Suomen energiaperäisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja verot sen ohjauskeinona

Antti Lehtilä, Pekka Pirilä

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Energian tuotanto ja käyttö aiheuttavat eri laskentatavoin 95-98 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tutkimuksessa selvitettiin energiaperäisten päästöjen rajoittamismahdollisuuksia sekä rajoitustoimien aiheuttamia välittömiä kustannuksia parinkymmenen seuraavan vuoden aikana. Lisäksi tarkasteltiin energia ja hiilidioksidiverojen tehokkuutta päästöjen vähentämisen kannalta selvittämällä verojen todennäköisiä vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään. Tärkeimpänä työvälineenä tutkimuksessa käytettiin laajaa Suomen energiajärjestelmän mallia EFOM ENV, joka on laadittu Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) vuosina 1990 - 1992 ja jota on työssä edelleen kehitetty. Mallin avulla voidaan analysoida energiajärjestelmän kehitysvaihtoehtoja usean kymmenen vuoden tähtäimellä lähtien siitä, että taloudellisesti järkevällä tavalla voitaisiin saavuttaa päästöjen määriä koskevat tavoitteet. Mallissa on otettu huomioon mahdollisuudet polttoainevalintoihin, energiantuotannon tekniikkavaihtoehtoihin sekä energian säästöön. Myös lähitulevaisuudessa kaupallisen kehitysasteen saavuttavat uudet energiatekniikat on pyritty ottamaan huomioon. Malli soveltuu hiilidioksidipäästöjen ohella hyvin myös rikin ja typenoksidipäästöjen rajoittamismahdollisuuksien analysointiin. Malli ottaa automaattisesti huomioon eri päästöjen samanaikaisesta vähentämisestä saatavan synergiaedun, joten sen avulla voidaan erityisen hyvin tarkastella eri päästöjä koskevia tavoitteita yhtaikaa. Myös tässä tutkimuksessa on hiilidioksidipäästöjen ohella otettu huomioon tavoitteet rikin ja typenoksidipäästöjen vähentämiseksi. Hiilidioksidipäästöjen määrän palauttaminen vuoden 1990 tasolle jo vuoteen 2000 mennessä olisi tulosten mukaan hyvin vaikeaa. Lisäkustannukset olisivat v.2000 vähintään 2 mrd. mk vuodessa. Ydinvoiman lisäys noin 1 000 MW:lla pienentäisi kustannuksia heti vuoden 2000 jälkeen noin puoleen siitä, mitä ne olisivat ilman lisäydinvoimaa. Ilman ydinvoiman lisäystä tavoitteen saavuttaminen on tulosten mukaan realistista vasta noin v. 2010. Tällöinkin tulisi saada aikaan merkittävää energian säästöä ja hiilen käyttöä tulisi voimakkaasti rajoittaa. Sekä puupolttoaineiden että maakaasun käyttöä tulisi lisätä vähintään kaksinkertaiseksi nykyisestä, erityisesti yhteistuotannossa uusilla korkean hyöty ja rakennussuhteen tekniikoilla. Hiilidioksidipäästöihin painottuva veromuoto on tulosten perusteella selvästi energiaan painottuvaa veroa tehokkaampi päästöjen vähentämisen ohjauskeino, koska se muuttaa voimakkaimmin eri polttoaineiden kilpailukykyä ja edistää tehokkaasti myös energian säästöä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages102
ISBN (Print)951-38-4133-2
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Number785
ISSN1235-0613

Fingerprint

Finland

Keywords

  • power generation
  • heating
  • exhaust gases
  • emissions
  • reduction
  • carbon dioxide
  • costs
  • taxes
  • models
  • Finland
  • energy supply
  • EFOM-ENV

Cite this

Lehtilä, A., & Pirilä, P. (1993). Suomen energiaperäisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja verot sen ohjauskeinona. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 785
Lehtilä, Antti ; Pirilä, Pekka. / Suomen energiaperäisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja verot sen ohjauskeinona. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 102 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 785).
@book{ce329c4896414c3e8234299c8c5f4f39,
title = "Suomen energiaper{\"a}isten hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}minen ja verot sen ohjauskeinona",
abstract = "Energian tuotanto ja k{\"a}ytt{\"o} aiheuttavat eri laskentatavoin 95-98 {\%} Suomen hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. Tutkimuksessa selvitettiin energiaper{\"a}isten p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamismahdollisuuksia sek{\"a} rajoitustoimien aiheuttamia v{\"a}litt{\"o}mi{\"a} kustannuksia parinkymmenen seuraavan vuoden aikana. Lis{\"a}ksi tarkasteltiin energia ja hiilidioksidiverojen tehokkuutta p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misen kannalta selvitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} verojen todenn{\"a}k{\"o}isi{\"a} vaikutuksia Suomen energiaj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n. T{\"a}rkeimp{\"a}n{\"a} ty{\"o}v{\"a}lineen{\"a} tutkimuksessa k{\"a}ytettiin laajaa Suomen energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n mallia EFOM ENV, joka on laadittu Valtion teknillisess{\"a} tutkimuskeskuksessa (VTT) vuosina 1990 - 1992 ja jota on ty{\"o}ss{\"a} edelleen kehitetty. Mallin avulla voidaan analysoida energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n kehitysvaihtoehtoja usean kymmenen vuoden t{\"a}ht{\"a}imell{\"a} l{\"a}htien siit{\"a}, ett{\"a} taloudellisesti j{\"a}rkev{\"a}ll{\"a} tavalla voitaisiin saavuttaa p{\"a}{\"a}st{\"o}jen m{\"a}{\"a}ri{\"a} koskevat tavoitteet. Mallissa on otettu huomioon mahdollisuudet polttoainevalintoihin, energiantuotannon tekniikkavaihtoehtoihin sek{\"a} energian s{\"a}{\"a}st{\"o}{\"o}n. My{\"o}s l{\"a}hitulevaisuudessa kaupallisen kehitysasteen saavuttavat uudet energiatekniikat on pyritty ottamaan huomioon. Malli soveltuu hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen ohella hyvin my{\"o}s rikin ja typenoksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamismahdollisuuksien analysointiin. Malli ottaa automaattisesti huomioon eri p{\"a}{\"a}st{\"o}jen samanaikaisesta v{\"a}hent{\"a}misest{\"a} saatavan synergiaedun, joten sen avulla voidaan erityisen hyvin tarkastella eri p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} koskevia tavoitteita yhtaikaa. My{\"o}s t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa on hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen ohella otettu huomioon tavoitteet rikin ja typenoksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseksi. Hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen m{\"a}{\"a}r{\"a}n palauttaminen vuoden 1990 tasolle jo vuoteen 2000 menness{\"a} olisi tulosten mukaan hyvin vaikeaa. Lis{\"a}kustannukset olisivat v.2000 v{\"a}hint{\"a}{\"a}n 2 mrd. mk vuodessa. Ydinvoiman lis{\"a}ys noin 1 000 MW:lla pienent{\"a}isi kustannuksia heti vuoden 2000 j{\"a}lkeen noin puoleen siit{\"a}, mit{\"a} ne olisivat ilman lis{\"a}ydinvoimaa. Ilman ydinvoiman lis{\"a}yst{\"a} tavoitteen saavuttaminen on tulosten mukaan realistista vasta noin v. 2010. T{\"a}ll{\"o}inkin tulisi saada aikaan merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} energian s{\"a}{\"a}st{\"o}{\"a} ja hiilen k{\"a}ytt{\"o}{\"a} tulisi voimakkaasti rajoittaa. Sek{\"a} puupolttoaineiden ett{\"a} maakaasun k{\"a}ytt{\"o}{\"a} tulisi lis{\"a}t{\"a} v{\"a}hint{\"a}{\"a}n kaksinkertaiseksi nykyisest{\"a}, erityisesti yhteistuotannossa uusilla korkean hy{\"o}ty ja rakennussuhteen tekniikoilla. Hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}ihin painottuva veromuoto on tulosten perusteella selv{\"a}sti energiaan painottuvaa veroa tehokkaampi p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misen ohjauskeino, koska se muuttaa voimakkaimmin eri polttoaineiden kilpailukyky{\"a} ja edist{\"a}{\"a} tehokkaasti my{\"o}s energian s{\"a}{\"a}st{\"o}{\"a}.",
keywords = "power generation, heating, exhaust gases, emissions, reduction, carbon dioxide, costs, taxes, models, Finland, energy supply, EFOM-ENV",
author = "Antti Lehtil{\"a} and Pekka Piril{\"a}",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4133-2",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "785",
address = "Finland",

}

Lehtilä, A & Pirilä, P 1993, Suomen energiaperäisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja verot sen ohjauskeinona. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 785, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Suomen energiaperäisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja verot sen ohjauskeinona. / Lehtilä, Antti; Pirilä, Pekka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 102 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 785).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Suomen energiaperäisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja verot sen ohjauskeinona

AU - Lehtilä, Antti

AU - Pirilä, Pekka

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Energian tuotanto ja käyttö aiheuttavat eri laskentatavoin 95-98 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tutkimuksessa selvitettiin energiaperäisten päästöjen rajoittamismahdollisuuksia sekä rajoitustoimien aiheuttamia välittömiä kustannuksia parinkymmenen seuraavan vuoden aikana. Lisäksi tarkasteltiin energia ja hiilidioksidiverojen tehokkuutta päästöjen vähentämisen kannalta selvittämällä verojen todennäköisiä vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään. Tärkeimpänä työvälineenä tutkimuksessa käytettiin laajaa Suomen energiajärjestelmän mallia EFOM ENV, joka on laadittu Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) vuosina 1990 - 1992 ja jota on työssä edelleen kehitetty. Mallin avulla voidaan analysoida energiajärjestelmän kehitysvaihtoehtoja usean kymmenen vuoden tähtäimellä lähtien siitä, että taloudellisesti järkevällä tavalla voitaisiin saavuttaa päästöjen määriä koskevat tavoitteet. Mallissa on otettu huomioon mahdollisuudet polttoainevalintoihin, energiantuotannon tekniikkavaihtoehtoihin sekä energian säästöön. Myös lähitulevaisuudessa kaupallisen kehitysasteen saavuttavat uudet energiatekniikat on pyritty ottamaan huomioon. Malli soveltuu hiilidioksidipäästöjen ohella hyvin myös rikin ja typenoksidipäästöjen rajoittamismahdollisuuksien analysointiin. Malli ottaa automaattisesti huomioon eri päästöjen samanaikaisesta vähentämisestä saatavan synergiaedun, joten sen avulla voidaan erityisen hyvin tarkastella eri päästöjä koskevia tavoitteita yhtaikaa. Myös tässä tutkimuksessa on hiilidioksidipäästöjen ohella otettu huomioon tavoitteet rikin ja typenoksidipäästöjen vähentämiseksi. Hiilidioksidipäästöjen määrän palauttaminen vuoden 1990 tasolle jo vuoteen 2000 mennessä olisi tulosten mukaan hyvin vaikeaa. Lisäkustannukset olisivat v.2000 vähintään 2 mrd. mk vuodessa. Ydinvoiman lisäys noin 1 000 MW:lla pienentäisi kustannuksia heti vuoden 2000 jälkeen noin puoleen siitä, mitä ne olisivat ilman lisäydinvoimaa. Ilman ydinvoiman lisäystä tavoitteen saavuttaminen on tulosten mukaan realistista vasta noin v. 2010. Tällöinkin tulisi saada aikaan merkittävää energian säästöä ja hiilen käyttöä tulisi voimakkaasti rajoittaa. Sekä puupolttoaineiden että maakaasun käyttöä tulisi lisätä vähintään kaksinkertaiseksi nykyisestä, erityisesti yhteistuotannossa uusilla korkean hyöty ja rakennussuhteen tekniikoilla. Hiilidioksidipäästöihin painottuva veromuoto on tulosten perusteella selvästi energiaan painottuvaa veroa tehokkaampi päästöjen vähentämisen ohjauskeino, koska se muuttaa voimakkaimmin eri polttoaineiden kilpailukykyä ja edistää tehokkaasti myös energian säästöä.

AB - Energian tuotanto ja käyttö aiheuttavat eri laskentatavoin 95-98 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tutkimuksessa selvitettiin energiaperäisten päästöjen rajoittamismahdollisuuksia sekä rajoitustoimien aiheuttamia välittömiä kustannuksia parinkymmenen seuraavan vuoden aikana. Lisäksi tarkasteltiin energia ja hiilidioksidiverojen tehokkuutta päästöjen vähentämisen kannalta selvittämällä verojen todennäköisiä vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään. Tärkeimpänä työvälineenä tutkimuksessa käytettiin laajaa Suomen energiajärjestelmän mallia EFOM ENV, joka on laadittu Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) vuosina 1990 - 1992 ja jota on työssä edelleen kehitetty. Mallin avulla voidaan analysoida energiajärjestelmän kehitysvaihtoehtoja usean kymmenen vuoden tähtäimellä lähtien siitä, että taloudellisesti järkevällä tavalla voitaisiin saavuttaa päästöjen määriä koskevat tavoitteet. Mallissa on otettu huomioon mahdollisuudet polttoainevalintoihin, energiantuotannon tekniikkavaihtoehtoihin sekä energian säästöön. Myös lähitulevaisuudessa kaupallisen kehitysasteen saavuttavat uudet energiatekniikat on pyritty ottamaan huomioon. Malli soveltuu hiilidioksidipäästöjen ohella hyvin myös rikin ja typenoksidipäästöjen rajoittamismahdollisuuksien analysointiin. Malli ottaa automaattisesti huomioon eri päästöjen samanaikaisesta vähentämisestä saatavan synergiaedun, joten sen avulla voidaan erityisen hyvin tarkastella eri päästöjä koskevia tavoitteita yhtaikaa. Myös tässä tutkimuksessa on hiilidioksidipäästöjen ohella otettu huomioon tavoitteet rikin ja typenoksidipäästöjen vähentämiseksi. Hiilidioksidipäästöjen määrän palauttaminen vuoden 1990 tasolle jo vuoteen 2000 mennessä olisi tulosten mukaan hyvin vaikeaa. Lisäkustannukset olisivat v.2000 vähintään 2 mrd. mk vuodessa. Ydinvoiman lisäys noin 1 000 MW:lla pienentäisi kustannuksia heti vuoden 2000 jälkeen noin puoleen siitä, mitä ne olisivat ilman lisäydinvoimaa. Ilman ydinvoiman lisäystä tavoitteen saavuttaminen on tulosten mukaan realistista vasta noin v. 2010. Tällöinkin tulisi saada aikaan merkittävää energian säästöä ja hiilen käyttöä tulisi voimakkaasti rajoittaa. Sekä puupolttoaineiden että maakaasun käyttöä tulisi lisätä vähintään kaksinkertaiseksi nykyisestä, erityisesti yhteistuotannossa uusilla korkean hyöty ja rakennussuhteen tekniikoilla. Hiilidioksidipäästöihin painottuva veromuoto on tulosten perusteella selvästi energiaan painottuvaa veroa tehokkaampi päästöjen vähentämisen ohjauskeino, koska se muuttaa voimakkaimmin eri polttoaineiden kilpailukykyä ja edistää tehokkaasti myös energian säästöä.

KW - power generation

KW - heating

KW - exhaust gases

KW - emissions

KW - reduction

KW - carbon dioxide

KW - costs

KW - taxes

KW - models

KW - Finland

KW - energy supply

KW - EFOM-ENV

M3 - Report

SN - 951-38-4133-2

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Suomen energiaperäisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja verot sen ohjauskeinona

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lehtilä A, Pirilä P. Suomen energiaperäisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja verot sen ohjauskeinona. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 102 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 785).