Suomen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjestelmä MEERI 2010

Suomen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjestelmä MEERI on ensimmäinen vuosittain päivitettävä vesiliikenteen laskentamalli Suomessa. Järjestelmän ensimmäinen versio MEERI 96 valmistui vuonna 1997. Tämä tutkimusraportti käsittelee viidettätoista, vuoden 2010 tiedoilla päivitettyä versiota MEERI 2010. Projekti kuuluu osana LIPASTO 2010 -laskentajärjestelmään, jossa selvitetään kaikkien liikennemuotojen päästöt Suomessa. MEERI 2010 -projektissa valmistui tämän raportin lisäksi tietokoneohjelma MEERI 2010. Malli laskee vesiliikenteen aiheuttamien pakokaasujen määrän ja energiankulutuksen perusvuonna 2010. Laskentatulokset saadaan sekä valtakunnallisesti että satamakohtaisesti. Laskentajärjestelmä koskee meri- ja sisävesiliikennettä sekä huviveneilyä, työaluksia ja kalastusta Suomessa. Suomen armeijan veneet ja alukset eivät sisälly laskentaan. Karkealla tasolla päästömäärät on ennustettu vuodesta 1980 vuoteen 2030. Mallin avulla voidaan laskea Suomen vesiliikenteen aiheuttamat päästöt seuraavista yhdisteistä: hiilimonoksidi (CO), hiilivedyt (HC), typen oksidit (NOx), hiukkaset (PM), metaani (CH4), dityppioksidi (N20), rikkidioksidi (SO2) sekä hiilidioksidi (CO2). Laskentaan sisältyy myös polttonesteenkulutus. MEERI 2010 -laskentajärjestelmä on tarkoitettu lähinnä Liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja VTT:n käyttöön. Tietoa LIPASTO 2010 ja MEERI 2010 -laskentajärjestelmistä on nähtävissä VTT:n internetsivulla: http://lipasto.vtt.fi Suomen vesiliikenteen aiheuttamat päästöt Suomen talousalueella vuonna 2010 olivat seuraavat: hiilimonoksidia (CO) 28 100, hiilivetyjä (HC) 6 540 t, typen oksideja (NOx) 47 100 t, hiukkasia 1 480 t, metaania (CH4) 320 t, typpioksiduulia (N2O) 71 t, rikkidioksidia (SO2) 11 600 t ja hiilidioksidia (CO2) 2 760 000 t. Polttonesteitä kulutettiin yhteensä 864 000 t ja kokonaisenergiankulutus oli 36,0 PJ. Meneillään oleva lama aiheuttaa melkoisen pudotuksen päästöissä, mutta sen jälkeen vesiliikenteen päästöjen kehityksessä ei näyttäisi tulevaisuudessa tapahtuvan suuria muutoksia nykyhetkeen verrattuna muiden yhdisteiden paitsi rikkidioksidin osalta, jonka määrässä tapahtuu laskua vähärikkisempien polttonesteiden sekä jyrkempien satamamääräysten myötä.