Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset: Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035

Hannu Savolainen; Johanna Niemistö; Mari Heikkinen; Jyri Seppälä; Saana Springare; Jani Salminen; Mikko Savolahti; Sampo Soimakallio; Enni Ruokamo; Tiina Koljonen; Ali Harlin; Janne T. Keränen; Terttu Vainio; Tiina Vainio-Kaila; Päivi Kivikytö-Reponen; Inka Orko; Marjaana Karhu; Heikki Lehtonen; Vesa Joutsjoki; Oiva Niemeläinen; Mari Kivinen; Toni  Eerola; Neea Heino; Tuomas Kaariaho

Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset: Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035

Hannu Savolainen^*
, Johanna Niemistö
, Mari Heikkinen
, Jyri Seppälä
, Saana Springare
, Jani Salminen
, Mikko Savolahti
, Sampo Soimakallio
, Enni Ruokamo
, Tiina Koljonen
, Ali Harlin
, Janne T. Keränen
, Terttu Vainio
, Tiina Vainio-Kaila
, Päivi Kivikytö-Reponen
, Inka Orko
, Marjaana Karhu
, Heikki Lehtonen
, Vesa Joutsjoki
, Oiva Niemeläinen

Mari Kivinen, Toni Eerola, Neea Heino, Tuomas Kaariaho

^*Corresponding author for this work

Finnish Environment Institute (SYKE)
Natural Resources Institute Finland (Luke)
Geological Survey of Finland (GTK)
Statistics Finland

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kiertotalouden potentiaalista vaikuttaa
Suomen luonnonvarojen käyttöön ja niistä aiheutuviin ympäristö- ja talousvaikutuksiin.
Viimeaikaisen kehityksen lisäksi arvioitiin kolmea luonnonvarojen käytön skenaariota
vuodelle 2035. Niihin lisättiin kiertotaloustoimenpiteitä vaiheittain siten, että
kunniahimoisin skenaario pyrki saavuttamaan Suomen kiertotalouden strategisen
ohjelman luonnonvaratavoitteiden lisäksi myös Suomen hiilineutraalisuustavoitteen.
Tulosten perusteella kiertotalouden strategisessa ohjelmassa asetut
luonnonvaratavoitteet ovat osin saavutettavissa. Tällöin Suomen raaka-aineiden
kokonaiskulutus vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa, ja materiaalien
kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuodesta 2015. Myös hiilineutraalisuus voidaan
saavuttaa vuoteen 2035 mennessä työssä hahmoteltujen oletuksien ja lisätoimien
toteutuessa. Puhdas energiasiirtymä vähentää Suomen päästöjä ja luonnonvarojen
käyttöä merkittävästi jo nykyisten päätösten toteutuessa perusskenaariossa.
Kiertotaloustoimenpiteet edistävät edelleen päästöjen laskua ja vahvistavat nieluja.
Suomen raaka-aineiden kulutus asukasta kohden säilyy kiertotaloustoimenpiteistä
huolimatta globaalisti erittäin korkealla tasolla ja resurssituottavuudessa jäädään kauas
EU-maiden keskiarvosta. Kiertotalouden toteutukseen tarvitaan lisää kunnianhimoa ja
toimintaa tukevia ohjauskeinoja.
Julkaisu on päivitetty 22.3.2024, s. 21, 23, 43, 89.

Original language	Finnish
Number of pages	255
ISBN (Electronic)	978-952-383-759-1
Publication status	Published - 12 Mar 2024
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	Valtioneuvoston julkaisuja
Number	2024:8
ISSN	2490-0966

Keywords

tutkimus
tutkimustoiminta
kiertotalous
luonnonvarat
raaka-aineet
skenaariot
panos tuotosanalyysi
ENVIMAT
ympäristövaikutukset
kansantalous

Access to Document

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-759-1Licence: CC BY-NC-ND

Cite this

Savolainen, H., Niemistö, J., Heikkinen, M., Seppälä, J., Springare, S., Salminen, J., Savolahti, M., Soimakallio, S., Ruokamo, E., Koljonen, T., Harlin, A., Keränen, J. T., Vainio, T., Vainio-Kaila, T., Kivikytö-Reponen, P., Orko, I., Karhu, M., Lehtonen, H., Joutsjoki, V., ... Kaariaho, T. (2024). Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset: Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035. Valtioneuvoston julkaisuja No. 2024:8 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-759-1

@book{ef0ad220f9b3430cadb152a64c2f7a4b,

title = "Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset: Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035",

abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli lis{\"a}t{\"a} ymm{\"a}rryst{\"a} kiertotalouden potentiaalista vaikuttaa Suomen luonnonvarojen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n ja niist{\"a} aiheutuviin ymp{\"a}rist{\"o}- ja talousvaikutuksiin. Viimeaikaisen kehityksen lis{\"a}ksi arvioitiin kolmea luonnonvarojen k{\"a}yt{\"o}n skenaariota vuodelle 2035. Niihin lis{\"a}ttiin kiertotaloustoimenpiteit{\"a} vaiheittain siten, ett{\"a} kunniahimoisin skenaario pyrki saavuttamaan Suomen kiertotalouden strategisen ohjelman luonnonvaratavoitteiden lis{\"a}ksi my{\"o}s Suomen hiilineutraalisuustavoitteen. Tulosten perusteella kiertotalouden strategisessa ohjelmassa asetut luonnonvaratavoitteet ovat osin saavutettavissa. T{\"a}ll{\"o}in Suomen raaka-aineiden kokonaiskulutus vuonna 2035 ei ylit{\"a} vuoden 2015 tasoa, ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuodesta 2015. My{\"o}s hiilineutraalisuus voidaan saavuttaa vuoteen 2035 menness{\"a} ty{\"o}ss{\"a} hahmoteltujen oletuksien ja lis{\"a}toimien toteutuessa. Puhdas energiasiirtym{\"a} v{\"a}hent{\"a}{\"a} Suomen p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ja luonnonvarojen k{\"a}ytt{\"o}{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}sti jo nykyisten p{\"a}{\"a}t{\"o}sten toteutuessa perusskenaariossa. Kiertotaloustoimenpiteet edist{\"a}v{\"a}t edelleen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen laskua ja vahvistavat nieluja. Suomen raaka-aineiden kulutus asukasta kohden s{\"a}ilyy kiertotaloustoimenpiteist{\"a} huolimatta globaalisti eritt{\"a}in korkealla tasolla ja resurssituottavuudessa j{\"a}{\"a}d{\"a}{\"a}n kauas EU-maiden keskiarvosta. Kiertotalouden toteutukseen tarvitaan lis{\"a}{\"a} kunnianhimoa ja toimintaa tukevia ohjauskeinoja. Julkaisu on p{\"a}ivitetty 22.3.2024, s. 21, 23, 43, 89.",

keywords = "tutkimus, tutkimustoiminta, kiertotalous, luonnonvarat, raaka-aineet, skenaariot, panos tuotosanalyysi, ENVIMAT, ymp{\"a}rist{\"o}vaikutukset, kansantalous",

author = "Hannu Savolainen and Johanna Niemist{\"o} and Mari Heikkinen and Jyri Sepp{\"a}l{\"a} and Saana Springare and Jani Salminen and Mikko Savolahti and Sampo Soimakallio and Enni Ruokamo and Tiina Koljonen and Ali Harlin and Ker{\"a}nen, \{Janne T.\} and Terttu Vainio and Tiina Vainio-Kaila and P{\"a}ivi Kivikyt{\"o}-Reponen and Inka Orko and Marjaana Karhu and Heikki Lehtonen and Vesa Joutsjoki and Oiva Niemel{\"a}inen and Mari Kivinen and Toni Eerola and Neea Heino and Tuomas Kaariaho",

note = "Hankenumero YM046:00/2021",

year = "2024",

month = mar,

day = "12",

language = "Finnish",

series = "Valtioneuvoston julkaisuja",

number = "2024:8",

}

Savolainen, H, Niemistö, J, Heikkinen, M, Seppälä, J, Springare, S, Salminen, J, Savolahti, M, Soimakallio, S, Ruokamo, E, Koljonen, T , Harlin, A , Keränen, JT, Vainio, T, Vainio-Kaila, T , Kivikytö-Reponen, P , Orko, I, Karhu, M, Lehtonen, H, Joutsjoki, V, Niemeläinen, O, Kivinen, M, Eerola, T, Heino, N & Kaariaho, T 2024, Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset: Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035. Valtioneuvoston julkaisuja, no. 2024:8. <https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-759-1>

TY - BOOK

T1 - Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset

T2 - Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035

AU - Savolainen, Hannu

AU - Niemistö, Johanna

AU - Heikkinen, Mari

AU - Seppälä, Jyri

AU - Springare, Saana

AU - Salminen, Jani

AU - Savolahti, Mikko

AU - Soimakallio, Sampo

AU - Ruokamo, Enni

AU - Koljonen, Tiina

AU - Harlin, Ali

AU - Keränen, Janne T.

AU - Vainio, Terttu

AU - Vainio-Kaila, Tiina

AU - Kivikytö-Reponen, Päivi

AU - Orko, Inka

AU - Karhu, Marjaana

AU - Lehtonen, Heikki

AU - Joutsjoki, Vesa

AU - Niemeläinen, Oiva

AU - Kivinen, Mari

AU - Eerola, Toni

AU - Heino, Neea

AU - Kaariaho, Tuomas

N1 - Hankenumero YM046:00/2021

PY - 2024/3/12

Y1 - 2024/3/12

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kiertotalouden potentiaalista vaikuttaa Suomen luonnonvarojen käyttöön ja niistä aiheutuviin ympäristö- ja talousvaikutuksiin. Viimeaikaisen kehityksen lisäksi arvioitiin kolmea luonnonvarojen käytön skenaariota vuodelle 2035. Niihin lisättiin kiertotaloustoimenpiteitä vaiheittain siten, että kunniahimoisin skenaario pyrki saavuttamaan Suomen kiertotalouden strategisen ohjelman luonnonvaratavoitteiden lisäksi myös Suomen hiilineutraalisuustavoitteen. Tulosten perusteella kiertotalouden strategisessa ohjelmassa asetut luonnonvaratavoitteet ovat osin saavutettavissa. Tällöin Suomen raaka-aineiden kokonaiskulutus vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa, ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuodesta 2015. Myös hiilineutraalisuus voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä työssä hahmoteltujen oletuksien ja lisätoimien toteutuessa. Puhdas energiasiirtymä vähentää Suomen päästöjä ja luonnonvarojen käyttöä merkittävästi jo nykyisten päätösten toteutuessa perusskenaariossa. Kiertotaloustoimenpiteet edistävät edelleen päästöjen laskua ja vahvistavat nieluja. Suomen raaka-aineiden kulutus asukasta kohden säilyy kiertotaloustoimenpiteistä huolimatta globaalisti erittäin korkealla tasolla ja resurssituottavuudessa jäädään kauas EU-maiden keskiarvosta. Kiertotalouden toteutukseen tarvitaan lisää kunnianhimoa ja toimintaa tukevia ohjauskeinoja. Julkaisu on päivitetty 22.3.2024, s. 21, 23, 43, 89.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kiertotalouden potentiaalista vaikuttaa Suomen luonnonvarojen käyttöön ja niistä aiheutuviin ympäristö- ja talousvaikutuksiin. Viimeaikaisen kehityksen lisäksi arvioitiin kolmea luonnonvarojen käytön skenaariota vuodelle 2035. Niihin lisättiin kiertotaloustoimenpiteitä vaiheittain siten, että kunniahimoisin skenaario pyrki saavuttamaan Suomen kiertotalouden strategisen ohjelman luonnonvaratavoitteiden lisäksi myös Suomen hiilineutraalisuustavoitteen. Tulosten perusteella kiertotalouden strategisessa ohjelmassa asetut luonnonvaratavoitteet ovat osin saavutettavissa. Tällöin Suomen raaka-aineiden kokonaiskulutus vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa, ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuodesta 2015. Myös hiilineutraalisuus voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä työssä hahmoteltujen oletuksien ja lisätoimien toteutuessa. Puhdas energiasiirtymä vähentää Suomen päästöjä ja luonnonvarojen käyttöä merkittävästi jo nykyisten päätösten toteutuessa perusskenaariossa. Kiertotaloustoimenpiteet edistävät edelleen päästöjen laskua ja vahvistavat nieluja. Suomen raaka-aineiden kulutus asukasta kohden säilyy kiertotaloustoimenpiteistä huolimatta globaalisti erittäin korkealla tasolla ja resurssituottavuudessa jäädään kauas EU-maiden keskiarvosta. Kiertotalouden toteutukseen tarvitaan lisää kunnianhimoa ja toimintaa tukevia ohjauskeinoja. Julkaisu on päivitetty 22.3.2024, s. 21, 23, 43, 89.

KW - tutkimus

KW - tutkimustoiminta

KW - kiertotalous

KW - luonnonvarat

KW - raaka-aineet

KW - skenaariot

KW - panos tuotosanalyysi

KW - ENVIMAT

KW - ympäristövaikutukset

KW - kansantalous

M3 - Report

T3 - Valtioneuvoston julkaisuja

BT - Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset

ER -