Suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien käyttö Suomessa 1989

Tieteellisen informoinnin neuvoston (TINFO) toimeksiannosta selvitettiin käyttäjäkyselyn avulla suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien eli tietopankkien käyttöä Suomessa vuonna 1989. Selvitys oli järjestyksessä viides, aikaisemmat selvitykset ovat koskeneet vuosia 1978, 1980, 1983 ja 1985. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 186 kpl. Kukin vastaus kattoi koko organisaation tai organisaation itsenäisen osan käytön. Näistä 884 vastaajalla oli tiedonhakujärjestelmien käyttöoikeuksia, 302 vastaajalla ei. Käyttöoikeuksia omaavista 704 oli käyttänyt tiedonhakujärjestelmiä vuonna 1989. Vastaajilta tiedusteltiin järjestelmien käytön lisäksi tietoja kehysorganisaatiosta, toimialasta, sijainnista, tiedonhakuja tekevien henkilöiden määrästä, yhteydenottoreiteistä ja yhteyden muodostamistavoista tietopankkeihin sekä tiedonhakujärjestelmien käyttöä rajoittavista tekijöistä. Eri järjestelmien käyttöä selvitettiin sekä käyttötunteina että kustannuksina. Kyselyn vastausten perusteella voidaan suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien käytön kokonaiskustannuksiksi Suomessa vuonna 1989 arvioida 22 milj. mk, josta tietollikennekustannusten osuus oli 18 %. Kokonaiskäyttöajaksi voidaan arvioida 73 000 tuntia. Käyttötunneissa mitaten kotimaisten järjestelmien käyttö oli 78 % ja ulkomaisten 22 % kokonaiskäytöstä. Tiedonhakujärjestelmiä käyttävien organisaatioiden tai niiden tietopalvelujen kannalta itsenäisten yksikköjen määrä oli lähes 3 000. Suurimmat käyttäjäryhmät käyttötunneissa mitaten olivat julkishallinto (38 %), yliopistot ja korkeakoulut (27 %) ja suuret yritykset (16 %); kustannuksissa mitaten suuret yritykset (47 %), yliopistot ja korkeakoulut (29 %) ja tutkimuslaitokset (10 %). Käyttäjäkunta sijaitsee edelleen suurelta osin (40 %) pääkaupunkiseudulla`. Tiedonhakujärjestelmien käyttö Suomessa on edelleen kasvanut, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin vuoteen 1985 asti. Vertaamalla käyttötuntimäärää vastaaviin lukuihin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ja ottamalla huomioon maiden väliset kokoerot voidaan todeta, että käytön määrä on suhteellisesti ottaen samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa ja jonkin verran korkeampi kuin Ruotsissa.