Suomen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjestelmä MEERI 2011

Suomen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjestelmä MEERI on ensimmäinen vuosittain päivitettävä vesiliikenteen laskentamalli Suomessa. Järjestelmän ensimmäinen versio MEERI 96 valmistui vuonna 1997. Tämä tutkimusraportti käsittelee viidettätoista, vuoden 2011 tiedoilla päivitettyä versiota MEERI 2011. Projekti kuuluu osana LIPASTO 2011 -laskentajärjestelmään, jossa selvitetään kaikkien liikennemuotojen päästöt Suomessa. MEERI 2011 -projektissa valmistui tämän raportin lisäksi tietokoneohjelma MEERI 2011. Malli laskee vesiliikenteen aiheuttamien pakokaasujen määrän ja energiankulutuksen perusvuonna 2011. Laskentatulokset saadaan sekä valtakunnallisesti että satamakohtaisesti. Laskentajärjestelmä koskee meri- ja sisävesiliikennettä sekä huviveneilyä, työaluksia ja kalastusta Suomessa. Suomen armeijan veneet ja alukset eivät sisälly laskentaan. Karkealla tasolla päästömäärät on ennustettu vuodesta 1980 vuoteen 2031. Mallin avulla voidaan laskea Suomen vesiliikenteen aiheuttamat päästöt seuraavista yhdisteistä: hiilimonoksidi (CO), hiilivedyt (HC), typen oksidit (NOx), hiukkaset (PM), metaani (CH4), dityppioksidi (N20), rikkidioksidi (SO2) sekä hiilidioksidi (CO2). Laskentaan sisältyy myös polttonesteenkulutus. MEERI 2011 -laskentajärjestelmä on tarkoitettu lähinnä Liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja VTT:n käyttöön. Tietoa LIPASTO 2011 ja MEERI 2011 -laskentajärjestelmistä on nähtävissä VTT:n internetsivulla: http://lipasto.vtt.fi Suomen vesiliikenteen aiheuttamat päästöt Suomen talousalueella vuonna 2011 olivat seuraavat: hiilimonoksidia (CO) 22 500, hiilivetyjä (HC) 5 420 t, typen oksideja (NOx) 45 000 t, hiukkasia 1 420 t, metaania (CH4) 290 t, typpioksiduulia (N2O) 70 t, rikkidioksidia (SO2) 8 100 t ja hiilidioksidia (CO2) 2 730 000 t. Polttonesteitä kulutettiin yhteensä 857 000 t ja kokonaisenergiankulutus oli 35,6 PJ. Meneillään oleva lama on aiheuttanut melkoisen pudotuksen päästöissä, mutta sen jälkeen vesiliikenteen päästöjen kehityksessä ei näyttäisi tulevaisuudessa tapahtuvan suuria muutoksia nykyhetkeen verrattuna muiden yhdisteiden paitsi rikkidioksidin osalta, jonka määrässä on tapahtunut ja tapahtuu laskua vähärikkisempien polttonesteiden sekä jyrkempien satamamääräysten myötä.