Kestävä ja hyväksyttävä kaivannaisteollisuus 2030: Visio ja roadmap

Translated title of the contribution: Sustainable and acceptable mining 2030: Visio and road map

Johanna Kohl, Nina Wessberg, Sari Kauppi, Jouko Myllyoja, Helena Wessman-Jääskeläinen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tässä julkaisussa esitellään Tekesin Green Mining ohjelmassa rahoitettaviin hankkeisiin kuuluvan Sustainable acceptable mining (SAM) -hankkeen - Kestävä ja hyväksyttävä kaivannaisteollisuus 2030 -työpaketin 1 tuloksia. Työpaketin 1 tavoitteena on tunnistaa globaaleja ja alueellisia ajureita, jotka muokkaavat kaivosalan liiketoimintaympäristöä ja määrittävät toiminnan kestävyyskriteerejä tulevaisuudessa aina vuoteen 2030 asti. Huomion kohteena on nimenomaan sidosryhmäyhteistyö ja kaivannaistoiminnan hyväksyttävyysprosessi. SAM-hankkeen muut työpaketit keskittyvät yleisesti sanottuna liiketoimintaan (WP2), vesitaseeseen (WP3) ja hyväksyttävyyteen (WP4). Julkaisun tarkoitus on esitellä kaivannaistoimintaan liittyvän hyväksyttävyysprosessin globaalien ja alueellisten ajurien tunnistamiseksi toteutettu ennakointiprosessi ja sen tulokset. Nämä tulokset voivat osaltaan ohjata keskustelua kaivannaistoiminnan tulevaisuudesta Suomessa. Tämän lisäksi julkaisun tulokset ohjaavat koko SAM-hankkeen suuntaamista jatkossa. Ennakointiprosessi koostui kirjallisuuskatsauksesta, haastatteluista ja kahdesta työpajasta. Kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluiden tarkoitus oli tuottaa tietoa suomalaisen kaivannaisteollisuuden nykytilasta ja kehityssuunnista työpajojen ennakkomateriaaliksi. Kaivannaisteollisuus on muutosten edessä kahdestakin näkökulmasta katsottuna: toisaalta kaivannaisteollisuuden uusi nousu tuo haasteita jo sinällään, mutta myös siinä mielessä, että uudelleen nousevan kaivannaisteollisuuden on sopeuduttava muuttuneeseen ympäristöön. Ennakointiprosessissa pidetyt kaksi työpajaa järjestettiin keväällä ja alkukesästä 2013. Työpajojen tavoitteena oli luoda näkymiä kestävän ja hyväksyttävän kaivannaisteollisuuden tulevaisuudesta. Ensimmäinen työpaja tähtäsi erityisesti vision muodostamiseen ja toinen työpaja tiekartan (roadmap) laatimiseen. Työpajojen osanottajat olivat yrityksiä, yhteiskunnallisia toimijoita ja hallintoa, tutkijoita ja kehittäjiä sekä kansalaisjärjestöjä. Visio hahmoteltiin ns. aikajanatehtävän kautta, jossa työpajan osanottajia pyydettiin tunnistamaan kaivannaisteollisuuden näkökulmasta merkityksellisiä asioita ja tapahtumia aina 1960-luvulta nykypäivän kautta vuoteen 2030. Asiat ja tapahtumat jäsennettiin PESTEV-kehikon mukaisesti, eli osanottajat miettivät asioita ja tapahtumia politiikan, talouden, kansalaisyhteiskunnan, tekniikan ja teknologian, ympäristön ja arvojen näkökulmista. Tuloksena saatiin runsas joukko asioita ja tapahtumia, joista voitiin hahmottaa erilaisia kaivannaisteollisuutta luonnehtivia linjoja, esim. ympäristölainsäädännön kehittymisen ja painottumisen linja tai kaivos työnantajana linja sekä radikaalien tapausten vaikutus muutoksen suuntaajana. Aikajanatehtävän paljastamien asioiden avulla hahmoteltiin visioaihio, jota avattiin edelleen PESTEV-kehikon sekä muutostarpeiden, muutostoimijoiden ja muutosesteiden näkökulmista. Näin vision sisällöstä pystyttiin jäsentyneesti keskustelemaan monesta eri näkökulmasta katsottuna. Lopputuloksena jäsennettiin kaivannaisteollisuuden visioksi seuraava: kaivannaistoiminnan ja yhteiskunnan symbioosi, mukaan lukien ympäristöasiat, jossa kaivos ja yhteiskunta hengittävät samaan tahtiin. Tämä mahdollistaa oppivan ja uutta luovan sekä monia vaiheita sisältävän kaivosalueen elämän. Toisessa työpajassa hahmoteltiin kaivannaisteollisuuden tiekarttaa kohti yhdessä muotoiltua visiota. Erityisesti keskityttiin muodostamaan ratkaisuja vision toteuttamiseksi. Tämän tuloksena syntyi kuusi visiopolkua, joiden kautta vision toteutumista edesautetaan: 1) oppiva ja uutta luova kaivannaisteollisuus, 2) yrityskulttuurin kehittäminen, 3) yhteisön hyväksymä kaivos, paikallistason asiat huomioiden, 4) viranomaistoiminnan kehittäminen, 5) elinkaarisuuden huomioiminen ja 6) räätälöity viestintä ja oikea-aikaisuus. Hyväksyttävyysprosessin kehittäminen jatkuu SAM-hankkeessa näiden visiopolkujen suuntaamana. Visio- ja tiekarttaosuudella on lisäksi noin vuoden päästä seurantaosio, jonka yhteydessä tiekarttaosuus päivitetään. Konkreettisina ohjenuorina kaivannaisteollisuuden hyväksyttävyyden kehittämiseksi nostamme seuraavat asiat: 1) toimijat oppisivat toisiltaan ja toisilta aloilta, 2) varautuisivat ennalta poikkeustilanteisiin ja yllätyksiin, 3) kehitettäisiin "early warning system" työkalu, jonka avulla voitaisiin tunnistaa yhteiskunnan muutoksia ja huolia ennalta, 4) pystyttäisiin virtaviivaistamaan viranomaistoimintaa alueellisesti ja poikkihallinnollisesti, 5) kehitetään johtamisjärjestelmää ja viestintää, 6) nähtäisiin kaivostoiminnan monta elämänvaihetta ja 7) pystyttäisiin toteuttamaan kaivannaisteollisuuden ja yhteiskunnan välistä dialogia kaikkia hyödyttävästi.
Translated title of the contributionSustainable and acceptable mining 2030: Visio and road map
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages48
ISBN (Electronic)978-951-38-8081-1
Publication statusPublished - 2013
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Technology
Number145
ISSN2242-1211

Keywords

  • Ennakointi
  • roadmap
  • visio
  • kaivannaisteollisuus
  • hyväksyttävyys
  • kestävä kehitys
  • foresight
  • vision
  • mining sector
  • social acceptance
  • sustainable development

Fingerprint Dive into the research topics of 'Sustainable and acceptable mining 2030: Visio and road map'. Together they form a unique fingerprint.

  • Cite this

    Kohl, J., Wessberg, N., Kauppi, S., Myllyoja, J., & Wessman-Jääskeläinen, H. (2013). Kestävä ja hyväksyttävä kaivannaisteollisuus 2030: Visio ja roadmap. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 145 http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T145.pdf