Suomen energiajärjestelmän ja päästöjen kehitysarvioita: Climtech-ohjelman skenaariotarkastelu

Antti Lehtilä, Sanna Syri

    Research output: Book/ReportReport

    1 Citation (Scopus)

    Abstract

    Raportissa esitellyn CLIMTECH-hankkeen tavoitteena oli selvittää teknologian potentiaalia ja kustannustehokkuutta Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (noin vuoteen 2030) erilaisissa päästöjen rajoitusskenaarioissa. Työ tehtiin VTT Prosesseissa osana Tekesin CLIMTECH-teknologia-ohjelmaa. Päästöjä vähentävän teknologian merkitystä arvioitiin työssä VTT:n laajalla energiajärjestelmämallilla EFOM, joka sisältää kattavasti kaikkien kuuden Kioton pöytäkirjaan sisältyvän kasvihuonekaasun kotimaiset päästölähteet sekä päästöjä vähentävien teknisten vaihtoehtojen kuvauksen. Työssä hahmoteltiin päästöjen rajoittamiseen liittyvän teknologian kehittymiselle kaksi varsin erilaista tulevaisuudenkuvaa. Tavanomaisen kehityksen skenaariossa oletettiin kansainvälisten ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien etenevän hitaasti, jolloin päästöjä vähentävän teknologian kehittämiseen ei panosteta merkittävästi nykyistä enempää. Optimistisessa teknologian kehityksen skenaariossa puolestaan oletettiin ilmastonmuutoksen hillintätoimien vauhdittuvan merkittävästi ennen vuotta 2030. Tällöin päästöjä vähentävän teknologian kehittäminen nousee tärkeäksi ja teknologia kehittyy nopeasti sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Työssä keskityttiin CLIMTECH-ohjelmassa käsiteltyihin teknologiaryhmiin, joten tarkastelun ulkopuolelle rajattiin mm. mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen vuoden 2010 jälkeen. Tulosten mukaan aikainen panostaminen hyviin kehityskohteisiin kannattaa pitkällä tähtäimellä. Teknologian nopea kehittyminen ja käyttöönotto voi vähentää Suomen päästöjen rajoittamisen kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Kustannussäästöjen lisäksi teknologisen osaamisen kärjessä pysyminen laajentaa samalla merkittävästi teknologiaa kehittävien yritysten vientimahdollisuuksia. Vuoden 2010 jälkeen Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen kannalta keskeisimpiä teknologiaryhmiä ovat tulosten mukaan bioenergia- ja tuulivoimatekniikat. Näiden ohella päästöjä voidaan kuitenkin vähentää kustannustehokkaasti lukuisilla muillakin teknologisilla ratkaisuilla. Energian loppukäytön tehostamisessa, jätehuollossa, jäähdytysteknologiassa ja teollisuusprosessien yhteydessä on monia lupaavia teknisiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Teknologian kehittämisen ohella merkittäviä tuloksia voidaan kuitenkin saavuttaa myös uuden teknologian käyttöönottoa edistämällä. Tulosten mukaan teknologian kehityksellä on selviä kytkentöjä myös mahdollisen tulevan kasvihuonekaasujen päästökaupan taseeseen.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages67
    ISBN (Electronic)951-38-6152-X
    ISBN (Print)951-38-6151-1
    Publication statusPublished - 2003
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number2196
    ISSN1235-0605

    Keywords

    • greenhouse gases
    • abatement
    • emissions reduction
    • cost-effectiveness
    • technology
    • CLIMTECH
    • Finland
    • energy production
    • energy supply systems
    • scenarios

    Cite this

    Lehtilä, A., & Syri, S. (2003). Suomen energiajärjestelmän ja päästöjen kehitysarvioita: Climtech-ohjelman skenaariotarkastelu. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2196
    Lehtilä, Antti ; Syri, Sanna. / Suomen energiajärjestelmän ja päästöjen kehitysarvioita : Climtech-ohjelman skenaariotarkastelu. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 67 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2196).
    @book{e969a92c410045398492ada29f583665,
    title = "Suomen energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehitysarvioita: Climtech-ohjelman skenaariotarkastelu",
    abstract = "Raportissa esitellyn CLIMTECH-hankkeen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} teknologian potentiaalia ja kustannustehokkuutta Suomen kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misen kannalta lyhyell{\"a} ja keskipitk{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a} (noin vuoteen 2030) erilaisissa p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoitusskenaarioissa. Ty{\"o} tehtiin VTT Prosesseissa osana Tekesin CLIMTECH-teknologia-ohjelmaa. P{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hent{\"a}v{\"a}n teknologian merkityst{\"a} arvioitiin ty{\"o}ss{\"a} VTT:n laajalla energiaj{\"a}rjestelm{\"a}mallilla EFOM, joka sis{\"a}lt{\"a}{\"a} kattavasti kaikkien kuuden Kioton p{\"o}yt{\"a}kirjaan sis{\"a}ltyv{\"a}n kasvihuonekaasun kotimaiset p{\"a}{\"a}st{\"o}l{\"a}hteet sek{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hent{\"a}vien teknisten vaihtoehtojen kuvauksen. Ty{\"o}ss{\"a} hahmoteltiin p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamiseen liittyv{\"a}n teknologian kehittymiselle kaksi varsin erilaista tulevaisuudenkuvaa. Tavanomaisen kehityksen skenaariossa oletettiin kansainv{\"a}listen ilmastonmuutoksen hillint{\"a}{\"a}n t{\"a}ht{\"a}{\"a}vien toimien etenev{\"a}n hitaasti, jolloin p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hent{\"a}v{\"a}n teknologian kehitt{\"a}miseen ei panosteta merkitt{\"a}v{\"a}sti nykyist{\"a} enemp{\"a}{\"a}. Optimistisessa teknologian kehityksen skenaariossa puolestaan oletettiin ilmastonmuutoksen hillint{\"a}toimien vauhdittuvan merkitt{\"a}v{\"a}sti ennen vuotta 2030. T{\"a}ll{\"o}in p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hent{\"a}v{\"a}n teknologian kehitt{\"a}minen nousee t{\"a}rke{\"a}ksi ja teknologia kehittyy nopeasti sek{\"a} Suomessa ett{\"a} maailmanlaajuisesti. Ty{\"o}ss{\"a} keskityttiin CLIMTECH-ohjelmassa k{\"a}siteltyihin teknologiaryhmiin, joten tarkastelun ulkopuolelle rajattiin mm. mahdollinen ydinvoiman lis{\"a}rakentaminen vuoden 2010 j{\"a}lkeen. Tulosten mukaan aikainen panostaminen hyviin kehityskohteisiin kannattaa pitk{\"a}ll{\"a} t{\"a}ht{\"a}imell{\"a}. Teknologian nopea kehittyminen ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto voi v{\"a}hent{\"a}{\"a} Suomen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamisen kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}jen lis{\"a}ksi teknologisen osaamisen k{\"a}rjess{\"a} pysyminen laajentaa samalla merkitt{\"a}v{\"a}sti teknologiaa kehitt{\"a}vien yritysten vientimahdollisuuksia. Vuoden 2010 j{\"a}lkeen Suomen kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamisen kannalta keskeisimpi{\"a} teknologiaryhmi{\"a} ovat tulosten mukaan bioenergia- ja tuulivoimatekniikat. N{\"a}iden ohella p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} voidaan kuitenkin v{\"a}hent{\"a}{\"a} kustannustehokkaasti lukuisilla muillakin teknologisilla ratkaisuilla. Energian loppuk{\"a}yt{\"o}n tehostamisessa, j{\"a}tehuollossa, j{\"a}{\"a}hdytysteknologiassa ja teollisuusprosessien yhteydess{\"a} on monia lupaavia teknisi{\"a} keinoja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseksi. Teknologian kehitt{\"a}misen ohella merkitt{\"a}vi{\"a} tuloksia voidaan kuitenkin saavuttaa my{\"o}s uuden teknologian k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa edist{\"a}m{\"a}ll{\"a}. Tulosten mukaan teknologian kehityksell{\"a} on selvi{\"a} kytkent{\"o}j{\"a} my{\"o}s mahdollisen tulevan kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan taseeseen.",
    keywords = "greenhouse gases, abatement, emissions reduction, cost-effectiveness, technology, CLIMTECH, Finland, energy production, energy supply systems, scenarios",
    author = "Antti Lehtil{\"a} and Sanna Syri",
    note = "Project code: C2SU00183",
    year = "2003",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-6151-1",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "2196",
    address = "Finland",

    }

    Lehtilä, A & Syri, S 2003, Suomen energiajärjestelmän ja päästöjen kehitysarvioita: Climtech-ohjelman skenaariotarkastelu. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2196, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Suomen energiajärjestelmän ja päästöjen kehitysarvioita : Climtech-ohjelman skenaariotarkastelu. / Lehtilä, Antti; Syri, Sanna.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 67 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2196).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Suomen energiajärjestelmän ja päästöjen kehitysarvioita

    T2 - Climtech-ohjelman skenaariotarkastelu

    AU - Lehtilä, Antti

    AU - Syri, Sanna

    N1 - Project code: C2SU00183

    PY - 2003

    Y1 - 2003

    N2 - Raportissa esitellyn CLIMTECH-hankkeen tavoitteena oli selvittää teknologian potentiaalia ja kustannustehokkuutta Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (noin vuoteen 2030) erilaisissa päästöjen rajoitusskenaarioissa. Työ tehtiin VTT Prosesseissa osana Tekesin CLIMTECH-teknologia-ohjelmaa. Päästöjä vähentävän teknologian merkitystä arvioitiin työssä VTT:n laajalla energiajärjestelmämallilla EFOM, joka sisältää kattavasti kaikkien kuuden Kioton pöytäkirjaan sisältyvän kasvihuonekaasun kotimaiset päästölähteet sekä päästöjä vähentävien teknisten vaihtoehtojen kuvauksen. Työssä hahmoteltiin päästöjen rajoittamiseen liittyvän teknologian kehittymiselle kaksi varsin erilaista tulevaisuudenkuvaa. Tavanomaisen kehityksen skenaariossa oletettiin kansainvälisten ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien etenevän hitaasti, jolloin päästöjä vähentävän teknologian kehittämiseen ei panosteta merkittävästi nykyistä enempää. Optimistisessa teknologian kehityksen skenaariossa puolestaan oletettiin ilmastonmuutoksen hillintätoimien vauhdittuvan merkittävästi ennen vuotta 2030. Tällöin päästöjä vähentävän teknologian kehittäminen nousee tärkeäksi ja teknologia kehittyy nopeasti sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Työssä keskityttiin CLIMTECH-ohjelmassa käsiteltyihin teknologiaryhmiin, joten tarkastelun ulkopuolelle rajattiin mm. mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen vuoden 2010 jälkeen. Tulosten mukaan aikainen panostaminen hyviin kehityskohteisiin kannattaa pitkällä tähtäimellä. Teknologian nopea kehittyminen ja käyttöönotto voi vähentää Suomen päästöjen rajoittamisen kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Kustannussäästöjen lisäksi teknologisen osaamisen kärjessä pysyminen laajentaa samalla merkittävästi teknologiaa kehittävien yritysten vientimahdollisuuksia. Vuoden 2010 jälkeen Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen kannalta keskeisimpiä teknologiaryhmiä ovat tulosten mukaan bioenergia- ja tuulivoimatekniikat. Näiden ohella päästöjä voidaan kuitenkin vähentää kustannustehokkaasti lukuisilla muillakin teknologisilla ratkaisuilla. Energian loppukäytön tehostamisessa, jätehuollossa, jäähdytysteknologiassa ja teollisuusprosessien yhteydessä on monia lupaavia teknisiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Teknologian kehittämisen ohella merkittäviä tuloksia voidaan kuitenkin saavuttaa myös uuden teknologian käyttöönottoa edistämällä. Tulosten mukaan teknologian kehityksellä on selviä kytkentöjä myös mahdollisen tulevan kasvihuonekaasujen päästökaupan taseeseen.

    AB - Raportissa esitellyn CLIMTECH-hankkeen tavoitteena oli selvittää teknologian potentiaalia ja kustannustehokkuutta Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (noin vuoteen 2030) erilaisissa päästöjen rajoitusskenaarioissa. Työ tehtiin VTT Prosesseissa osana Tekesin CLIMTECH-teknologia-ohjelmaa. Päästöjä vähentävän teknologian merkitystä arvioitiin työssä VTT:n laajalla energiajärjestelmämallilla EFOM, joka sisältää kattavasti kaikkien kuuden Kioton pöytäkirjaan sisältyvän kasvihuonekaasun kotimaiset päästölähteet sekä päästöjä vähentävien teknisten vaihtoehtojen kuvauksen. Työssä hahmoteltiin päästöjen rajoittamiseen liittyvän teknologian kehittymiselle kaksi varsin erilaista tulevaisuudenkuvaa. Tavanomaisen kehityksen skenaariossa oletettiin kansainvälisten ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien etenevän hitaasti, jolloin päästöjä vähentävän teknologian kehittämiseen ei panosteta merkittävästi nykyistä enempää. Optimistisessa teknologian kehityksen skenaariossa puolestaan oletettiin ilmastonmuutoksen hillintätoimien vauhdittuvan merkittävästi ennen vuotta 2030. Tällöin päästöjä vähentävän teknologian kehittäminen nousee tärkeäksi ja teknologia kehittyy nopeasti sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Työssä keskityttiin CLIMTECH-ohjelmassa käsiteltyihin teknologiaryhmiin, joten tarkastelun ulkopuolelle rajattiin mm. mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen vuoden 2010 jälkeen. Tulosten mukaan aikainen panostaminen hyviin kehityskohteisiin kannattaa pitkällä tähtäimellä. Teknologian nopea kehittyminen ja käyttöönotto voi vähentää Suomen päästöjen rajoittamisen kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Kustannussäästöjen lisäksi teknologisen osaamisen kärjessä pysyminen laajentaa samalla merkittävästi teknologiaa kehittävien yritysten vientimahdollisuuksia. Vuoden 2010 jälkeen Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen kannalta keskeisimpiä teknologiaryhmiä ovat tulosten mukaan bioenergia- ja tuulivoimatekniikat. Näiden ohella päästöjä voidaan kuitenkin vähentää kustannustehokkaasti lukuisilla muillakin teknologisilla ratkaisuilla. Energian loppukäytön tehostamisessa, jätehuollossa, jäähdytysteknologiassa ja teollisuusprosessien yhteydessä on monia lupaavia teknisiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Teknologian kehittämisen ohella merkittäviä tuloksia voidaan kuitenkin saavuttaa myös uuden teknologian käyttöönottoa edistämällä. Tulosten mukaan teknologian kehityksellä on selviä kytkentöjä myös mahdollisen tulevan kasvihuonekaasujen päästökaupan taseeseen.

    KW - greenhouse gases

    KW - abatement

    KW - emissions reduction

    KW - cost-effectiveness

    KW - technology

    KW - CLIMTECH

    KW - Finland

    KW - energy production

    KW - energy supply systems

    KW - scenarios

    M3 - Report

    SN - 951-38-6151-1

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Suomen energiajärjestelmän ja päästöjen kehitysarvioita

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Lehtilä A, Syri S. Suomen energiajärjestelmän ja päästöjen kehitysarvioita: Climtech-ohjelman skenaariotarkastelu. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 67 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2196).