Sulfaattisellutehtaan päästöselvitys

Veijo Pohjola, Ville Niskanen, Kaarlo Rainio

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Yhdessä sulfaattisellutehtaassa mitattiin kahden soodakattilan, yhden meesauunin ja kahden sulaliuottajan seuraavat päästöt: pöly, rikkidioksidi (SO2), typen oksidit (NOX), hiilimonoksidi, rikkivety (H2S), aldehydit, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), raskasmetallit ja eräät muut alkuaineet. Lisäksi mitattiin metyylimerkaptaani-, Iimetyylisulfidi-, PCB- ja kloorifenolipäästöjä. Myös soodakattilan savukaasujen mutageenisuutta tutkittiin. Pöly-, SO2, NOX- ja H2S-pitoisuudet poistokaasuissa olivat jokseenkin tyypillisiä verrattuna "normaalipitoisuuksiin" Suomen selluteollisuudessa. Meesauunin ja sulaliuottajien pölypitoisuudet olivat kuitenkin tyypillisiä arvoja korkeampia. Selvimmän poikkeuksen teki meesauunin poistokaasun H2S-pitoisuus, joka ylitti normaalipitoisuudet nelinkertaisesti. Tämä johtui ilmeisesti siitä, että meesauunia ajettiin ali-ilmamäärällä, jolloin palaminen tapahtui epätäydellisesti pelkistävissä olosuhteissa. Energiaa tuottavan soodakattilan päästöjä vertailtiin maiden energiantuotantolaitosten päästöihin. Pölypäästöt polttoaine-energiaa kohti (L85 mg/MJ) ovat saman suuruiset kuin kivihiiltä ja turvetta käyttävien kattilalaitosten päästöt, mutta yli kolminkertaiset öljykattilan päästöihin verrattuna. Soodakattiloiden SO2-päästöt (240 - 590 mg/MJ) vastasivat alhaisimmillaan turpeenpolton ja korkeimmillaan kivihiilen polton päästöjä, mutta jäivät huomattavasti öljynpolton päästöjä pienemmiksi. NOx-päästöt (25 - 33 mg/MJ) olivat kolmanneksen pelkän turpeen tai öljynpolton päästöistä ja kymmenesosan kivihiilen polton päästöistä. PAH-päästöt (12 - 22 myy g/MJ) olivat kivihiili- ja turvekattiloiden päästöjen suuruisia. Myös useimpien raskasmetallien päästöjen tilanne oli sama. Poikkeuksen tekivät kromi, nikkeli ja sinkki, joiden päästöt soodakattiloista olivat 1 - 2 kertaa pienemmät. Soodakattilan savukaasuissa ei todettu mutageenisuutta, mutta kivihiili- ja turvekattiloiden savukaasut olivat lievästi mutageenisia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages61
ISBN (Print)951-38-2143-9
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume326

Fingerprint

Polychlorinated Biphenyls
Sulfates
Equipment and Supplies
1-hexadecyl-3-trifluoroethylglycero-sn-2-phosphomethanol

Keywords

  • emissions
  • exhaust gases
  • combustion
  • black liquor
  • cellulose

Cite this

Pohjola, V., Niskanen, V., & Rainio, K. (1984). Sulfaattisellutehtaan päästöselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 326
Pohjola, Veijo ; Niskanen, Ville ; Rainio, Kaarlo. / Sulfaattisellutehtaan päästöselvitys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 61 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 326).
@book{7cb4e294b27a491d8f056c2afe851b68,
title = "Sulfaattisellutehtaan p{\"a}{\"a}st{\"o}selvitys",
abstract = "Yhdess{\"a} sulfaattisellutehtaassa mitattiin kahden soodakattilan, yhden meesauunin ja kahden sulaliuottajan seuraavat p{\"a}{\"a}st{\"o}t: p{\"o}ly, rikkidioksidi (SO2), typen oksidit (NOX), hiilimonoksidi, rikkivety (H2S), aldehydit, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), raskasmetallit ja er{\"a}{\"a}t muut alkuaineet. Lis{\"a}ksi mitattiin metyylimerkaptaani-, Iimetyylisulfidi-, PCB- ja kloorifenolip{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. My{\"o}s soodakattilan savukaasujen mutageenisuutta tutkittiin. P{\"o}ly-, SO2, NOX- ja H2S-pitoisuudet poistokaasuissa olivat jokseenkin tyypillisi{\"a} verrattuna {"}normaalipitoisuuksiin{"} Suomen selluteollisuudessa. Meesauunin ja sulaliuottajien p{\"o}lypitoisuudet olivat kuitenkin tyypillisi{\"a} arvoja korkeampia. Selvimm{\"a}n poikkeuksen teki meesauunin poistokaasun H2S-pitoisuus, joka ylitti normaalipitoisuudet nelinkertaisesti. T{\"a}m{\"a} johtui ilmeisesti siit{\"a}, ett{\"a} meesauunia ajettiin ali-ilmam{\"a}{\"a}r{\"a}ll{\"a}, jolloin palaminen tapahtui ep{\"a}t{\"a}ydellisesti pelkist{\"a}viss{\"a} olosuhteissa. Energiaa tuottavan soodakattilan p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} vertailtiin maiden energiantuotantolaitosten p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin. P{\"o}lyp{\"a}{\"a}st{\"o}t polttoaine-energiaa kohti (L85 mg/MJ) ovat saman suuruiset kuin kivihiilt{\"a} ja turvetta k{\"a}ytt{\"a}vien kattilalaitosten p{\"a}{\"a}st{\"o}t, mutta yli kolminkertaiset {\"o}ljykattilan p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin verrattuna. Soodakattiloiden SO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}t (240 - 590 mg/MJ) vastasivat alhaisimmillaan turpeenpolton ja korkeimmillaan kivihiilen polton p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}, mutta j{\"a}iv{\"a}t huomattavasti {\"o}ljynpolton p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} pienemmiksi. NOx-p{\"a}{\"a}st{\"o}t (25 - 33 mg/MJ) olivat kolmanneksen pelk{\"a}n turpeen tai {\"o}ljynpolton p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} ja kymmenesosan kivihiilen polton p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. PAH-p{\"a}{\"a}st{\"o}t (12 - 22 myy g/MJ) olivat kivihiili- ja turvekattiloiden p{\"a}{\"a}st{\"o}jen suuruisia. My{\"o}s useimpien raskasmetallien p{\"a}{\"a}st{\"o}jen tilanne oli sama. Poikkeuksen tekiv{\"a}t kromi, nikkeli ja sinkki, joiden p{\"a}{\"a}st{\"o}t soodakattiloista olivat 1 - 2 kertaa pienemm{\"a}t. Soodakattilan savukaasuissa ei todettu mutageenisuutta, mutta kivihiili- ja turvekattiloiden savukaasut olivat liev{\"a}sti mutageenisia.",
keywords = "emissions, exhaust gases, combustion, black liquor, cellulose",
author = "Veijo Pohjola and Ville Niskanen and Kaarlo Rainio",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2143-9",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Pohjola, V, Niskanen, V & Rainio, K 1984, Sulfaattisellutehtaan päästöselvitys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 326, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Sulfaattisellutehtaan päästöselvitys. / Pohjola, Veijo; Niskanen, Ville; Rainio, Kaarlo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 61 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 326).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Sulfaattisellutehtaan päästöselvitys

AU - Pohjola, Veijo

AU - Niskanen, Ville

AU - Rainio, Kaarlo

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Yhdessä sulfaattisellutehtaassa mitattiin kahden soodakattilan, yhden meesauunin ja kahden sulaliuottajan seuraavat päästöt: pöly, rikkidioksidi (SO2), typen oksidit (NOX), hiilimonoksidi, rikkivety (H2S), aldehydit, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), raskasmetallit ja eräät muut alkuaineet. Lisäksi mitattiin metyylimerkaptaani-, Iimetyylisulfidi-, PCB- ja kloorifenolipäästöjä. Myös soodakattilan savukaasujen mutageenisuutta tutkittiin. Pöly-, SO2, NOX- ja H2S-pitoisuudet poistokaasuissa olivat jokseenkin tyypillisiä verrattuna "normaalipitoisuuksiin" Suomen selluteollisuudessa. Meesauunin ja sulaliuottajien pölypitoisuudet olivat kuitenkin tyypillisiä arvoja korkeampia. Selvimmän poikkeuksen teki meesauunin poistokaasun H2S-pitoisuus, joka ylitti normaalipitoisuudet nelinkertaisesti. Tämä johtui ilmeisesti siitä, että meesauunia ajettiin ali-ilmamäärällä, jolloin palaminen tapahtui epätäydellisesti pelkistävissä olosuhteissa. Energiaa tuottavan soodakattilan päästöjä vertailtiin maiden energiantuotantolaitosten päästöihin. Pölypäästöt polttoaine-energiaa kohti (L85 mg/MJ) ovat saman suuruiset kuin kivihiiltä ja turvetta käyttävien kattilalaitosten päästöt, mutta yli kolminkertaiset öljykattilan päästöihin verrattuna. Soodakattiloiden SO2-päästöt (240 - 590 mg/MJ) vastasivat alhaisimmillaan turpeenpolton ja korkeimmillaan kivihiilen polton päästöjä, mutta jäivät huomattavasti öljynpolton päästöjä pienemmiksi. NOx-päästöt (25 - 33 mg/MJ) olivat kolmanneksen pelkän turpeen tai öljynpolton päästöistä ja kymmenesosan kivihiilen polton päästöistä. PAH-päästöt (12 - 22 myy g/MJ) olivat kivihiili- ja turvekattiloiden päästöjen suuruisia. Myös useimpien raskasmetallien päästöjen tilanne oli sama. Poikkeuksen tekivät kromi, nikkeli ja sinkki, joiden päästöt soodakattiloista olivat 1 - 2 kertaa pienemmät. Soodakattilan savukaasuissa ei todettu mutageenisuutta, mutta kivihiili- ja turvekattiloiden savukaasut olivat lievästi mutageenisia.

AB - Yhdessä sulfaattisellutehtaassa mitattiin kahden soodakattilan, yhden meesauunin ja kahden sulaliuottajan seuraavat päästöt: pöly, rikkidioksidi (SO2), typen oksidit (NOX), hiilimonoksidi, rikkivety (H2S), aldehydit, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), raskasmetallit ja eräät muut alkuaineet. Lisäksi mitattiin metyylimerkaptaani-, Iimetyylisulfidi-, PCB- ja kloorifenolipäästöjä. Myös soodakattilan savukaasujen mutageenisuutta tutkittiin. Pöly-, SO2, NOX- ja H2S-pitoisuudet poistokaasuissa olivat jokseenkin tyypillisiä verrattuna "normaalipitoisuuksiin" Suomen selluteollisuudessa. Meesauunin ja sulaliuottajien pölypitoisuudet olivat kuitenkin tyypillisiä arvoja korkeampia. Selvimmän poikkeuksen teki meesauunin poistokaasun H2S-pitoisuus, joka ylitti normaalipitoisuudet nelinkertaisesti. Tämä johtui ilmeisesti siitä, että meesauunia ajettiin ali-ilmamäärällä, jolloin palaminen tapahtui epätäydellisesti pelkistävissä olosuhteissa. Energiaa tuottavan soodakattilan päästöjä vertailtiin maiden energiantuotantolaitosten päästöihin. Pölypäästöt polttoaine-energiaa kohti (L85 mg/MJ) ovat saman suuruiset kuin kivihiiltä ja turvetta käyttävien kattilalaitosten päästöt, mutta yli kolminkertaiset öljykattilan päästöihin verrattuna. Soodakattiloiden SO2-päästöt (240 - 590 mg/MJ) vastasivat alhaisimmillaan turpeenpolton ja korkeimmillaan kivihiilen polton päästöjä, mutta jäivät huomattavasti öljynpolton päästöjä pienemmiksi. NOx-päästöt (25 - 33 mg/MJ) olivat kolmanneksen pelkän turpeen tai öljynpolton päästöistä ja kymmenesosan kivihiilen polton päästöistä. PAH-päästöt (12 - 22 myy g/MJ) olivat kivihiili- ja turvekattiloiden päästöjen suuruisia. Myös useimpien raskasmetallien päästöjen tilanne oli sama. Poikkeuksen tekivät kromi, nikkeli ja sinkki, joiden päästöt soodakattiloista olivat 1 - 2 kertaa pienemmät. Soodakattilan savukaasuissa ei todettu mutageenisuutta, mutta kivihiili- ja turvekattiloiden savukaasut olivat lievästi mutageenisia.

KW - emissions

KW - exhaust gases

KW - combustion

KW - black liquor

KW - cellulose

M3 - Report

SN - 951-38-2143-9

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Sulfaattisellutehtaan päästöselvitys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Pohjola V, Niskanen V, Rainio K. Sulfaattisellutehtaan päästöselvitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 61 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 326).