja se on riittävän tarkkaa kuvaamaan tutkittuja vaikutuksia (esim. päästöt) sekä niiden luonnetta. Mielenkiintoisia tulevaisuuden kysymyksiä liikennesektorilla ovat mm. seuraavat seikat: Tulevatko energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt säilymään EU:n liikennepolitiikan merkittävinä ympäristökysymyksinä vielä pitkään, vai nouseeko esiin muita vielä tärkeämpiä kysymyksiä? Mitkä olisivat jälkimmäisessä tapauksessa parhaat toimintatavat ja menetelmät näiden uhkien torjumiseksi, jotta ei jouduttaisi turvautumaan ainoastaan vaikutusten lieventämiseen niiden torjumisen sijaan?

AB - Useissa EU:n neljännen puiteohjelman strategisen liikennetutkimuksen projekteissa on kehitetty menetelmiä liikenteen ympäristövaikutusten ennustamiseksi ja arvioimiseksi Euroopassa, sekä nykyisin että tulevaisuudessa. Kehitetyt menetelmät ovat hyvin erilaisia ja soveltuvat eri tilanteisiin (mm. erot alueellisessa ja ajallisessa laajuudessa). Niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia kansallisella tasolla ei ole aiemmin arvioitu. Tässä työssä on analysoitu ja vertailtu seitsemässä EU-projektissa (SAMI, POSSUM, COMMUTE, CODE-TEN, MAESTRO, OPTIMA ja FATIMA) kehitettyjä menetelmiä, niiden heikkouksia ja vahvuuksia, erityisesti liikenteen energiankulutuksen ja päästöjen kuvaajina ja ennustajina. Lisäksi on arvioitu menetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksia liikenne- ja ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. EU:n yhteisen liikennepolitiikan (Common Transport Policy) kestävyystavoitteiden mukaisesti kaikissa edellä mainituissa projekteissa energiankulutus ja päästöt on määritelty merkittäviksi liikenteen ympäristöongelmiksi, joihin tulisi pikaisesti löytää uusia ratkaisuja. Referoidut menetelmät ovat lähestymistavaltaan ja kattavuudeltaan hyvin erilaisia. Niiden laajuus vaihtelee koko liikennesektorin strategisen tason päätöksentekoprosessin kattavista arviointimenetelmistä (SAMI) liikennekorridoori- (CODE-TEN, COMMUTE) ja projektitason tarkasteluihin (MAESTRO). Työn edetessä selvisi, että tutkitut menetelmät tarjoavat monia mahdollisuuksia, sekä kansallisesti että EU-tasolla, liikenteen strategisten ympäristövaikutusten tarkasteluun liikennesektorin päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Mahdollisista lähtötietojen puutteista huolimatta menetelmiä voidaan käyttää karkean tason ympäristövaikutusten (esim. CO2) nykytilakartoituksissa sekä vaikutusten ennustamisessa eri aluetasoille. Laajamittaisten SAMI ja POSSUM menetelmien soveltaminen kansalliselle tasolle edistäisi mahdollisesti mm. kansallisen ja EU-tason liikennepolitiikkojen harmonisointia, helpottaisi uusien yhteisten ympäristöuhkien tunnistamista sekä edistäisi yhteisten toimenpiteiden suunnittelua ja valmistelua liikenteen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Eräänä riskinä toimien onnistumiselle voidaan kuitenkin nähdä EU-maiden toistaiseksi ratkaisemattomat ongelmat tarvittavien lähtötietojen muodosta ja laatutasosta. Ongelmien säilyminen ratkaisemattomina hidastaisi jatkuessaan luonnollisesti myös menetelmien hyödyntämistä kansallisella tasolla. Tämän selvitys on osoittanut, että välineitä merkittävien liikenteen ympäristö- ja turvallisuusvaikutusten arvioimiseksi strategisella tasolla voidaan kehittää jo olemassa olevista arviointimenetelmistä ja malleista. Nykyiset mallit perustuvat pääasiassa fysikaalisiin vaikutusfunktioihin ja ne toimivat parhaiten tilanteissa, joissa liikennemäärätietoihin liittyvää informaatiota on riittävästi ja se on riittävän tarkkaa kuvaamaan tutkittuja vaikutuksia (esim. päästöt) sekä niiden luonnetta. Mielenkiintoisia tulevaisuuden kysymyksiä liikennesektorilla ovat mm. seuraavat seikat: Tulevatko energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt säilymään EU:n liikennepolitiikan merkittävinä ympäristökysymyksinä vielä pitkään, vai nouseeko esiin muita vielä tärkeämpiä kysymyksiä? Mitkä olisivat jälkimmäisessä tapauksessa parhaat toimintatavat ja menetelmät näiden uhkien torjumiseksi, jotta ei jouduttaisi turvautumaan ainoastaan vaikutusten lieventämiseen niiden torjumisen sijaan?

M3 - Report

T3 - VTT Tutkimusraportti

BT - Strategisia menetelmiä liikenteen vaikutusarviointiin

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tuominen A. Strategisia menetelmiä liikenteen vaikutusarviointiin: EU-tutkimusprojektien vertailua energiankulutuksen ja päästöjen näkökulmasta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2002. 41 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. RTE2108).