Suomalaisen energiateknologian globaali kysyntä ilmastopolitiikan muuttuessa

Tiina Koljonen; Antti Lehtilä; Ilkka Savolainen; Martti Flyktman; Esa Peltola; Johanna Pohjola; Markus Haavio; Matti Liski; Pertti Haaparanta; Hanna-Mari Ahonen; Anna Laine; Alec Estlander

Suomalaisen energiateknologian globaali kysyntä ilmastopolitiikan muuttuessa

Tiina Koljonen
, Antti Lehtilä
, Ilkka Savolainen
, Martti Flyktman
, Esa Peltola
, Johanna Pohjola
, Markus Haavio
, Matti Liski
, Pertti Haaparanta
, Hanna-Mari Ahonen
, Anna Laine
, Alec Estlander

Aalto University
Finnish Environment Institute (SYKE)

Research output: Book/Report › Report

3 Citations (Scopus)

Abstract

Tulevaisuuden ilmastopolitiikka tulee toimimaan energiateknologiamarkkinoita ajavana voimana. Toisaalta ilmastonmuutoksen hillintä aiheuttaa kustannuksia koko kansantaloudelle. Tutkimuksessa arvioitiin skenaariotarkasteluin suomalaisen puhtaan energiateknologian kysyntää globaalisti sekä eri maantieteellisillä alueilla ilmastopolitiikan muuttuessa. Mallinnuksessa käytettiin globaaleja kokonaistalousmalleja GTAP ja RICE sekä Global TIMES -energiajärjestelmämallia. Työssä tarkasteltiin myös tulevaisuuden puhtaan teknologian vientiä edistäviä rahoitusmekanismeja keskittyen tulevaisuuden JI- ja CDM-mekanismeihin. Skenaariotarkasteluissa ilmastopoliittiseksi tavoitteeksi valittiin EU:n esittämä kahden asteen tavoite. Kokonaistalouden kustannukset jäivät tämän tutkimuksen laskelmissa vähäisiksi, kuten aiemmissakin tutkimuksissa on todettu. Vuonna 2050 arvioitu BKT-tappio olisi vain prosentin luokkaa perusuraan verrattuna. Global TIMES -skenaarioiden perusteella globaali primäärienergiankulutus samoin kuin kasvihuonekaasupäästöt tulisivat lähes kaksinkertaistumaan nykyisestä tasosta vuoteen 2050 mennessä ilman ilmastopolitiikkaa. Noin 60 prosenttia energiainvestoinneista suuntautuisi kehitysmaihin, joissa pelkästään energian kysynnän kasvun kattamiseen tarvittaisiin satoja tai mahdollisesti tuhansia miljardeja euroja investointirahaa. Nykymuotoinen, yksittäisiin hankkeisiin pohjautuva CDM pystyy realisoimaan vain murto-osan kehitysmaiden päästövähennyspotentiaalista, joten mekanismin kattavuutta tulisi laajentaa merkittävästi. Politiikkaskenaarioissa suurin osa investoinneista kohdistui bioenergiateknologihin sekä tuulivoimaan. Vuoden 2020 jälkeen myös investoinnit hiilidioksidin erotukseen ja varastointiin kasvoivat merkittäviksi.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	80
ISBN (Electronic)	978-951-38-7237-3
ISBN (Print)	978-951-38-7236-6
Publication status	Published - 2008
MoE publication type	Not Eligible

Publication series

Series	VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number	2448
ISSN	1235-0605

UN SDGs

This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)

SDG 7 Affordable and Clean Energy
SDG 13 Climate Action

Keywords

climate policy
energy technology markets
future
modelling
financing
investments
global economy
regional economy
clean energy technologies
scenarios
energy systems
energy services

Access to Document

https://publications.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2008/T2448.pdf

Cite this

Koljonen, T., Lehtilä, A., Savolainen, I., Flyktman, M., Peltola, E., Pohjola, J., Haavio, M., Liski, M., Haaparanta, P., Ahonen, H.-M., Laine, A., & Estlander, A. (2008). Suomalaisen energiateknologian globaali kysyntä ilmastopolitiikan muuttuessa. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes No. 2448 https://publications.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2008/T2448.pdf

@book{2ced4dfb6ae64df4a2e5e5ae65d4b6e3,

title = "Suomalaisen energiateknologian globaali kysynt{\"a} ilmastopolitiikan muuttuessa",

abstract = "Tulevaisuuden ilmastopolitiikka tulee toimimaan energiateknologiamarkkinoita ajavana voimana. Toisaalta ilmastonmuutoksen hillint{\"a} aiheuttaa kustannuksia koko kansantaloudelle. Tutkimuksessa arvioitiin skenaariotarkasteluin suomalaisen puhtaan energiateknologian kysynt{\"a}{\"a} globaalisti sek{\"a} eri maantieteellisill{\"a} alueilla ilmastopolitiikan muuttuessa. Mallinnuksessa k{\"a}ytettiin globaaleja kokonaistalousmalleja GTAP ja RICE sek{\"a} Global TIMES -energiaj{\"a}rjestelm{\"a}mallia. Ty{\"o}ss{\"a} tarkasteltiin my{\"o}s tulevaisuuden puhtaan teknologian vienti{\"a} edist{\"a}vi{\"a} rahoitusmekanismeja keskittyen tulevaisuuden JI- ja CDM-mekanismeihin. Skenaariotarkasteluissa ilmastopoliittiseksi tavoitteeksi valittiin EU:n esitt{\"a}m{\"a} kahden asteen tavoite. Kokonaistalouden kustannukset j{\"a}iv{\"a}t t{\"a}m{\"a}n tutkimuksen laskelmissa v{\"a}h{\"a}isiksi, kuten aiemmissakin tutkimuksissa on todettu. Vuonna 2050 arvioitu BKT-tappio olisi vain prosentin luokkaa perusuraan verrattuna. Global TIMES -skenaarioiden perusteella globaali prim{\"a}{\"a}rienergiankulutus samoin kuin kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t tulisivat l{\"a}hes kaksinkertaistumaan nykyisest{\"a} tasosta vuoteen 2050 menness{\"a} ilman ilmastopolitiikkaa. Noin 60 prosenttia energiainvestoinneista suuntautuisi kehitysmaihin, joissa pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n energian kysynn{\"a}n kasvun kattamiseen tarvittaisiin satoja tai mahdollisesti tuhansia miljardeja euroja investointirahaa. Nykymuotoinen, yksitt{\"a}isiin hankkeisiin pohjautuva CDM pystyy realisoimaan vain murto-osan kehitysmaiden p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyspotentiaalista, joten mekanismin kattavuutta tulisi laajentaa merkitt{\"a}v{\"a}sti. Politiikkaskenaarioissa suurin osa investoinneista kohdistui bioenergiateknologihin sek{\"a} tuulivoimaan. Vuoden 2020 j{\"a}lkeen my{\"o}s investoinnit hiilidioksidin erotukseen ja varastointiin kasvoivat merkitt{\"a}viksi.",

keywords = "climate policy, energy technology markets, future, modelling, financing, investments, global economy, regional economy, clean energy technologies, scenarios, energy systems, energy services",

author = "Tiina Koljonen and Antti Lehtil{\"a} and Ilkka Savolainen and Martti Flyktman and Esa Peltola and Johanna Pohjola and Markus Haavio and Matti Liski and Pertti Haaparanta and Hanna-Mari Ahonen and Anna Laine and Alec Estlander",

note = "Project code: 379-37SETELI ",

year = "2008",

language = "Finnish",

isbn = "978-951-38-7236-6",

series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "2448",

address = "Finland",

}

Koljonen, T , Lehtilä, A, Savolainen, I, Flyktman, M, Peltola, E, Pohjola, J, Haavio, M, Liski, M, Haaparanta, P, Ahonen, H-M, Laine, A & Estlander, A 2008, Suomalaisen energiateknologian globaali kysyntä ilmastopolitiikan muuttuessa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2448, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo. <https://publications.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2008/T2448.pdf>

TY - BOOK

T1 - Suomalaisen energiateknologian globaali kysyntä ilmastopolitiikan muuttuessa

AU - Koljonen, Tiina

AU - Lehtilä, Antti

AU - Savolainen, Ilkka

AU - Flyktman, Martti

AU - Peltola, Esa

AU - Pohjola, Johanna

AU - Haavio, Markus

AU - Liski, Matti

AU - Haaparanta, Pertti

AU - Ahonen, Hanna-Mari

AU - Laine, Anna

AU - Estlander, Alec

N1 - Project code: 379-37SETELI

PY - 2008

Y1 - 2008

N2 - Tulevaisuuden ilmastopolitiikka tulee toimimaan energiateknologiamarkkinoita ajavana voimana. Toisaalta ilmastonmuutoksen hillintä aiheuttaa kustannuksia koko kansantaloudelle. Tutkimuksessa arvioitiin skenaariotarkasteluin suomalaisen puhtaan energiateknologian kysyntää globaalisti sekä eri maantieteellisillä alueilla ilmastopolitiikan muuttuessa. Mallinnuksessa käytettiin globaaleja kokonaistalousmalleja GTAP ja RICE sekä Global TIMES -energiajärjestelmämallia. Työssä tarkasteltiin myös tulevaisuuden puhtaan teknologian vientiä edistäviä rahoitusmekanismeja keskittyen tulevaisuuden JI- ja CDM-mekanismeihin. Skenaariotarkasteluissa ilmastopoliittiseksi tavoitteeksi valittiin EU:n esittämä kahden asteen tavoite. Kokonaistalouden kustannukset jäivät tämän tutkimuksen laskelmissa vähäisiksi, kuten aiemmissakin tutkimuksissa on todettu. Vuonna 2050 arvioitu BKT-tappio olisi vain prosentin luokkaa perusuraan verrattuna. Global TIMES -skenaarioiden perusteella globaali primäärienergiankulutus samoin kuin kasvihuonekaasupäästöt tulisivat lähes kaksinkertaistumaan nykyisestä tasosta vuoteen 2050 mennessä ilman ilmastopolitiikkaa. Noin 60 prosenttia energiainvestoinneista suuntautuisi kehitysmaihin, joissa pelkästään energian kysynnän kasvun kattamiseen tarvittaisiin satoja tai mahdollisesti tuhansia miljardeja euroja investointirahaa. Nykymuotoinen, yksittäisiin hankkeisiin pohjautuva CDM pystyy realisoimaan vain murto-osan kehitysmaiden päästövähennyspotentiaalista, joten mekanismin kattavuutta tulisi laajentaa merkittävästi. Politiikkaskenaarioissa suurin osa investoinneista kohdistui bioenergiateknologihin sekä tuulivoimaan. Vuoden 2020 jälkeen myös investoinnit hiilidioksidin erotukseen ja varastointiin kasvoivat merkittäviksi.

AB - Tulevaisuuden ilmastopolitiikka tulee toimimaan energiateknologiamarkkinoita ajavana voimana. Toisaalta ilmastonmuutoksen hillintä aiheuttaa kustannuksia koko kansantaloudelle. Tutkimuksessa arvioitiin skenaariotarkasteluin suomalaisen puhtaan energiateknologian kysyntää globaalisti sekä eri maantieteellisillä alueilla ilmastopolitiikan muuttuessa. Mallinnuksessa käytettiin globaaleja kokonaistalousmalleja GTAP ja RICE sekä Global TIMES -energiajärjestelmämallia. Työssä tarkasteltiin myös tulevaisuuden puhtaan teknologian vientiä edistäviä rahoitusmekanismeja keskittyen tulevaisuuden JI- ja CDM-mekanismeihin. Skenaariotarkasteluissa ilmastopoliittiseksi tavoitteeksi valittiin EU:n esittämä kahden asteen tavoite. Kokonaistalouden kustannukset jäivät tämän tutkimuksen laskelmissa vähäisiksi, kuten aiemmissakin tutkimuksissa on todettu. Vuonna 2050 arvioitu BKT-tappio olisi vain prosentin luokkaa perusuraan verrattuna. Global TIMES -skenaarioiden perusteella globaali primäärienergiankulutus samoin kuin kasvihuonekaasupäästöt tulisivat lähes kaksinkertaistumaan nykyisestä tasosta vuoteen 2050 mennessä ilman ilmastopolitiikkaa. Noin 60 prosenttia energiainvestoinneista suuntautuisi kehitysmaihin, joissa pelkästään energian kysynnän kasvun kattamiseen tarvittaisiin satoja tai mahdollisesti tuhansia miljardeja euroja investointirahaa. Nykymuotoinen, yksittäisiin hankkeisiin pohjautuva CDM pystyy realisoimaan vain murto-osan kehitysmaiden päästövähennyspotentiaalista, joten mekanismin kattavuutta tulisi laajentaa merkittävästi. Politiikkaskenaarioissa suurin osa investoinneista kohdistui bioenergiateknologihin sekä tuulivoimaan. Vuoden 2020 jälkeen myös investoinnit hiilidioksidin erotukseen ja varastointiin kasvoivat merkittäviksi.

KW - climate policy

KW - energy technology markets

KW - future

KW - modelling

KW - financing

KW - investments

KW - global economy

KW - regional economy

KW - clean energy technologies

KW - scenarios

KW - energy systems

KW - energy services

M3 - Report

SN - 978-951-38-7236-6

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Suomalaisen energiateknologian globaali kysyntä ilmastopolitiikan muuttuessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -