TY - BOOK
T1 - Suomalaisen yhdyskunnan suuntaaminen kestävän kehityksen polulle yhdyskuntarakennetta, energiataloutta, kunnallistekniikkaa ja liikennettä muuttamalla
AU - Jantunen, Jutta
PY - 1995
Y1 - 1995
N2 - Kestävällä kehityksellä on lukuisia määritelmiä, alkaen
Bruntlandin komission raportin Our Common Future
näkemyksistä. Kestävän kehityksen osatekijöiksi otettiin
tässä tutkimuksessa luonnon biologisen moninaisuuden
suojeleminen, energiansäästö ja uusiutuvat
energialähteet, luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja
uusiutuvat luonnonvarat, ravintoketjun huomioonotto,
päästöjen minimointi, jätteiden ja jätevesien minimointi
sekä taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuristen arvojen
kestävyys.
Suomessa energian käyttö suhteessa kansantuotteeseen on
suurempi kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa
korkean elintason, kylmän ilmaston ja teollisuuden
rakenteen vuoksi. Yhdyskuntarakenteen energiaa kuluu
lähinnä käyttöön ja liikenteeseen. Suurimmat
energiansäästömahdollisuudet ovat rakenteellisilla
ominaisuuksilla, joita ovat esim. talotyyppi ja
pienilmasto, rakennusmateriaaleista puu on avainasemassa.
Suomalainen tuottaa keskimäärin 500 kg yhdyskuntajätettä
vuodessa, mistä kierrätetään 19 %. Metsäteollisuuden
ympäristövaikutukset ovat Suomessa keskeisiä teollisuuden
massiivisuudesta johtuen. Vesistöjen suurimpana
ongelmana ovat runsaat orgaanisen aineen, kiintoaineen ja
ravinteiden päästöt. Suomen laskeumiin vaikuttavat
ratkaisevasti myös lähiympäristön voimalaitokset.
Liikenteen osuus päästöissä on merkittävä.
Liikennemääriin voidaan vaikuttaa elämäntaparatkaisujen,
yhdyskuntarakenteen sekä käytetyn teknologian avulla.
Joustava ja toimiva kevyen liikenteen verkosto sekä hyvä
joukkoliikenne ovat kestävän kehityksen mukaisia
liikenneratkaisuja.
Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 l vettä
vuorokaudessa. Jätevesihuollon ekologisia vaihtoehtoja
ovat mm. maahanimeytys ja maasuodatus,
juurakkopuhdistamo, kompostikäymälä ja kompostointi sekä
biokaasutus. Kestävän kehityksen keskeisiä
energialähteitä ovat tuulen, auringon, energiametsän,
biomassan, vesivoiman, kaukolämmön, lämpöpumpun sekä
biokaasun energia. Energian säästömahdollisuuksia ovat
sähköpörssi, hukkalämmön hyväksikäyttö, parhaan
taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan käyttö,
taloudellinen ohjaus sekä yksittäisen rakennuksen
sijaintivalinta ja rakenteelliset ominaisuudet.
Yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen ominaisuuksia
voidaan arvioida mm. ympäristövaikutusten arvioinnilla,
elinkaarianalyysillä ja tässä tutkimuksessa esitetyllä
ekotaseella. Ekotaseella tarkoitetaan sellaisten
yhdyskuntarakenteen ominaisuuksien kokonaisuutta, jotka
oleellisesti vaikuttavat kestävään kehitykseen. Keskeisiä
ominaisuuksia ovat yhdyskuntarakenne sinänsä, yhdyskunnan
sisäiset, yhdyskuntaan tulevat ja sieltä poistuvat
materiaali- ja energiavirrat sekä niiden suunnat. Koska
yhdyskunta ei muodostu kustannusriippumattomasti,
ekotaseessa tuodaan esille myös kustannustekijöitä.
Tutkimuksen kohdealue on Riihimäki, joka on 25 000
asukkaan radanvarsikaupunki. Noin kolmannes
riihimäkeläisistä käy kunnan ulkopuolella töissä ja
suurin osa näistä pääkaupunkiseudulla. Juuri valmistunut
moottoritie vetää puoleensa henkilöautoliikennettä.
Riihimäellä on hyviä edellytyksiä
ympäristönsuojelullisiin toimiin. Tähän vaikuttavat mm.
suhteellisen tiivis ja ehyt yhdyskuntarakenne sekä
raskaan teollisuuden puuttuminen. Jokaisella kestävän
kehityksen osa-alueella löytyy ratkaisuja Riihimäelle.
AB - Kestävällä kehityksellä on lukuisia määritelmiä, alkaen
Bruntlandin komission raportin Our Common Future
näkemyksistä. Kestävän kehityksen osatekijöiksi otettiin
tässä tutkimuksessa luonnon biologisen moninaisuuden
suojeleminen, energiansäästö ja uusiutuvat
energialähteet, luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja
uusiutuvat luonnonvarat, ravintoketjun huomioonotto,
päästöjen minimointi, jätteiden ja jätevesien minimointi
sekä taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuristen arvojen
kestävyys.
Suomessa energian käyttö suhteessa kansantuotteeseen on
suurempi kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa
korkean elintason, kylmän ilmaston ja teollisuuden
rakenteen vuoksi. Yhdyskuntarakenteen energiaa kuluu
lähinnä käyttöön ja liikenteeseen. Suurimmat
energiansäästömahdollisuudet ovat rakenteellisilla
ominaisuuksilla, joita ovat esim. talotyyppi ja
pienilmasto, rakennusmateriaaleista puu on avainasemassa.
Suomalainen tuottaa keskimäärin 500 kg yhdyskuntajätettä
vuodessa, mistä kierrätetään 19 %. Metsäteollisuuden
ympäristövaikutukset ovat Suomessa keskeisiä teollisuuden
massiivisuudesta johtuen. Vesistöjen suurimpana
ongelmana ovat runsaat orgaanisen aineen, kiintoaineen ja
ravinteiden päästöt. Suomen laskeumiin vaikuttavat
ratkaisevasti myös lähiympäristön voimalaitokset.
Liikenteen osuus päästöissä on merkittävä.
Liikennemääriin voidaan vaikuttaa elämäntaparatkaisujen,
yhdyskuntarakenteen sekä käytetyn teknologian avulla.
Joustava ja toimiva kevyen liikenteen verkosto sekä hyvä
joukkoliikenne ovat kestävän kehityksen mukaisia
liikenneratkaisuja.
Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 l vettä
vuorokaudessa. Jätevesihuollon ekologisia vaihtoehtoja
ovat mm. maahanimeytys ja maasuodatus,
juurakkopuhdistamo, kompostikäymälä ja kompostointi sekä
biokaasutus. Kestävän kehityksen keskeisiä
energialähteitä ovat tuulen, auringon, energiametsän,
biomassan, vesivoiman, kaukolämmön, lämpöpumpun sekä
biokaasun energia. Energian säästömahdollisuuksia ovat
sähköpörssi, hukkalämmön hyväksikäyttö, parhaan
taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan käyttö,
taloudellinen ohjaus sekä yksittäisen rakennuksen
sijaintivalinta ja rakenteelliset ominaisuudet.
Yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen ominaisuuksia
voidaan arvioida mm. ympäristövaikutusten arvioinnilla,
elinkaarianalyysillä ja tässä tutkimuksessa esitetyllä
ekotaseella. Ekotaseella tarkoitetaan sellaisten
yhdyskuntarakenteen ominaisuuksien kokonaisuutta, jotka
oleellisesti vaikuttavat kestävään kehitykseen. Keskeisiä
ominaisuuksia ovat yhdyskuntarakenne sinänsä, yhdyskunnan
sisäiset, yhdyskuntaan tulevat ja sieltä poistuvat
materiaali- ja energiavirrat sekä niiden suunnat. Koska
yhdyskunta ei muodostu kustannusriippumattomasti,
ekotaseessa tuodaan esille myös kustannustekijöitä.
Tutkimuksen kohdealue on Riihimäki, joka on 25 000
asukkaan radanvarsikaupunki. Noin kolmannes
riihimäkeläisistä käy kunnan ulkopuolella töissä ja
suurin osa näistä pääkaupunkiseudulla. Juuri valmistunut
moottoritie vetää puoleensa henkilöautoliikennettä.
Riihimäellä on hyviä edellytyksiä
ympäristönsuojelullisiin toimiin. Tähän vaikuttavat mm.
suhteellisen tiivis ja ehyt yhdyskuntarakenne sekä
raskaan teollisuuden puuttuminen. Jokaisella kestävän
kehityksen osa-alueella löytyy ratkaisuja Riihimäelle.
KW - municipal engineering
KW - municipalities
KW - sustainable development
KW - traffic
KW - energy consumption
KW - revisions
KW - future
KW - wastes
KW - ecology
KW - environments
M3 - Report
SN - 951-38-4858-2
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Suomalaisen yhdyskunnan suuntaaminen kestävän kehityksen polulle yhdyskuntarakennetta, energiataloutta, kunnallistekniikkaa ja liikennettä muuttamalla
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -