Suojakaappien suojaustehokkuus

Virve Christiansen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa on selvitetty luokan II suojakaappien suojaustehokkuutta sekä laboratorio-oloissa että työpaikoilla. Luokan II kaappien ilmavirtaukset ovat vaikeita hallita, koska työntekijää suojaava huonetilasta otettava ilmavirta ei saisi tunkeutua työskentelyalueelle eikä työskentelyalueen ilmavirta ulos. Työntekijä aiheuttaa häiriöitä näihin ilmavirtoihin työskentelyn aikana. Kaliumjodidia käyttävän menetelmän lisäksi kokeiltiin muita sekä kemiallisia että hiukkaslaskuria käyttäviä menetelmiä suojauskertoimen määrittämisessä. Hiukkaslaskurilla määritys onnistuu, mutta silloin suojakaapin on oltava puhdastilassa. Menetelmä ei siten sovellu työpaikkamittauksiin. Laboratorio-oloissa tutkitut neljä eri suojakaappia täyttivät kaikki vaadittavan suojauskertoimen arvon 105, kun niiden puhaltimet toimivat täydellä teholla. Työpaikoilla tutkituista 16 kaapista oli 11:n suojauskerroin alle määritysrajan 102. Vain kaksi kaappia ylitti arvon 105, nämäkin vasta pienien muutostoimenpiteiden jälkeen. Suuri osa työpaikoilla mitatuista kaapeista oli nk. laminaarivirtauskaappeja, joiden pääasiallinen tarkoitus on suojata käsiteltävää tuotetta. Lähes kaikki työntekijät olettivat kuitenkin, että kaappi suojaa myös työntekijää.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages42
ISBN (Print)951-38-3690-8
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1117
ISSN0358-5085

Keywords

  • safety cabinets
  • laboratories
  • microbes
  • hazardous materials
  • occupational safety

Cite this

Christiansen, V. (1990). Suojakaappien suojaustehokkuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1117
Christiansen, Virve. / Suojakaappien suojaustehokkuus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 42 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1117).
@book{e06b85dffe1e419d8a5de6e52de5a49c,
title = "Suojakaappien suojaustehokkuus",
abstract = "Tutkimuksessa on selvitetty luokan II suojakaappien suojaustehokkuutta sek{\"a} laboratorio-oloissa ett{\"a} ty{\"o}paikoilla. Luokan II kaappien ilmavirtaukset ovat vaikeita hallita, koska ty{\"o}ntekij{\"a}{\"a} suojaava huonetilasta otettava ilmavirta ei saisi tunkeutua ty{\"o}skentelyalueelle eik{\"a} ty{\"o}skentelyalueen ilmavirta ulos. Ty{\"o}ntekij{\"a} aiheuttaa h{\"a}iri{\"o}it{\"a} n{\"a}ihin ilmavirtoihin ty{\"o}skentelyn aikana. Kaliumjodidia k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}n menetelm{\"a}n lis{\"a}ksi kokeiltiin muita sek{\"a} kemiallisia ett{\"a} hiukkaslaskuria k{\"a}ytt{\"a}vi{\"a} menetelmi{\"a} suojauskertoimen m{\"a}{\"a}ritt{\"a}misess{\"a}. Hiukkaslaskurilla m{\"a}{\"a}ritys onnistuu, mutta silloin suojakaapin on oltava puhdastilassa. Menetelm{\"a} ei siten sovellu ty{\"o}paikkamittauksiin. Laboratorio-oloissa tutkitut nelj{\"a} eri suojakaappia t{\"a}yttiv{\"a}t kaikki vaadittavan suojauskertoimen arvon 105, kun niiden puhaltimet toimivat t{\"a}ydell{\"a} teholla. Ty{\"o}paikoilla tutkituista 16 kaapista oli 11:n suojauskerroin alle m{\"a}{\"a}ritysrajan 102. Vain kaksi kaappia ylitti arvon 105, n{\"a}m{\"a}kin vasta pienien muutostoimenpiteiden j{\"a}lkeen. Suuri osa ty{\"o}paikoilla mitatuista kaapeista oli nk. laminaarivirtauskaappeja, joiden p{\"a}{\"a}asiallinen tarkoitus on suojata k{\"a}sitelt{\"a}v{\"a}{\"a} tuotetta. L{\"a}hes kaikki ty{\"o}ntekij{\"a}t olettivat kuitenkin, ett{\"a} kaappi suojaa my{\"o}s ty{\"o}ntekij{\"a}{\"a}.",
keywords = "safety cabinets, laboratories, microbes, hazardous materials, occupational safety",
author = "Virve Christiansen",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3690-8",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1117",
address = "Finland",

}

Christiansen, V 1990, Suojakaappien suojaustehokkuus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1117, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Suojakaappien suojaustehokkuus. / Christiansen, Virve.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 42 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1117).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Suojakaappien suojaustehokkuus

AU - Christiansen, Virve

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Tutkimuksessa on selvitetty luokan II suojakaappien suojaustehokkuutta sekä laboratorio-oloissa että työpaikoilla. Luokan II kaappien ilmavirtaukset ovat vaikeita hallita, koska työntekijää suojaava huonetilasta otettava ilmavirta ei saisi tunkeutua työskentelyalueelle eikä työskentelyalueen ilmavirta ulos. Työntekijä aiheuttaa häiriöitä näihin ilmavirtoihin työskentelyn aikana. Kaliumjodidia käyttävän menetelmän lisäksi kokeiltiin muita sekä kemiallisia että hiukkaslaskuria käyttäviä menetelmiä suojauskertoimen määrittämisessä. Hiukkaslaskurilla määritys onnistuu, mutta silloin suojakaapin on oltava puhdastilassa. Menetelmä ei siten sovellu työpaikkamittauksiin. Laboratorio-oloissa tutkitut neljä eri suojakaappia täyttivät kaikki vaadittavan suojauskertoimen arvon 105, kun niiden puhaltimet toimivat täydellä teholla. Työpaikoilla tutkituista 16 kaapista oli 11:n suojauskerroin alle määritysrajan 102. Vain kaksi kaappia ylitti arvon 105, nämäkin vasta pienien muutostoimenpiteiden jälkeen. Suuri osa työpaikoilla mitatuista kaapeista oli nk. laminaarivirtauskaappeja, joiden pääasiallinen tarkoitus on suojata käsiteltävää tuotetta. Lähes kaikki työntekijät olettivat kuitenkin, että kaappi suojaa myös työntekijää.

AB - Tutkimuksessa on selvitetty luokan II suojakaappien suojaustehokkuutta sekä laboratorio-oloissa että työpaikoilla. Luokan II kaappien ilmavirtaukset ovat vaikeita hallita, koska työntekijää suojaava huonetilasta otettava ilmavirta ei saisi tunkeutua työskentelyalueelle eikä työskentelyalueen ilmavirta ulos. Työntekijä aiheuttaa häiriöitä näihin ilmavirtoihin työskentelyn aikana. Kaliumjodidia käyttävän menetelmän lisäksi kokeiltiin muita sekä kemiallisia että hiukkaslaskuria käyttäviä menetelmiä suojauskertoimen määrittämisessä. Hiukkaslaskurilla määritys onnistuu, mutta silloin suojakaapin on oltava puhdastilassa. Menetelmä ei siten sovellu työpaikkamittauksiin. Laboratorio-oloissa tutkitut neljä eri suojakaappia täyttivät kaikki vaadittavan suojauskertoimen arvon 105, kun niiden puhaltimet toimivat täydellä teholla. Työpaikoilla tutkituista 16 kaapista oli 11:n suojauskerroin alle määritysrajan 102. Vain kaksi kaappia ylitti arvon 105, nämäkin vasta pienien muutostoimenpiteiden jälkeen. Suuri osa työpaikoilla mitatuista kaapeista oli nk. laminaarivirtauskaappeja, joiden pääasiallinen tarkoitus on suojata käsiteltävää tuotetta. Lähes kaikki työntekijät olettivat kuitenkin, että kaappi suojaa myös työntekijää.

KW - safety cabinets

KW - laboratories

KW - microbes

KW - hazardous materials

KW - occupational safety

M3 - Report

SN - 951-38-3690-8

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Suojakaappien suojaustehokkuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Christiansen V. Suojakaappien suojaustehokkuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 42 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1117).