TY - BOOK
T1 - Suomalainen kylmän ilmaston rakennustekniikka. Osa 7B. Muovit rakentamisessa
AU - Kindberg, Nils
AU - Kokki, Juha
PY - 1991
Y1 - 1991
N2 - Suomi sijaitsee maantieteellisesti kylmän ilmanalan
vyöhykkeellä. Ilmasto asettaa rakennusmateriaaleille,
rakenteille, rakentamismenetelmille ja rakennusten
käytölle omat vaatimuksensa.
Rakenteiden ja rakennusmateriaalien tulee kestää
toistuvaa kylmän ja lämpimän ilman sekä kosteuden
vaihtelua. Niiden on kestettävä myös toistuvaa veden
sulamista ja jäätymistä. Ilman lämpötila vaihtelee
Suomessa tavallisesti +30 °E...-30 °E välillä. Minimi- ja
maksimilämpötilat poikkeavat vielä näistä
huomattavastikin.
Rakentamismenetelmät ovat kehittyneet niin, että myös
kylmänä vuodenaikana voidaan harjoittaa rakentamista Se
edellyttää usein työmaalla tapahtuvaa rakenteiden
suojaamista ja lämmittämistä sekä pitkälle
esivalmistettujen tuotteiden käyttöä. Se on myös johtanut
kehitykseen, jossa rakennusmateriaaleilta vaaditaan hyvää
pakkasenkestävyyttä ja asennettavuutta kylmissä
olosuhteissa.
Maaperä on Suomessa usein routivaa maalajia jossa
maa-aineksen sisältämä vesi jäätyessään talvella
aiheuttaa maahan tilavuuden kasvun ja sulaessaan keväällä
vastaavasti päinvastaisen muutoksen. Tällaisille
maalajeille rakennettaessa on roudan vaikutukset
rakenteelle estettävä. Tavallisimpia keinoja routimisen
estämiseksi ovat routaeristäminen, rakenteiden
ulottaminen roudattomaan syvyyteen, perusmaan vaihtaminen
routasyvyyteen asti routimattomaksi maalajiksi tai maan
lämmittäminen. Näiden keinojen yhteydessä käytetään
salaojitusta maan kuivana pitämiseen.
Rakennukset, joiden sisällä tapahtuva toiminta (asuminen,
työskentely yms.) vaatii kylmällä kaudella lämmittämistä,
on lähes aina varustettu keskuslämmityksellä.
Lämmittämättömät rakennukset ovat yleensä
varastorakennuksia tai kesäasuntoja.
Suomessa perinteiset rakennusmateriaalit ovat betoni,
teräs, tiili, puu ja lasi. Vasta 1960-luvulla
rakennusaineiden joukkoon tulivat muovit. Ensimmäiset
muovista valmistetut rakennusosat olivat putkia ja
lattiapinnoitteita. Tänä päivänä muovi on eniten käytetty
materiaali juuri edelliämainituissa rakennusosissa.
Nykyisin muovista valmistetaan lisäksi suuri määrä muita
rakennusosia, joista tärkeimpiä ovat lämmöneristeet,
vesikatteet, kosteuden- ja vedeneristeet,
seinäpinnoitteet, tiivistysmassat, valumuotit, maakankaat
ja -lujitteet sekä erilaiset kevyet elementtirakenteet.
Muovilaatujen ominaisuudet vaihtelevat valtavasti. Niinpä
Suomessakin on tärkeimpien muovisten rakennusosien osalta
ollut välttämätöntä tuotekohtainen standardisointi tai
tyyppihyväksyntämenenely tuotteiden ominaisuuksien
varmistamiseksi. Tuotteet, joita viedään ulkomaille,
täyttävät myös kohdemaan standardit. Jotkut tuotteista on
myös tyyppihyväksytetty ulkomailla
Muovien käyttöä rakentamisessa on hankala käsitellä
yleisluonteisesti, koska muovilaatuja on tuhansia ja
niiden ominaisuudet vaihtelevat.
Yleisesti muovien edullisina ominaisuuksina pidetään
tiiviyttä, helppohoitoisuutta keveyttä,
lämmöneristyskykyä, muotoiltavuutta, sitkeyttä sekä
kemiallista ja biologista kestävyyttä. Haittapuolina
pidetään palavuus- ja lämmönkesto-ominaisuuksia sekä
lämpölaajenemista
AB - Suomi sijaitsee maantieteellisesti kylmän ilmanalan
vyöhykkeellä. Ilmasto asettaa rakennusmateriaaleille,
rakenteille, rakentamismenetelmille ja rakennusten
käytölle omat vaatimuksensa.
Rakenteiden ja rakennusmateriaalien tulee kestää
toistuvaa kylmän ja lämpimän ilman sekä kosteuden
vaihtelua. Niiden on kestettävä myös toistuvaa veden
sulamista ja jäätymistä. Ilman lämpötila vaihtelee
Suomessa tavallisesti +30 °E...-30 °E välillä. Minimi- ja
maksimilämpötilat poikkeavat vielä näistä
huomattavastikin.
Rakentamismenetelmät ovat kehittyneet niin, että myös
kylmänä vuodenaikana voidaan harjoittaa rakentamista Se
edellyttää usein työmaalla tapahtuvaa rakenteiden
suojaamista ja lämmittämistä sekä pitkälle
esivalmistettujen tuotteiden käyttöä. Se on myös johtanut
kehitykseen, jossa rakennusmateriaaleilta vaaditaan hyvää
pakkasenkestävyyttä ja asennettavuutta kylmissä
olosuhteissa.
Maaperä on Suomessa usein routivaa maalajia jossa
maa-aineksen sisältämä vesi jäätyessään talvella
aiheuttaa maahan tilavuuden kasvun ja sulaessaan keväällä
vastaavasti päinvastaisen muutoksen. Tällaisille
maalajeille rakennettaessa on roudan vaikutukset
rakenteelle estettävä. Tavallisimpia keinoja routimisen
estämiseksi ovat routaeristäminen, rakenteiden
ulottaminen roudattomaan syvyyteen, perusmaan vaihtaminen
routasyvyyteen asti routimattomaksi maalajiksi tai maan
lämmittäminen. Näiden keinojen yhteydessä käytetään
salaojitusta maan kuivana pitämiseen.
Rakennukset, joiden sisällä tapahtuva toiminta (asuminen,
työskentely yms.) vaatii kylmällä kaudella lämmittämistä,
on lähes aina varustettu keskuslämmityksellä.
Lämmittämättömät rakennukset ovat yleensä
varastorakennuksia tai kesäasuntoja.
Suomessa perinteiset rakennusmateriaalit ovat betoni,
teräs, tiili, puu ja lasi. Vasta 1960-luvulla
rakennusaineiden joukkoon tulivat muovit. Ensimmäiset
muovista valmistetut rakennusosat olivat putkia ja
lattiapinnoitteita. Tänä päivänä muovi on eniten käytetty
materiaali juuri edelliämainituissa rakennusosissa.
Nykyisin muovista valmistetaan lisäksi suuri määrä muita
rakennusosia, joista tärkeimpiä ovat lämmöneristeet,
vesikatteet, kosteuden- ja vedeneristeet,
seinäpinnoitteet, tiivistysmassat, valumuotit, maakankaat
ja -lujitteet sekä erilaiset kevyet elementtirakenteet.
Muovilaatujen ominaisuudet vaihtelevat valtavasti. Niinpä
Suomessakin on tärkeimpien muovisten rakennusosien osalta
ollut välttämätöntä tuotekohtainen standardisointi tai
tyyppihyväksyntämenenely tuotteiden ominaisuuksien
varmistamiseksi. Tuotteet, joita viedään ulkomaille,
täyttävät myös kohdemaan standardit. Jotkut tuotteista on
myös tyyppihyväksytetty ulkomailla
Muovien käyttöä rakentamisessa on hankala käsitellä
yleisluonteisesti, koska muovilaatuja on tuhansia ja
niiden ominaisuudet vaihtelevat.
Yleisesti muovien edullisina ominaisuuksina pidetään
tiiviyttä, helppohoitoisuutta keveyttä,
lämmöneristyskykyä, muotoiltavuutta, sitkeyttä sekä
kemiallista ja biologista kestävyyttä. Haittapuolina
pidetään palavuus- ja lämmönkesto-ominaisuuksia sekä
lämpölaajenemista
KW - construction
KW - buildings
KW - Finland
KW - cold environments
KW - low temperatures
KW - construction materials
KW - building components
KW - plastics
KW - polymers
KW - composite materials
M3 - Report
SN - 951-38-4006-9
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Suomalainen kylmän ilmaston rakennustekniikka. Osa 7B. Muovit rakentamisessa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -