TY - BOOK
T1 - Suomalainen kylmän ilmaston rakennustekniikka. Osa 1. Luonnonolosuhteet, arkkitehtuuri ja ympäristö
A2 - Rauhala, Kari
PY - 1991
Y1 - 1991
N2 - Tässä tutkimuksessa tarkastellaan toisaalta kylmän
ilmaston synnyttämiä ongelmia pohjoisissa yhdyskunnissa
ja toisaalta yhdyskuntasuunnittelun, maisemasunnnittelun,
arkkitehtuurin ja rakennussuunnittelun ratkaisuja, joissa
kylmän ilmaston vaikutuksia on tavalla tai toisella
otettu huomioon.
Yhdyskuntasuunnittelussa on kylmä ilmasto yleensä otettu
verraten vähän huomioon. Toisaalta esimerkiksi
perinteiset puukaupungit palokujineen samoin kuin sodan
jälkeen rakennetut, väljästi luontoon sopeutetut lähiöt
ovat kuitenkin kaupunkirakenteita, jotka tietyllä tavalla
mukautuvat verraten hyvin talviolosuhteisiin, vaikkei
niissä todennäköisesti juuri siihen olekaan tietoisesti
pyritty. Arktinen yhdyskunta sen sijaan jo poikkeaa
näkyvästi tavanomaisesta yhdyskunnasta erityisesti sen
vuoksi, että sen rakentamisessa on otettava huomioon
ikirouta. Arktisten yhdyskuntien suunnittelussa on
lisäksi otettava huomioon niiden sosiaaliset
erityispiirteet ja pitkälle viety omavaraisuus.
Myös viherrakentamisessa on kylmän ilmaston vaikutukset
yleensä jätetty melko vähälle huomiolle. Kasvilajien
valinnassa olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota
niiden menestymiseen kylmässä ilmastossa. Myös
kalusteiden ja pintojen on oltava kylmässä ilmastossa
tavallista paremmin kulutusta kestäviä. Maaston
muotoilussa tulisi kiinnittää huomiota myös sen käyttöön
talvella. Niin ikään valaistuksen suunnittelun merkitys
korostuu pohjoisessa.
Kuten yhdyskuntasuunnittelussa, ei myöskään
arkkitehtuurissa ole kovinkaan selvästi näkyvissä kylmän
ilmaston tuomia erityispiirteitä. Lämmitys on kuitenkin
rakennuksille kylmässä ilmastossa erittäin oleellista.
Tämä onkin johtanut erilaisten lämmitysjärjestelmien
kehittämiseen, ja sitä voidaan myös pitää perinteisen
suomalaisen saunan lähtökohtana. Toisaalta se on myös
johtanut hyvin lämmöneristettyihin vaipparakenteisiin,
mikä niin ikään antaa leimansa pohjoisten rakennusten
ulkonäölle. Auringonvalo otetaan usealla eri tavalla
huomioon rakennusten suunnittelussa. Samoin sade, lumi ja
tuuli on otettava huomioon niin rakenteiden mitoituksessa
ja suunnittelussa, rakennusten massoittelussa ja
sijoittelussa kuin myös ulkotilojen suunnittelussa.
Arktisilla alueilla ikiroudan haomioonotto antaa oman
leimansa rakennusten ulkomuodolle.
Pohjoisen kaupunkisuunnittelun periaatteet on pyritty
kiteyttämään ns. talvikaupunkikäsitteeksi. Tällä
tarkoitetaan yleisesti pohjoisten olojen
kokonaisvaltaista huomioon ottamista kaikessa
yhdyskuntien kehittämisessä. Yhtenä tyypillisenä
talvikaupunkiratkaisuna voidaan pitää nykyisin muotiin
tulleita valokatteisia tiloja, joita enimmäkseen on
toteutettu julkisten tilojen sekä liiketilojen yhteyteen.
Ne tarjoavatkin tervetulleen suojan erilaisille
toiminnoille kylmänä ja pimeänä talviaikana. Toisaalta
niihin kuitenkin liittyy myös tiettyjä sosiaalisia,
juridisia ja teknisiäkin ongelmia.
AB - Tässä tutkimuksessa tarkastellaan toisaalta kylmän
ilmaston synnyttämiä ongelmia pohjoisissa yhdyskunnissa
ja toisaalta yhdyskuntasuunnittelun, maisemasunnnittelun,
arkkitehtuurin ja rakennussuunnittelun ratkaisuja, joissa
kylmän ilmaston vaikutuksia on tavalla tai toisella
otettu huomioon.
Yhdyskuntasuunnittelussa on kylmä ilmasto yleensä otettu
verraten vähän huomioon. Toisaalta esimerkiksi
perinteiset puukaupungit palokujineen samoin kuin sodan
jälkeen rakennetut, väljästi luontoon sopeutetut lähiöt
ovat kuitenkin kaupunkirakenteita, jotka tietyllä tavalla
mukautuvat verraten hyvin talviolosuhteisiin, vaikkei
niissä todennäköisesti juuri siihen olekaan tietoisesti
pyritty. Arktinen yhdyskunta sen sijaan jo poikkeaa
näkyvästi tavanomaisesta yhdyskunnasta erityisesti sen
vuoksi, että sen rakentamisessa on otettava huomioon
ikirouta. Arktisten yhdyskuntien suunnittelussa on
lisäksi otettava huomioon niiden sosiaaliset
erityispiirteet ja pitkälle viety omavaraisuus.
Myös viherrakentamisessa on kylmän ilmaston vaikutukset
yleensä jätetty melko vähälle huomiolle. Kasvilajien
valinnassa olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota
niiden menestymiseen kylmässä ilmastossa. Myös
kalusteiden ja pintojen on oltava kylmässä ilmastossa
tavallista paremmin kulutusta kestäviä. Maaston
muotoilussa tulisi kiinnittää huomiota myös sen käyttöön
talvella. Niin ikään valaistuksen suunnittelun merkitys
korostuu pohjoisessa.
Kuten yhdyskuntasuunnittelussa, ei myöskään
arkkitehtuurissa ole kovinkaan selvästi näkyvissä kylmän
ilmaston tuomia erityispiirteitä. Lämmitys on kuitenkin
rakennuksille kylmässä ilmastossa erittäin oleellista.
Tämä onkin johtanut erilaisten lämmitysjärjestelmien
kehittämiseen, ja sitä voidaan myös pitää perinteisen
suomalaisen saunan lähtökohtana. Toisaalta se on myös
johtanut hyvin lämmöneristettyihin vaipparakenteisiin,
mikä niin ikään antaa leimansa pohjoisten rakennusten
ulkonäölle. Auringonvalo otetaan usealla eri tavalla
huomioon rakennusten suunnittelussa. Samoin sade, lumi ja
tuuli on otettava huomioon niin rakenteiden mitoituksessa
ja suunnittelussa, rakennusten massoittelussa ja
sijoittelussa kuin myös ulkotilojen suunnittelussa.
Arktisilla alueilla ikiroudan haomioonotto antaa oman
leimansa rakennusten ulkomuodolle.
Pohjoisen kaupunkisuunnittelun periaatteet on pyritty
kiteyttämään ns. talvikaupunkikäsitteeksi. Tällä
tarkoitetaan yleisesti pohjoisten olojen
kokonaisvaltaista huomioon ottamista kaikessa
yhdyskuntien kehittämisessä. Yhtenä tyypillisenä
talvikaupunkiratkaisuna voidaan pitää nykyisin muotiin
tulleita valokatteisia tiloja, joita enimmäkseen on
toteutettu julkisten tilojen sekä liiketilojen yhteyteen.
Ne tarjoavatkin tervetulleen suojan erilaisille
toiminnoille kylmänä ja pimeänä talviaikana. Toisaalta
niihin kuitenkin liittyy myös tiettyjä sosiaalisia,
juridisia ja teknisiäkin ongelmia.
KW - urban planning
KW - regional planning
KW - cold environments
KW - climate
KW - arctic regions
KW - architecture
M3 - Report
SN - 951-38-3890-0
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Suomalainen kylmän ilmaston rakennustekniikka. Osa 1. Luonnonolosuhteet, arkkitehtuuri ja ympäristö
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -