Abstract
Käsite "kansallinen innovaatiojärjestelmä" (national innovation system) on ollut suomalaisen tiede- ja teknologiapolitiikan keskiössä jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Kansallinen innovaatiojärjestelmä on, huolimatta käsitteen näennäisestä kansallisesta kaikupohjasta, transnationalistisen teoretisoinnin tulos: sen taustalla on OECD:n piirissä jo 1960-luvulla alkanut systemaattinen työ tiede- ja teknologiapolitiikan teoriaperustan ja -indikaattoreiden kehittämiseksi. 1990-luvun alussa käsite omaksuttiin Suomeen korkealla kansallisella tasolla tiede- ja teknologianeuvoston toimesta. 1990-luvulta lähtien kansallista innovaatiojärjestelmää on analysoitu ja evaluoitu useissa selvityksissä, mutta sen vaikutuksia valtion aluerakenteeseen ja aluekehityksen politiikkaan on tutkittu huomattavan niukasti. Tässä esitelmässä tarkastelen suomalaista innovaatiojärjestelmää poliittisen maantieteen näkökulmasta. Tarkasteluni teen seuraavien kysymysten valossa: miten kansallisen innovaatiojärjestelmän spatiaalinen logiikka on rakentunut ja muuttunut kahden vuosikymmenen periodilla ja miten tämä logiikka on peilautunut aluekehityksen käytännöissä.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Number of pages | 14 |
| Publication status | Published - 2010 |
| MoE publication type | Not Eligible |
| Event | Maantieteen päivät 2010: Vuoropuhelu maantieteessä - Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Joensuu, Finland Duration: 29 Oct 2010 → 30 Oct 2010 |
Conference
| Conference | Maantieteen päivät 2010 |
|---|---|
| Country/Territory | Finland |
| City | Joensuu |
| Period | 29/10/10 → 30/10/10 |