Suomen energiajärjestelmän ja päästöjen kehitysarvioita: Climtech-ohjelman skenaariotarkastelu

Antti Lehtilä; Sanna Syri

Suomen energiajärjestelmän ja päästöjen kehitysarvioita: Climtech-ohjelman skenaariotarkastelu

Antti Lehtilä
, Sanna Syri

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Raportissa esitellyn CLIMTECH-hankkeen tavoitteena oli selvittää teknologian potentiaalia ja kustannustehokkuutta Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (noin vuoteen 2030) erilaisissa päästöjen rajoitusskenaarioissa. Työ tehtiin VTT Prosesseissa osana Tekesin CLIMTECH-teknologia-ohjelmaa. Päästöjä vähentävän teknologian merkitystä arvioitiin työssä VTT:n laajalla energiajärjestelmämallilla EFOM, joka sisältää kattavasti kaikkien kuuden Kioton pöytäkirjaan sisältyvän kasvihuonekaasun kotimaiset päästölähteet sekä päästöjä vähentävien teknisten vaihtoehtojen kuvauksen. Työssä hahmoteltiin päästöjen rajoittamiseen liittyvän teknologian kehittymiselle kaksi varsin erilaista tulevaisuudenkuvaa. Tavanomaisen kehityksen skenaariossa oletettiin kansainvälisten ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien etenevän hitaasti, jolloin päästöjä vähentävän teknologian kehittämiseen ei panosteta merkittävästi nykyistä enempää. Optimistisessa teknologian kehityksen skenaariossa puolestaan oletettiin ilmastonmuutoksen hillintätoimien vauhdittuvan merkittävästi ennen vuotta 2030. Tällöin päästöjä vähentävän teknologian kehittäminen nousee tärkeäksi ja teknologia kehittyy nopeasti sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Työssä keskityttiin CLIMTECH-ohjelmassa käsiteltyihin teknologiaryhmiin, joten tarkastelun ulkopuolelle rajattiin mm. mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen vuoden 2010 jälkeen. Tulosten mukaan aikainen panostaminen hyviin kehityskohteisiin kannattaa pitkällä tähtäimellä. Teknologian nopea kehittyminen ja käyttöönotto voi vähentää Suomen päästöjen rajoittamisen kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Kustannussäästöjen lisäksi teknologisen osaamisen kärjessä pysyminen laajentaa samalla merkittävästi teknologiaa kehittävien yritysten vientimahdollisuuksia. Vuoden 2010 jälkeen Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen kannalta keskeisimpiä teknologiaryhmiä ovat tulosten mukaan bioenergia- ja tuulivoimatekniikat. Näiden ohella päästöjä voidaan kuitenkin vähentää kustannustehokkaasti lukuisilla muillakin teknologisilla ratkaisuilla. Energian loppukäytön tehostamisessa, jätehuollossa, jäähdytysteknologiassa ja teollisuusprosessien yhteydessä on monia lupaavia teknisiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Teknologian kehittämisen ohella merkittäviä tuloksia voidaan kuitenkin saavuttaa myös uuden teknologian käyttöönottoa edistämällä. Tulosten mukaan teknologian kehityksellä on selviä kytkentöjä myös mahdollisen tulevan kasvihuonekaasujen päästökaupan taseeseen.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	67
ISBN (Electronic)	951-38-6152-X
ISBN (Print)	951-38-6151-1
Publication status	Published - 2003
MoE publication type	Not Eligible

Publication series

Series	VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number	2196
ISSN	1235-0605

UN SDGs

This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)

SDG 7 Affordable and Clean Energy
SDG 8 Decent Work and Economic Growth
SDG 9 Industry, Innovation, and Infrastructure
SDG 13 Climate Action

Keywords

greenhouse gases
abatement
emissions reduction
cost-effectiveness
technology
CLIMTECH
Finland
energy production
energy supply systems
scenarios

Access to Document

https://publications.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2003/T2196.pdf

Cite this

@book{e969a92c410045398492ada29f583665,

title = "Suomen energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehitysarvioita: Climtech-ohjelman skenaariotarkastelu",

abstract = "Raportissa esitellyn CLIMTECH-hankkeen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} teknologian potentiaalia ja kustannustehokkuutta Suomen kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misen kannalta lyhyell{\"a} ja keskipitk{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a} (noin vuoteen 2030) erilaisissa p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoitusskenaarioissa. Ty{\"o} tehtiin VTT Prosesseissa osana Tekesin CLIMTECH-teknologia-ohjelmaa. P{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hent{\"a}v{\"a}n teknologian merkityst{\"a} arvioitiin ty{\"o}ss{\"a} VTT:n laajalla energiaj{\"a}rjestelm{\"a}mallilla EFOM, joka sis{\"a}lt{\"a}{\"a} kattavasti kaikkien kuuden Kioton p{\"o}yt{\"a}kirjaan sis{\"a}ltyv{\"a}n kasvihuonekaasun kotimaiset p{\"a}{\"a}st{\"o}l{\"a}hteet sek{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hent{\"a}vien teknisten vaihtoehtojen kuvauksen. Ty{\"o}ss{\"a} hahmoteltiin p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamiseen liittyv{\"a}n teknologian kehittymiselle kaksi varsin erilaista tulevaisuudenkuvaa. Tavanomaisen kehityksen skenaariossa oletettiin kansainv{\"a}listen ilmastonmuutoksen hillint{\"a}{\"a}n t{\"a}ht{\"a}{\"a}vien toimien etenev{\"a}n hitaasti, jolloin p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hent{\"a}v{\"a}n teknologian kehitt{\"a}miseen ei panosteta merkitt{\"a}v{\"a}sti nykyist{\"a} enemp{\"a}{\"a}. Optimistisessa teknologian kehityksen skenaariossa puolestaan oletettiin ilmastonmuutoksen hillint{\"a}toimien vauhdittuvan merkitt{\"a}v{\"a}sti ennen vuotta 2030. T{\"a}ll{\"o}in p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hent{\"a}v{\"a}n teknologian kehitt{\"a}minen nousee t{\"a}rke{\"a}ksi ja teknologia kehittyy nopeasti sek{\"a} Suomessa ett{\"a} maailmanlaajuisesti. Ty{\"o}ss{\"a} keskityttiin CLIMTECH-ohjelmassa k{\"a}siteltyihin teknologiaryhmiin, joten tarkastelun ulkopuolelle rajattiin mm. mahdollinen ydinvoiman lis{\"a}rakentaminen vuoden 2010 j{\"a}lkeen. Tulosten mukaan aikainen panostaminen hyviin kehityskohteisiin kannattaa pitk{\"a}ll{\"a} t{\"a}ht{\"a}imell{\"a}. Teknologian nopea kehittyminen ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto voi v{\"a}hent{\"a}{\"a} Suomen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamisen kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}jen lis{\"a}ksi teknologisen osaamisen k{\"a}rjess{\"a} pysyminen laajentaa samalla merkitt{\"a}v{\"a}sti teknologiaa kehitt{\"a}vien yritysten vientimahdollisuuksia. Vuoden 2010 j{\"a}lkeen Suomen kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamisen kannalta keskeisimpi{\"a} teknologiaryhmi{\"a} ovat tulosten mukaan bioenergia- ja tuulivoimatekniikat. N{\"a}iden ohella p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} voidaan kuitenkin v{\"a}hent{\"a}{\"a} kustannustehokkaasti lukuisilla muillakin teknologisilla ratkaisuilla. Energian loppuk{\"a}yt{\"o}n tehostamisessa, j{\"a}tehuollossa, j{\"a}{\"a}hdytysteknologiassa ja teollisuusprosessien yhteydess{\"a} on monia lupaavia teknisi{\"a} keinoja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseksi. Teknologian kehitt{\"a}misen ohella merkitt{\"a}vi{\"a} tuloksia voidaan kuitenkin saavuttaa my{\"o}s uuden teknologian k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa edist{\"a}m{\"a}ll{\"a}. Tulosten mukaan teknologian kehityksell{\"a} on selvi{\"a} kytkent{\"o}j{\"a} my{\"o}s mahdollisen tulevan kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan taseeseen.",

keywords = "greenhouse gases, abatement, emissions reduction, cost-effectiveness, technology, CLIMTECH, Finland, energy production, energy supply systems, scenarios",

author = "Antti Lehtil{\"a} and Sanna Syri",

note = "Project code: C2SU00183 ",

year = "2003",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-6151-1",

series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "2196",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Suomen energiajärjestelmän ja päästöjen kehitysarvioita

T2 - Climtech-ohjelman skenaariotarkastelu

AU - Lehtilä, Antti

AU - Syri, Sanna

N1 - Project code: C2SU00183

PY - 2003

Y1 - 2003

N2 - Raportissa esitellyn CLIMTECH-hankkeen tavoitteena oli selvittää teknologian potentiaalia ja kustannustehokkuutta Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (noin vuoteen 2030) erilaisissa päästöjen rajoitusskenaarioissa. Työ tehtiin VTT Prosesseissa osana Tekesin CLIMTECH-teknologia-ohjelmaa. Päästöjä vähentävän teknologian merkitystä arvioitiin työssä VTT:n laajalla energiajärjestelmämallilla EFOM, joka sisältää kattavasti kaikkien kuuden Kioton pöytäkirjaan sisältyvän kasvihuonekaasun kotimaiset päästölähteet sekä päästöjä vähentävien teknisten vaihtoehtojen kuvauksen. Työssä hahmoteltiin päästöjen rajoittamiseen liittyvän teknologian kehittymiselle kaksi varsin erilaista tulevaisuudenkuvaa. Tavanomaisen kehityksen skenaariossa oletettiin kansainvälisten ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien etenevän hitaasti, jolloin päästöjä vähentävän teknologian kehittämiseen ei panosteta merkittävästi nykyistä enempää. Optimistisessa teknologian kehityksen skenaariossa puolestaan oletettiin ilmastonmuutoksen hillintätoimien vauhdittuvan merkittävästi ennen vuotta 2030. Tällöin päästöjä vähentävän teknologian kehittäminen nousee tärkeäksi ja teknologia kehittyy nopeasti sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Työssä keskityttiin CLIMTECH-ohjelmassa käsiteltyihin teknologiaryhmiin, joten tarkastelun ulkopuolelle rajattiin mm. mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen vuoden 2010 jälkeen. Tulosten mukaan aikainen panostaminen hyviin kehityskohteisiin kannattaa pitkällä tähtäimellä. Teknologian nopea kehittyminen ja käyttöönotto voi vähentää Suomen päästöjen rajoittamisen kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Kustannussäästöjen lisäksi teknologisen osaamisen kärjessä pysyminen laajentaa samalla merkittävästi teknologiaa kehittävien yritysten vientimahdollisuuksia. Vuoden 2010 jälkeen Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen kannalta keskeisimpiä teknologiaryhmiä ovat tulosten mukaan bioenergia- ja tuulivoimatekniikat. Näiden ohella päästöjä voidaan kuitenkin vähentää kustannustehokkaasti lukuisilla muillakin teknologisilla ratkaisuilla. Energian loppukäytön tehostamisessa, jätehuollossa, jäähdytysteknologiassa ja teollisuusprosessien yhteydessä on monia lupaavia teknisiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Teknologian kehittämisen ohella merkittäviä tuloksia voidaan kuitenkin saavuttaa myös uuden teknologian käyttöönottoa edistämällä. Tulosten mukaan teknologian kehityksellä on selviä kytkentöjä myös mahdollisen tulevan kasvihuonekaasujen päästökaupan taseeseen.

AB - Raportissa esitellyn CLIMTECH-hankkeen tavoitteena oli selvittää teknologian potentiaalia ja kustannustehokkuutta Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (noin vuoteen 2030) erilaisissa päästöjen rajoitusskenaarioissa. Työ tehtiin VTT Prosesseissa osana Tekesin CLIMTECH-teknologia-ohjelmaa. Päästöjä vähentävän teknologian merkitystä arvioitiin työssä VTT:n laajalla energiajärjestelmämallilla EFOM, joka sisältää kattavasti kaikkien kuuden Kioton pöytäkirjaan sisältyvän kasvihuonekaasun kotimaiset päästölähteet sekä päästöjä vähentävien teknisten vaihtoehtojen kuvauksen. Työssä hahmoteltiin päästöjen rajoittamiseen liittyvän teknologian kehittymiselle kaksi varsin erilaista tulevaisuudenkuvaa. Tavanomaisen kehityksen skenaariossa oletettiin kansainvälisten ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien etenevän hitaasti, jolloin päästöjä vähentävän teknologian kehittämiseen ei panosteta merkittävästi nykyistä enempää. Optimistisessa teknologian kehityksen skenaariossa puolestaan oletettiin ilmastonmuutoksen hillintätoimien vauhdittuvan merkittävästi ennen vuotta 2030. Tällöin päästöjä vähentävän teknologian kehittäminen nousee tärkeäksi ja teknologia kehittyy nopeasti sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Työssä keskityttiin CLIMTECH-ohjelmassa käsiteltyihin teknologiaryhmiin, joten tarkastelun ulkopuolelle rajattiin mm. mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen vuoden 2010 jälkeen. Tulosten mukaan aikainen panostaminen hyviin kehityskohteisiin kannattaa pitkällä tähtäimellä. Teknologian nopea kehittyminen ja käyttöönotto voi vähentää Suomen päästöjen rajoittamisen kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Kustannussäästöjen lisäksi teknologisen osaamisen kärjessä pysyminen laajentaa samalla merkittävästi teknologiaa kehittävien yritysten vientimahdollisuuksia. Vuoden 2010 jälkeen Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen kannalta keskeisimpiä teknologiaryhmiä ovat tulosten mukaan bioenergia- ja tuulivoimatekniikat. Näiden ohella päästöjä voidaan kuitenkin vähentää kustannustehokkaasti lukuisilla muillakin teknologisilla ratkaisuilla. Energian loppukäytön tehostamisessa, jätehuollossa, jäähdytysteknologiassa ja teollisuusprosessien yhteydessä on monia lupaavia teknisiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Teknologian kehittämisen ohella merkittäviä tuloksia voidaan kuitenkin saavuttaa myös uuden teknologian käyttöönottoa edistämällä. Tulosten mukaan teknologian kehityksellä on selviä kytkentöjä myös mahdollisen tulevan kasvihuonekaasujen päästökaupan taseeseen.

KW - greenhouse gases

KW - abatement

KW - emissions reduction

KW - cost-effectiveness

KW - technology

KW - CLIMTECH

KW - Finland

KW - energy production

KW - energy supply systems

KW - scenarios

M3 - Report

SN - 951-38-6151-1

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Suomen energiajärjestelmän ja päästöjen kehitysarvioita

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -