Suomalaisen yhdyskunnan suuntaaminen kestävän kehityksen polulle yhdyskuntarakennetta, energiataloutta, kunnallistekniikkaa ja liikennettä muuttamalla

Kestävällä kehityksellä on lukuisia määritelmiä, alkaen Bruntlandin komission raportin Our Common Future näkemyksistä. Kestävän kehityksen osatekijöiksi otettiin tässä tutkimuksessa luonnon biologisen moninaisuuden suojeleminen, energiansäästö ja uusiutuvat energialähteet, luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja uusiutuvat luonnonvarat, ravintoketjun huomioonotto, päästöjen minimointi, jätteiden ja jätevesien minimointi sekä taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuristen arvojen kestävyys. Suomessa energian käyttö suhteessa kansantuotteeseen on suurempi kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa korkean elintason, kylmän ilmaston ja teollisuuden rakenteen vuoksi. Yhdyskuntarakenteen energiaa kuluu lähinnä käyttöön ja liikenteeseen. Suurimmat energiansäästömahdollisuudet ovat rakenteellisilla ominaisuuksilla, joita ovat esim. talotyyppi ja pienilmasto, rakennusmateriaaleista puu on avainasemassa. Suomalainen tuottaa keskimäärin 500 kg yhdyskuntajätettä vuodessa, mistä kierrätetään 19 %. Metsäteollisuuden ympäristövaikutukset ovat Suomessa keskeisiä teollisuuden massiivisuudesta johtuen. Vesistöjen suurimpana ongelmana ovat runsaat orgaanisen aineen, kiintoaineen ja ravinteiden päästöt. Suomen laskeumiin vaikuttavat ratkaisevasti myös lähiympäristön voimalaitokset. Liikenteen osuus päästöissä on merkittävä. Liikennemääriin voidaan vaikuttaa elämäntaparatkaisujen, yhdyskuntarakenteen sekä käytetyn teknologian avulla. Joustava ja toimiva kevyen liikenteen verkosto sekä hyvä joukkoliikenne ovat kestävän kehityksen mukaisia liikenneratkaisuja. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 l vettä vuorokaudessa. Jätevesihuollon ekologisia vaihtoehtoja ovat mm. maahanimeytys ja maasuodatus, juurakkopuhdistamo, kompostikäymälä ja kompostointi sekä biokaasutus. Kestävän kehityksen keskeisiä energialähteitä ovat tuulen, auringon, energiametsän, biomassan, vesivoiman, kaukolämmön, lämpöpumpun sekä biokaasun energia. Energian säästömahdollisuuksia ovat sähköpörssi, hukkalämmön hyväksikäyttö, parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan käyttö, taloudellinen ohjaus sekä yksittäisen rakennuksen sijaintivalinta ja rakenteelliset ominaisuudet. Yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen ominaisuuksia voidaan arvioida mm. ympäristövaikutusten arvioinnilla, elinkaarianalyysillä ja tässä tutkimuksessa esitetyllä ekotaseella. Ekotaseella tarkoitetaan sellaisten yhdyskuntarakenteen ominaisuuksien kokonaisuutta, jotka oleellisesti vaikuttavat kestävään kehitykseen. Keskeisiä ominaisuuksia ovat yhdyskuntarakenne sinänsä, yhdyskunnan sisäiset, yhdyskuntaan tulevat ja sieltä poistuvat materiaali- ja energiavirrat sekä niiden suunnat. Koska yhdyskunta ei muodostu kustannusriippumattomasti, ekotaseessa tuodaan esille myös kustannustekijöitä. Tutkimuksen kohdealue on Riihimäki, joka on 25 000 asukkaan radanvarsikaupunki. Noin kolmannes riihimäkeläisistä käy kunnan ulkopuolella töissä ja suurin osa näistä pääkaupunkiseudulla. Juuri valmistunut moottoritie vetää puoleensa henkilöautoliikennettä. Riihimäellä on hyviä edellytyksiä ympäristönsuojelullisiin toimiin. Tähän vaikuttavat mm. suhteellisen tiivis ja ehyt yhdyskuntarakenne sekä raskaan teollisuuden puuttuminen. Jokaisella kestävän kehityksen osa-alueella löytyy ratkaisuja Riihimäelle.