Suomalainen rakennusmateriaali- ja rakennusteknologia yhdentyvässä Euroopassa. Teknologiavertailu ja tutkimustrendit: EURATEK-projektin loppuraportti

EY-standardien yhtenäistäminen mahdollistaa teollisuustuotteiden viennin EY-maasta toiseen ilman joka maassa tapahtuvaa ennakkotarkastusta vuodesta 1992 alkaen. Vastaavan järjestelyn ulottaminen koskemaan myös EFTA-maita on valmisteilla. Rakennustuotteita koskeva direktiivi on valmis ja sitä täydentävät perusasiakirjat ovat valmisteilla. Niiden sisältöön Suomella ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa. Sen sijaan Suomella on mahdollisuus osallistua CENin teknillisiin komiteoihin, joissa valmistellaan tarvittavat standardit. Vaatimustenmukaisuuden toteamisesta on jo sovittu EY:n ja EFTAn kesken ja tätä koordinoivat organisaatiot EOTC ja EOTA on perustettu. Rakennustutkimukseen on myös syntynyt erilaisia yhteistyömuotoja Euroopan maiden välille, esim. ENBRI ja EUROTECH. Suomella on mahdollisuus osallistua EY:n tutkimusohjelmiin hankkimalla EY:n osuutta vastaava rahoitus kotimaasta sekä partnereita EY-maista. Rakennusosien kehitys on vapautumassa perinteisestä materiaalisidonnaisuudesta. Teollinen rakennustekniikka yhtenäistää valmisosia, olivatpa ne sitten terästä, betonia, puuta, liittorakenteita tai komposiitteja. Suomen kannalta tärkeitä tutkimusalueita ovat mm. avoimet teolliset rakennusjärjestelmät, betonirakenteiden korjaus, betonijulkisivut, uudet komposiittimateriaalit, puutuotteiden loppukäyttö, myrkyttömät puunsuojaus- ja pintakäsittelyt, lujien terästen käyttö, ohutlevy- ja sandwichrakenteet, kevytrunkojärjestelmät, teräsrakenteiden palotekniikka, komposiittimateriaalien perustutkimus sekä mitoitus-, sunnnittelu- ja valmistusmenetelmät. Myös rakennusten ilmanvaihdon ja energiatalouden alalla Suomi on monelta osin kehityksessä Keski-Euroopan maita edellä. Tuotantomenetelmien kehittämisessä erilaiset tietotekniikkasovellutukset ovat keskeisessä asemassa. Erityisesti kaivattaisiin ei-kaupallisia neuvontapalveluja. Alihankintakulttuurin kehittymisen ja rakentamisen kansainvälistymisen myötä tieto- ja materiaalivirtojen ohjaus on saanut yhä kasvavan merkityksen. Laatujärjestelmien yleistyminen tulee muuttamaan suuresti rakentamisprosessia.