Kevyitten ajoneuvojen melun yksilöinti

Translated title of the contribution: Study on the noise of light vehicles at low speeds

Pauli Sysiö

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Julkaisussa tarkastellaan kevyitten ajoneuvojen aiheuttamaa melua 50 km/h nopeusrajoitusalueella tehtyjen mittausten perusteella. Lähtökohtana on ollut pohjoismaisessa tieliikennemelun laskentamallissa määriteltyä ekvivalenttitason lähtöarvoa vastaava mittaustilanne ja laskentarutiini. Esimittausten mukaan melu riippuu ajoneuvon nopeudesta siten, että ekvivalenttitaso = nopeuskerroin _ log(v) + ajoneuvovakio. Tulos on tulkittu siten, että varsinainen mittausaineistokin koostuu piilevästi samanmuotoisista nopeusriippuvuuskäyristä, jotka eroavat toisistaan vain ajoneuvovakion osalta. Koko mittausaineistoon perustuvalla lineaarisella regressioanalyysillä on näin katsottu olevan saatavissa tilastollisesti "oikea" nopeuskerroin sekä ajoneuvovakiolle (ekvivalenttitason lähtöarvolle) aineiston mukainen keskiarvo. Regressiotulosten vertailu tieliikennemelun laskentamallin parametreihin osoittaa, että saatu ekvivalenttitason lähtöarvo 67,8 dB on käytännöllisesti katsoen sama kuin mallissa käytetty 68 dB. Sen sijaan nopeuskertoimelle mittausaineistosta saatu mallin laskentarutiiniin sovitettu arvo 20,5 poikkeaa merkittävästi mallin nopeuskertoimen arvosta 30. Edellisen mukaan ekvivalenttitaso kasvaa 6 dB ja jälkimmäisen mukaan 9 dB nopeuden kaksinkertaistuessa. Lisäksi esimittauksissa nopeuksille 30 - 60 km/h saadun kertoimen 22 ja aiemmassa tutkimuksessa luokkaa 100 km/h oleville nopeuksille saadun arvon 17 perusteella vaikuttaa siltä, että ajoneuvojen melupäästö kasvaa hieman hitaammin kuin nopeuden logaritmi. Asian varmistaminen ja laskentamallin mahdollinen tarkistaminen tältä osin vaatisi lisätutkimuksia. Yksittäiset ajoneuvokohtaiset melutasot on normitettu samalle 50 km/h nopeudelle ja saaduista luvuista on vähennetty havaintoaineiston antama lähtöarvo 67,8 dB. Näin syntyneitten nopeudesta riippumattomiksi oletettujen erotusten ja Autorekisterikeskuksesta saatujen ajoneuvotietojen perusteella on tutkittu ajoneuvokohtaisten parametrien vaikutusta meluun sekä selvitetty keskimääräistä meluisampien tai hiljaisempien ajoneuvojen yksilöinnin tai ryhmittelyn mahdollisuuksia. Ajoneuvojen teknisistä tiedoista ei löytynyt mitään meluun merkittävästi vaikuttavaa tekijää, suurimmillaankin vertailtavien ryhmien ero keskimääräisessä melupäästössä oli vain noin 0,1 dB. Ajoneuvon melun ja iänkään välillä ei löytynyt tilastollisesti mitään korrelaatiota.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages30
ISBN (Print)951-38-4353-X
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1459
ISSN1235-0605

Fingerprint

silt

Keywords

  • vehicular traffic
  • roads
  • traffic engineering
  • traffic noise
  • vehicular traffic control
  • vehicles
  • environmental engineering
  • automobiles
  • acoustic measurement
  • noise reduction
  • sound pressure
  • statistics
  • sound level meters
  • data processing
  • models
  • speed limits
  • coefficients
  • constants
  • regression analysis
  • comparison

Cite this

Sysiö, P. (1993). Kevyitten ajoneuvojen melun yksilöinti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1459
Sysiö, Pauli. / Kevyitten ajoneuvojen melun yksilöinti. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 30 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1459).
@book{15bc73c558054586a707d8099a3b0d14,
title = "Kevyitten ajoneuvojen melun yksil{\"o}inti",
abstract = "Julkaisussa tarkastellaan kevyitten ajoneuvojen aiheuttamaa melua 50 km/h nopeusrajoitusalueella tehtyjen mittausten perusteella. L{\"a}ht{\"o}kohtana on ollut pohjoismaisessa tieliikennemelun laskentamallissa m{\"a}{\"a}ritelty{\"a} ekvivalenttitason l{\"a}ht{\"o}arvoa vastaava mittaustilanne ja laskentarutiini. Esimittausten mukaan melu riippuu ajoneuvon nopeudesta siten, ett{\"a} ekvivalenttitaso = nopeuskerroin _ log(v) + ajoneuvovakio. Tulos on tulkittu siten, ett{\"a} varsinainen mittausaineistokin koostuu piilev{\"a}sti samanmuotoisista nopeusriippuvuusk{\"a}yrist{\"a}, jotka eroavat toisistaan vain ajoneuvovakion osalta. Koko mittausaineistoon perustuvalla lineaarisella regressioanalyysill{\"a} on n{\"a}in katsottu olevan saatavissa tilastollisesti {"}oikea{"} nopeuskerroin sek{\"a} ajoneuvovakiolle (ekvivalenttitason l{\"a}ht{\"o}arvolle) aineiston mukainen keskiarvo. Regressiotulosten vertailu tieliikennemelun laskentamallin parametreihin osoittaa, ett{\"a} saatu ekvivalenttitason l{\"a}ht{\"o}arvo 67,8 dB on k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}llisesti katsoen sama kuin mallissa k{\"a}ytetty 68 dB. Sen sijaan nopeuskertoimelle mittausaineistosta saatu mallin laskentarutiiniin sovitettu arvo 20,5 poikkeaa merkitt{\"a}v{\"a}sti mallin nopeuskertoimen arvosta 30. Edellisen mukaan ekvivalenttitaso kasvaa 6 dB ja j{\"a}lkimm{\"a}isen mukaan 9 dB nopeuden kaksinkertaistuessa. Lis{\"a}ksi esimittauksissa nopeuksille 30 - 60 km/h saadun kertoimen 22 ja aiemmassa tutkimuksessa luokkaa 100 km/h oleville nopeuksille saadun arvon 17 perusteella vaikuttaa silt{\"a}, ett{\"a} ajoneuvojen melup{\"a}{\"a}st{\"o} kasvaa hieman hitaammin kuin nopeuden logaritmi. Asian varmistaminen ja laskentamallin mahdollinen tarkistaminen t{\"a}lt{\"a} osin vaatisi lis{\"a}tutkimuksia. Yksitt{\"a}iset ajoneuvokohtaiset melutasot on normitettu samalle 50 km/h nopeudelle ja saaduista luvuista on v{\"a}hennetty havaintoaineiston antama l{\"a}ht{\"o}arvo 67,8 dB. N{\"a}in syntyneitten nopeudesta riippumattomiksi oletettujen erotusten ja Autorekisterikeskuksesta saatujen ajoneuvotietojen perusteella on tutkittu ajoneuvokohtaisten parametrien vaikutusta meluun sek{\"a} selvitetty keskim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} meluisampien tai hiljaisempien ajoneuvojen yksil{\"o}innin tai ryhmittelyn mahdollisuuksia. Ajoneuvojen teknisist{\"a} tiedoista ei l{\"o}ytynyt mit{\"a}{\"a}n meluun merkitt{\"a}v{\"a}sti vaikuttavaa tekij{\"a}{\"a}, suurimmillaankin vertailtavien ryhmien ero keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isess{\"a} melup{\"a}{\"a}st{\"o}ss{\"a} oli vain noin 0,1 dB. Ajoneuvon melun ja i{\"a}nk{\"a}{\"a}n v{\"a}lill{\"a} ei l{\"o}ytynyt tilastollisesti mit{\"a}{\"a}n korrelaatiota.",
keywords = "vehicular traffic, roads, traffic engineering, traffic noise, vehicular traffic control, vehicles, environmental engineering, automobiles, acoustic measurement, noise reduction, sound pressure, statistics, sound level meters, data processing, models, speed limits, coefficients, constants, regression analysis, comparison",
author = "Pauli Sysi{\"o}",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4353-X",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1459",
address = "Finland",

}

Sysiö, P 1993, Kevyitten ajoneuvojen melun yksilöinti. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1459, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kevyitten ajoneuvojen melun yksilöinti. / Sysiö, Pauli.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 30 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1459).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Kevyitten ajoneuvojen melun yksilöinti

AU - Sysiö, Pauli

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Julkaisussa tarkastellaan kevyitten ajoneuvojen aiheuttamaa melua 50 km/h nopeusrajoitusalueella tehtyjen mittausten perusteella. Lähtökohtana on ollut pohjoismaisessa tieliikennemelun laskentamallissa määriteltyä ekvivalenttitason lähtöarvoa vastaava mittaustilanne ja laskentarutiini. Esimittausten mukaan melu riippuu ajoneuvon nopeudesta siten, että ekvivalenttitaso = nopeuskerroin _ log(v) + ajoneuvovakio. Tulos on tulkittu siten, että varsinainen mittausaineistokin koostuu piilevästi samanmuotoisista nopeusriippuvuuskäyristä, jotka eroavat toisistaan vain ajoneuvovakion osalta. Koko mittausaineistoon perustuvalla lineaarisella regressioanalyysillä on näin katsottu olevan saatavissa tilastollisesti "oikea" nopeuskerroin sekä ajoneuvovakiolle (ekvivalenttitason lähtöarvolle) aineiston mukainen keskiarvo. Regressiotulosten vertailu tieliikennemelun laskentamallin parametreihin osoittaa, että saatu ekvivalenttitason lähtöarvo 67,8 dB on käytännöllisesti katsoen sama kuin mallissa käytetty 68 dB. Sen sijaan nopeuskertoimelle mittausaineistosta saatu mallin laskentarutiiniin sovitettu arvo 20,5 poikkeaa merkittävästi mallin nopeuskertoimen arvosta 30. Edellisen mukaan ekvivalenttitaso kasvaa 6 dB ja jälkimmäisen mukaan 9 dB nopeuden kaksinkertaistuessa. Lisäksi esimittauksissa nopeuksille 30 - 60 km/h saadun kertoimen 22 ja aiemmassa tutkimuksessa luokkaa 100 km/h oleville nopeuksille saadun arvon 17 perusteella vaikuttaa siltä, että ajoneuvojen melupäästö kasvaa hieman hitaammin kuin nopeuden logaritmi. Asian varmistaminen ja laskentamallin mahdollinen tarkistaminen tältä osin vaatisi lisätutkimuksia. Yksittäiset ajoneuvokohtaiset melutasot on normitettu samalle 50 km/h nopeudelle ja saaduista luvuista on vähennetty havaintoaineiston antama lähtöarvo 67,8 dB. Näin syntyneitten nopeudesta riippumattomiksi oletettujen erotusten ja Autorekisterikeskuksesta saatujen ajoneuvotietojen perusteella on tutkittu ajoneuvokohtaisten parametrien vaikutusta meluun sekä selvitetty keskimääräistä meluisampien tai hiljaisempien ajoneuvojen yksilöinnin tai ryhmittelyn mahdollisuuksia. Ajoneuvojen teknisistä tiedoista ei löytynyt mitään meluun merkittävästi vaikuttavaa tekijää, suurimmillaankin vertailtavien ryhmien ero keskimääräisessä melupäästössä oli vain noin 0,1 dB. Ajoneuvon melun ja iänkään välillä ei löytynyt tilastollisesti mitään korrelaatiota.

AB - Julkaisussa tarkastellaan kevyitten ajoneuvojen aiheuttamaa melua 50 km/h nopeusrajoitusalueella tehtyjen mittausten perusteella. Lähtökohtana on ollut pohjoismaisessa tieliikennemelun laskentamallissa määriteltyä ekvivalenttitason lähtöarvoa vastaava mittaustilanne ja laskentarutiini. Esimittausten mukaan melu riippuu ajoneuvon nopeudesta siten, että ekvivalenttitaso = nopeuskerroin _ log(v) + ajoneuvovakio. Tulos on tulkittu siten, että varsinainen mittausaineistokin koostuu piilevästi samanmuotoisista nopeusriippuvuuskäyristä, jotka eroavat toisistaan vain ajoneuvovakion osalta. Koko mittausaineistoon perustuvalla lineaarisella regressioanalyysillä on näin katsottu olevan saatavissa tilastollisesti "oikea" nopeuskerroin sekä ajoneuvovakiolle (ekvivalenttitason lähtöarvolle) aineiston mukainen keskiarvo. Regressiotulosten vertailu tieliikennemelun laskentamallin parametreihin osoittaa, että saatu ekvivalenttitason lähtöarvo 67,8 dB on käytännöllisesti katsoen sama kuin mallissa käytetty 68 dB. Sen sijaan nopeuskertoimelle mittausaineistosta saatu mallin laskentarutiiniin sovitettu arvo 20,5 poikkeaa merkittävästi mallin nopeuskertoimen arvosta 30. Edellisen mukaan ekvivalenttitaso kasvaa 6 dB ja jälkimmäisen mukaan 9 dB nopeuden kaksinkertaistuessa. Lisäksi esimittauksissa nopeuksille 30 - 60 km/h saadun kertoimen 22 ja aiemmassa tutkimuksessa luokkaa 100 km/h oleville nopeuksille saadun arvon 17 perusteella vaikuttaa siltä, että ajoneuvojen melupäästö kasvaa hieman hitaammin kuin nopeuden logaritmi. Asian varmistaminen ja laskentamallin mahdollinen tarkistaminen tältä osin vaatisi lisätutkimuksia. Yksittäiset ajoneuvokohtaiset melutasot on normitettu samalle 50 km/h nopeudelle ja saaduista luvuista on vähennetty havaintoaineiston antama lähtöarvo 67,8 dB. Näin syntyneitten nopeudesta riippumattomiksi oletettujen erotusten ja Autorekisterikeskuksesta saatujen ajoneuvotietojen perusteella on tutkittu ajoneuvokohtaisten parametrien vaikutusta meluun sekä selvitetty keskimääräistä meluisampien tai hiljaisempien ajoneuvojen yksilöinnin tai ryhmittelyn mahdollisuuksia. Ajoneuvojen teknisistä tiedoista ei löytynyt mitään meluun merkittävästi vaikuttavaa tekijää, suurimmillaankin vertailtavien ryhmien ero keskimääräisessä melupäästössä oli vain noin 0,1 dB. Ajoneuvon melun ja iänkään välillä ei löytynyt tilastollisesti mitään korrelaatiota.

KW - vehicular traffic

KW - roads

KW - traffic engineering

KW - traffic noise

KW - vehicular traffic control

KW - vehicles

KW - environmental engineering

KW - automobiles

KW - acoustic measurement

KW - noise reduction

KW - sound pressure

KW - statistics

KW - sound level meters

KW - data processing

KW - models

KW - speed limits

KW - coefficients

KW - constants

KW - regression analysis

KW - comparison

M3 - Report

SN - 951-38-4353-X

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Kevyitten ajoneuvojen melun yksilöinti

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Sysiö P. Kevyitten ajoneuvojen melun yksilöinti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 30 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1459).