TY - BOOK
T1 - Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta
AU - Talja, Asko
N1 - Project code: R4SU00056
PY - 2004
Y1 - 2004
N2 - Ympäristönsuojelulaki (N:o 86/2000) ja
ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista (RaMK B3,
2004) edellyttävät liikennetärinästä aiheutuvat
ympäristöhaitat otettavaksi huomioon. Liikennetärinä ei
saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle eikä kohtuutonta
häiriötä rakennuksessa oleville ihmisille. Tämän
julkaisun päätarkoitus on esittää liikennetärinää
koskevaa ohjeistusta suunnittelijoille ja päättäjille,
jotta liikennetärinästä aiheutuva haitta voidaan ottaa
entistä paremmin huomioon yhdyskunta-, liikenne- ja
rakennesuunnittelussa.
Tutkimuksessa suositeltu asumisviihtyvyyteen perustuva
liikennetärinän luokitus ja luokkien rajat ovat samat
kuin Norjan standardissa NS 8176 (1999).
Värähtelytarkastelu perustuu standardin ISO 2631-2 (2003)
mukaiseen värähtelynopeuden taajuuspainotettuun
tehollisarvoon. Värähtelyn tunnuslukuna käytetään
asuintiloista yhden viikon aikana mitattua
tilastollisesti suurinta tehollisarvoa. Käytännössä
tunnusluku määritetään 15 liikennevälineestä, jotka ovat
aiheuttaneet suurimmat värähtelyt. Vanhoille
asuinalueille suositellaan värähtelyluokkaa, jonka raja
on 0,6 mm/s. Uusille asuinalueille suositellaan parempaa
luokkaa, jonka raja on 0,3 mm/s. VTT:n mittaamasta 16
kohteesta saadut tulokset osoittavat, että NS 8176:ssa
esitetyt raja-arvot soveltuvat myös Suomeen. Kaikissa
niissä kohteissa, joissa värähtelyn tunnusluku oli
suurempi kuin 0,6 mm/s, värähtely koettiin kohtalaisen
tai hyvin epämiellyttäväksi. Niissä kohteissa, joissa
tunnusluku oli alle 0,3 mm/s, värähtely koettiin
enimmillään vain hieman epämiellyttäväksi.
Tutkimuksessa on myös verrattu asuintilojen värähtelyä
maanpinnan pystyvärähtelyyn. Mitatuista rakennuksista
saatuun kokemukseen perustuen on erittäin
epätodennäköistä, että lattian pystyvärähtelyn tai
kaksikerroksisen talon toisen kerroksen vaakavärähtelyn
tunnusluku olisi yli kaksinkertainen maasta mitattuun
värähtelyn tunnuslukuun nähden. Paaluperustuksen
havaittiin vaimentavan selvästi rakennuksen
pystyvärähtelyä, mutta vaakavärähtelyihin ei
paalutuksella havaittu olevan oleellista vaikutusta.
AB - Ympäristönsuojelulaki (N:o 86/2000) ja
ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista (RaMK B3,
2004) edellyttävät liikennetärinästä aiheutuvat
ympäristöhaitat otettavaksi huomioon. Liikennetärinä ei
saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle eikä kohtuutonta
häiriötä rakennuksessa oleville ihmisille. Tämän
julkaisun päätarkoitus on esittää liikennetärinää
koskevaa ohjeistusta suunnittelijoille ja päättäjille,
jotta liikennetärinästä aiheutuva haitta voidaan ottaa
entistä paremmin huomioon yhdyskunta-, liikenne- ja
rakennesuunnittelussa.
Tutkimuksessa suositeltu asumisviihtyvyyteen perustuva
liikennetärinän luokitus ja luokkien rajat ovat samat
kuin Norjan standardissa NS 8176 (1999).
Värähtelytarkastelu perustuu standardin ISO 2631-2 (2003)
mukaiseen värähtelynopeuden taajuuspainotettuun
tehollisarvoon. Värähtelyn tunnuslukuna käytetään
asuintiloista yhden viikon aikana mitattua
tilastollisesti suurinta tehollisarvoa. Käytännössä
tunnusluku määritetään 15 liikennevälineestä, jotka ovat
aiheuttaneet suurimmat värähtelyt. Vanhoille
asuinalueille suositellaan värähtelyluokkaa, jonka raja
on 0,6 mm/s. Uusille asuinalueille suositellaan parempaa
luokkaa, jonka raja on 0,3 mm/s. VTT:n mittaamasta 16
kohteesta saadut tulokset osoittavat, että NS 8176:ssa
esitetyt raja-arvot soveltuvat myös Suomeen. Kaikissa
niissä kohteissa, joissa värähtelyn tunnusluku oli
suurempi kuin 0,6 mm/s, värähtely koettiin kohtalaisen
tai hyvin epämiellyttäväksi. Niissä kohteissa, joissa
tunnusluku oli alle 0,3 mm/s, värähtely koettiin
enimmillään vain hieman epämiellyttäväksi.
Tutkimuksessa on myös verrattu asuintilojen värähtelyä
maanpinnan pystyvärähtelyyn. Mitatuista rakennuksista
saatuun kokemukseen perustuen on erittäin
epätodennäköistä, että lattian pystyvärähtelyn tai
kaksikerroksisen talon toisen kerroksen vaakavärähtelyn
tunnusluku olisi yli kaksinkertainen maasta mitattuun
värähtelyn tunnuslukuun nähden. Paaluperustuksen
havaittiin vaimentavan selvästi rakennuksen
pystyvärähtelyä, mutta vaakavärähtelyihin ei
paalutuksella havaittu olevan oleellista vaikutusta.
KW - environmental impacts
KW - traffic
KW - traffic-induced vibration
KW - vibration classification
KW - vibration nuisance
KW - vibration measurements
KW - limit values
KW - residential buildings
KW - design values
KW - instructions
M3 - Report
SN - 951-38-6523-1
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -