Suomalainen rakennusmateriaali- ja rakennusteknologia yhdentyvässä Euroopassa. Teknologiavertailu ja tutkimustrendit

EURATEK-projektin loppuraportti

Tapio Kanko (Editor)

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

EY-standardien yhtenäistäminen mahdollistaa teollisuustuotteiden viennin EY-maasta toiseen ilman joka maassa tapahtuvaa ennakkotarkastusta vuodesta 1992 alkaen. Vastaavan järjestelyn ulottaminen koskemaan myös EFTA-maita on valmisteilla. Rakennustuotteita koskeva direktiivi on valmis ja sitä täydentävät perusasiakirjat ovat valmisteilla. Niiden sisältöön Suomella ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa. Sen sijaan Suomella on mahdollisuus osallistua CENin teknillisiin komiteoihin, joissa valmistellaan tarvittavat standardit. Vaatimustenmukaisuuden toteamisesta on jo sovittu EY:n ja EFTAn kesken ja tätä koordinoivat organisaatiot EOTC ja EOTA on perustettu. Rakennustutkimukseen on myös syntynyt erilaisia yhteistyömuotoja Euroopan maiden välille, esim. ENBRI ja EUROTECH. Suomella on mahdollisuus osallistua EY:n tutkimusohjelmiin hankkimalla EY:n osuutta vastaava rahoitus kotimaasta sekä partnereita EY-maista. Rakennusosien kehitys on vapautumassa perinteisestä materiaalisidonnaisuudesta. Teollinen rakennustekniikka yhtenäistää valmisosia, olivatpa ne sitten terästä, betonia, puuta, liittorakenteita tai komposiitteja. Suomen kannalta tärkeitä tutkimusalueita ovat mm. avoimet teolliset rakennusjärjestelmät, betonirakenteiden korjaus, betonijulkisivut, uudet komposiittimateriaalit, puutuotteiden loppukäyttö, myrkyttömät puunsuojaus- ja pintakäsittelyt, lujien terästen käyttö, ohutlevy- ja sandwichrakenteet, kevytrunkojärjestelmät, teräsrakenteiden palotekniikka, komposiittimateriaalien perustutkimus sekä mitoitus-, sunnnittelu- ja valmistusmenetelmät. Myös rakennusten ilmanvaihdon ja energiatalouden alalla Suomi on monelta osin kehityksessä Keski-Euroopan maita edellä. Tuotantomenetelmien kehittämisessä erilaiset tietotekniikkasovellutukset ovat keskeisessä asemassa. Erityisesti kaivattaisiin ei-kaupallisia neuvontapalveluja. Alihankintakulttuurin kehittymisen ja rakentamisen kansainvälistymisen myötä tieto- ja materiaalivirtojen ohjaus on saanut yhä kasvavan merkityksen. Laatujärjestelmien yleistyminen tulee muuttamaan suuresti rakentamisprosessia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages71
ISBN (Print)951-38-4047-6
Publication statusPublished - 1991
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.1315
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • building materials
  • building technology
  • standardization
  • Finland
  • Europe

Cite this

Kanko, T. (Ed.) (1991). Suomalainen rakennusmateriaali- ja rakennusteknologia yhdentyvässä Euroopassa. Teknologiavertailu ja tutkimustrendit: EURATEK-projektin loppuraportti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1315
Kanko, Tapio (Editor). / Suomalainen rakennusmateriaali- ja rakennusteknologia yhdentyvässä Euroopassa. Teknologiavertailu ja tutkimustrendit : EURATEK-projektin loppuraportti. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 71 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1315).
@book{b15bcf8c2bfa4478a340f177f4e2ace1,
title = "Suomalainen rakennusmateriaali- ja rakennusteknologia yhdentyv{\"a}ss{\"a} Euroopassa. Teknologiavertailu ja tutkimustrendit: EURATEK-projektin loppuraportti",
abstract = "EY-standardien yhten{\"a}ist{\"a}minen mahdollistaa teollisuustuotteiden viennin EY-maasta toiseen ilman joka maassa tapahtuvaa ennakkotarkastusta vuodesta 1992 alkaen. Vastaavan j{\"a}rjestelyn ulottaminen koskemaan my{\"o}s EFTA-maita on valmisteilla. Rakennustuotteita koskeva direktiivi on valmis ja sit{\"a} t{\"a}ydent{\"a}v{\"a}t perusasiakirjat ovat valmisteilla. Niiden sis{\"a}lt{\"o}{\"o}n Suomella ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa. Sen sijaan Suomella on mahdollisuus osallistua CENin teknillisiin komiteoihin, joissa valmistellaan tarvittavat standardit. Vaatimustenmukaisuuden toteamisesta on jo sovittu EY:n ja EFTAn kesken ja t{\"a}t{\"a} koordinoivat organisaatiot EOTC ja EOTA on perustettu. Rakennustutkimukseen on my{\"o}s syntynyt erilaisia yhteisty{\"o}muotoja Euroopan maiden v{\"a}lille, esim. ENBRI ja EUROTECH. Suomella on mahdollisuus osallistua EY:n tutkimusohjelmiin hankkimalla EY:n osuutta vastaava rahoitus kotimaasta sek{\"a} partnereita EY-maista. Rakennusosien kehitys on vapautumassa perinteisest{\"a} materiaalisidonnaisuudesta. Teollinen rakennustekniikka yhten{\"a}ist{\"a}{\"a} valmisosia, olivatpa ne sitten ter{\"a}st{\"a}, betonia, puuta, liittorakenteita tai komposiitteja. Suomen kannalta t{\"a}rkeit{\"a} tutkimusalueita ovat mm. avoimet teolliset rakennusj{\"a}rjestelm{\"a}t, betonirakenteiden korjaus, betonijulkisivut, uudet komposiittimateriaalit, puutuotteiden loppuk{\"a}ytt{\"o}, myrkytt{\"o}m{\"a}t puunsuojaus- ja pintak{\"a}sittelyt, lujien ter{\"a}sten k{\"a}ytt{\"o}, ohutlevy- ja sandwichrakenteet, kevytrunkoj{\"a}rjestelm{\"a}t, ter{\"a}srakenteiden palotekniikka, komposiittimateriaalien perustutkimus sek{\"a} mitoitus-, sunnnittelu- ja valmistusmenetelm{\"a}t. My{\"o}s rakennusten ilmanvaihdon ja energiatalouden alalla Suomi on monelta osin kehityksess{\"a} Keski-Euroopan maita edell{\"a}. Tuotantomenetelmien kehitt{\"a}misess{\"a} erilaiset tietotekniikkasovellutukset ovat keskeisess{\"a} asemassa. Erityisesti kaivattaisiin ei-kaupallisia neuvontapalveluja. Alihankintakulttuurin kehittymisen ja rakentamisen kansainv{\"a}listymisen my{\"o}t{\"a} tieto- ja materiaalivirtojen ohjaus on saanut yh{\"a} kasvavan merkityksen. Laatuj{\"a}rjestelmien yleistyminen tulee muuttamaan suuresti rakentamisprosessia.",
keywords = "building materials, building technology, standardization, Finland, Europe",
editor = "Tapio Kanko",
year = "1991",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4047-6",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1315",
address = "Finland",

}

Kanko, T (ed.) 1991, Suomalainen rakennusmateriaali- ja rakennusteknologia yhdentyvässä Euroopassa. Teknologiavertailu ja tutkimustrendit: EURATEK-projektin loppuraportti. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1315, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Suomalainen rakennusmateriaali- ja rakennusteknologia yhdentyvässä Euroopassa. Teknologiavertailu ja tutkimustrendit : EURATEK-projektin loppuraportti. / Kanko, Tapio (Editor).

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 71 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1315).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Suomalainen rakennusmateriaali- ja rakennusteknologia yhdentyvässä Euroopassa. Teknologiavertailu ja tutkimustrendit

T2 - EURATEK-projektin loppuraportti

A2 - Kanko, Tapio

PY - 1991

Y1 - 1991

N2 - EY-standardien yhtenäistäminen mahdollistaa teollisuustuotteiden viennin EY-maasta toiseen ilman joka maassa tapahtuvaa ennakkotarkastusta vuodesta 1992 alkaen. Vastaavan järjestelyn ulottaminen koskemaan myös EFTA-maita on valmisteilla. Rakennustuotteita koskeva direktiivi on valmis ja sitä täydentävät perusasiakirjat ovat valmisteilla. Niiden sisältöön Suomella ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa. Sen sijaan Suomella on mahdollisuus osallistua CENin teknillisiin komiteoihin, joissa valmistellaan tarvittavat standardit. Vaatimustenmukaisuuden toteamisesta on jo sovittu EY:n ja EFTAn kesken ja tätä koordinoivat organisaatiot EOTC ja EOTA on perustettu. Rakennustutkimukseen on myös syntynyt erilaisia yhteistyömuotoja Euroopan maiden välille, esim. ENBRI ja EUROTECH. Suomella on mahdollisuus osallistua EY:n tutkimusohjelmiin hankkimalla EY:n osuutta vastaava rahoitus kotimaasta sekä partnereita EY-maista. Rakennusosien kehitys on vapautumassa perinteisestä materiaalisidonnaisuudesta. Teollinen rakennustekniikka yhtenäistää valmisosia, olivatpa ne sitten terästä, betonia, puuta, liittorakenteita tai komposiitteja. Suomen kannalta tärkeitä tutkimusalueita ovat mm. avoimet teolliset rakennusjärjestelmät, betonirakenteiden korjaus, betonijulkisivut, uudet komposiittimateriaalit, puutuotteiden loppukäyttö, myrkyttömät puunsuojaus- ja pintakäsittelyt, lujien terästen käyttö, ohutlevy- ja sandwichrakenteet, kevytrunkojärjestelmät, teräsrakenteiden palotekniikka, komposiittimateriaalien perustutkimus sekä mitoitus-, sunnnittelu- ja valmistusmenetelmät. Myös rakennusten ilmanvaihdon ja energiatalouden alalla Suomi on monelta osin kehityksessä Keski-Euroopan maita edellä. Tuotantomenetelmien kehittämisessä erilaiset tietotekniikkasovellutukset ovat keskeisessä asemassa. Erityisesti kaivattaisiin ei-kaupallisia neuvontapalveluja. Alihankintakulttuurin kehittymisen ja rakentamisen kansainvälistymisen myötä tieto- ja materiaalivirtojen ohjaus on saanut yhä kasvavan merkityksen. Laatujärjestelmien yleistyminen tulee muuttamaan suuresti rakentamisprosessia.

AB - EY-standardien yhtenäistäminen mahdollistaa teollisuustuotteiden viennin EY-maasta toiseen ilman joka maassa tapahtuvaa ennakkotarkastusta vuodesta 1992 alkaen. Vastaavan järjestelyn ulottaminen koskemaan myös EFTA-maita on valmisteilla. Rakennustuotteita koskeva direktiivi on valmis ja sitä täydentävät perusasiakirjat ovat valmisteilla. Niiden sisältöön Suomella ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa. Sen sijaan Suomella on mahdollisuus osallistua CENin teknillisiin komiteoihin, joissa valmistellaan tarvittavat standardit. Vaatimustenmukaisuuden toteamisesta on jo sovittu EY:n ja EFTAn kesken ja tätä koordinoivat organisaatiot EOTC ja EOTA on perustettu. Rakennustutkimukseen on myös syntynyt erilaisia yhteistyömuotoja Euroopan maiden välille, esim. ENBRI ja EUROTECH. Suomella on mahdollisuus osallistua EY:n tutkimusohjelmiin hankkimalla EY:n osuutta vastaava rahoitus kotimaasta sekä partnereita EY-maista. Rakennusosien kehitys on vapautumassa perinteisestä materiaalisidonnaisuudesta. Teollinen rakennustekniikka yhtenäistää valmisosia, olivatpa ne sitten terästä, betonia, puuta, liittorakenteita tai komposiitteja. Suomen kannalta tärkeitä tutkimusalueita ovat mm. avoimet teolliset rakennusjärjestelmät, betonirakenteiden korjaus, betonijulkisivut, uudet komposiittimateriaalit, puutuotteiden loppukäyttö, myrkyttömät puunsuojaus- ja pintakäsittelyt, lujien terästen käyttö, ohutlevy- ja sandwichrakenteet, kevytrunkojärjestelmät, teräsrakenteiden palotekniikka, komposiittimateriaalien perustutkimus sekä mitoitus-, sunnnittelu- ja valmistusmenetelmät. Myös rakennusten ilmanvaihdon ja energiatalouden alalla Suomi on monelta osin kehityksessä Keski-Euroopan maita edellä. Tuotantomenetelmien kehittämisessä erilaiset tietotekniikkasovellutukset ovat keskeisessä asemassa. Erityisesti kaivattaisiin ei-kaupallisia neuvontapalveluja. Alihankintakulttuurin kehittymisen ja rakentamisen kansainvälistymisen myötä tieto- ja materiaalivirtojen ohjaus on saanut yhä kasvavan merkityksen. Laatujärjestelmien yleistyminen tulee muuttamaan suuresti rakentamisprosessia.

KW - building materials

KW - building technology

KW - standardization

KW - Finland

KW - Europe

M3 - Report

SN - 951-38-4047-6

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Suomalainen rakennusmateriaali- ja rakennusteknologia yhdentyvässä Euroopassa. Teknologiavertailu ja tutkimustrendit

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kanko T, (ed.). Suomalainen rakennusmateriaali- ja rakennusteknologia yhdentyvässä Euroopassa. Teknologiavertailu ja tutkimustrendit: EURATEK-projektin loppuraportti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 71 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1315).