Suomenlahden meriliikenne ja satamatoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Tämä raportti esittää VTT:ssa tehdyn satama- ja meriliikenneselvityksen, jossa pääpaino on ollut arvioida meriliikenteen, ja erityisesti Venäjän uusien satamahankkeiden mukanaan tuomaa öljykuljetusten kasvupotentiaalia Suomenlahdella. Tällä hetkellä Venäjällä on käynnissä hankkeita useiden satamien rakentamiseksi ja kunnostamiseksi Suomenlahdelle. Pietarin sataman ja Viipurin/Vysotskin lisäksi suunnitellaan neljää uutta suursatamaa: Primorsk, Lomonosov, Batareinyaja Ust-Luga. Virossa on satamatoiminta myös kasvanut voimakkaasti, ja vuonna 1998 Muugan sataman kautta kulki jo noin 13 miljoonaa tonnia öljyä. Varovaisestikin arvioiden kuvaa uusien satamien rakentaminen ja vanhojen satamien laajentaminen ja uudistaminen epäsuorasti meriliikenteen voimakasta kasvua Suomenlahdella. Liikennesuoritteen voidaankin arvioida kasvavan kaksinkertaiseksi nykyisestään vuoteen 2010-2015 mennessä. Öljytuotteiden osalta voi lisäys nykyiseen olla jopa kolminkertainen. Tällä hetkellä ei suunniteltujen satamien tehokas rakentaminen ole todennäköistä Venäjän investointimahdollisuuksien vähäisyyden vuoksi. Satamahankkeiden toteutus kuitenkin etenee, sillä mikäli Keski-Aasiassa uudet öljyputket rakennetaan Venäjän alueiden ulkopuolitse, joutuu Venäjä rakennuttamaan vaihtoehtoisia reittejä omien alueidensa kautta. Transitomaksujen välttäminen, oman tuotannon kehittäminen ja kilpailu markkinoilla muiden öljyntuottajamaiden kanssa on painopistealueita Venäjän kehityssuunnitelmissa. Merikuljetusten kasvu lisää ilman keskitettyä liikenteenohjausta öljypäästöriskiä, kasvattaa emissiomäärä ja kasvattaa alusten satamiin jättämien jätteiden määrää. Erityisenä ongelmana Suomenlahdella nousee kasvavasta meriliikenteestä aiheutuvat onnettomuus- ja karilleajoriskit, joita tulee voida pienentää nykyaikaisten liikenteenohjausjärjestelmien avulla. VTS- ja AIS-järjestelmät tulevat olemaan ratkaisevassa asemassa Suomenlahdella lähitulevaisuudessa. Öljykuljetusten hoitaminen turvallisesti, erityisesti talvisaikana edellyttää lisäksi riittävää jäänmurtokalustoa, jäävahvisteisia säiliöaluksia ja riittävää määrää Suomenlahden olosuhteisiin suunniteltuja saattohinaajia öljyntorjuntakalustolla varustettuina. Vilkastuvasta liikenteestä aiheutuu myös kasvava tarve etsiä ja suunnitella erilaisia laivareittejä vaarallisia lasteja kuljettaville aluksille, matkustajaliikenteelle, roroliikenteelle, huviveneille ja kalastukselle. Ympäristön tilan seurannalle ja seurantajärjestelmille joudutaan asettamaan yhä tarkempia tavoitteita, jotta liikenteen vaikutuksia voidaan monitoroida Itämeren herkillä alueilla, ja mahdollisuuksien mukaan johtaa vaaralliset merikuljetukset vähemmän herkille alueille. Venäjän satamien nopea rakentaminen ei näytä kovin todennäköiseltä Venäjän taloudellinen tilanne huomioiden. Elokuussa 1998 alkaneen ruplakriisin jälkeen on ruplan arvo pudonnut kolmannekseen silloisesta arvostaan. Kokonaistuotanto putosi Venäjällä syksyllä 1998 muutamassa kuukaudessa noin kuusi prosenttia. Venäjän federaation budjettialijäämät ovat vuosittain olleet 5 - 12 % bruttokansantuotteesta. Vuosittain kertynyt alijäämä on ollut luokkaa 20 miljardia dollaria. Mahdollinen uusi linja Venäjän talouspolitiikkaan nähtäneen vasta vuoden 2000 presidentinvaalien jälkeen. Tämä raportti liittyy VTT:n ja Pietarilaisen Institute of Limnology:n yhteiseen tutkimushankkeeseen "European Maritime Transport Development - Technological Improvements of the Ecological Safety in the Gulf of Finland". Tutkimushanke jakautuu useisiin eri osavaiheisiin, jotka pyritään käynnistämään ja toteuttamaan yhteistyössä Suomenlahden rantavaltioiden kanssa.