Suurten liikennejärjestelyjen yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset: Kolme esimerkkiä

Pekka Lahti, Kauko Viitanen, Irmeli Harmaajärvi, Riitta Karvinen, Sirkka Pusin, Heimo Tolsa

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kolmea suurta liikenneinvestointia. Nämä ovat Helsingin ja Espoon välinen ns. länsimetro sekä Kuopiossa sijaitsevan valtatie 17:n ja Imatralla sijaitsevan valtatie 6:n rakentamishankkeet. Tutkimuksen kohteena ovat em. hankkeiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. Länsimetron vaikutuksista on tutkittu lunastuskorvauksia ja -kustannuksia, kaupunkirakennevaikutuksia, vaikutusta kiinteistöjen arvoon sekä kaupunkikuvallisia, maisemallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Jos metro rakennetaan Matinkylään saakka, lunastuskustannukset ovat 3,60 milj. mk ja jos se rakennetaan Kivenlahteen saakka, kustannukset ovat 6,40 milj. mk. Siinä tapauksessa, että metroa ei rakenneta, vaan kehitetään linja-autoihin perustuvaa joukkoliikennettä, lunastuskorvaukset ovat 4,08 milj. mk. Erot ovat siten suhteellisen pienet. Kaupunkirakenteeseen länsimetro vaikuttaa muuttamalla Espoon eri osien ja keskusten välistä tasapainoa. Etelä-Espoo ja erityisesti metroasemien ymparistö tulee tiivistymään muun Espoon ja mahdollisesti myös muiden kuntien kustannuksella. Jo Espoon nykyisten maankäyttöpäätösten ja kaavojen mukaan lisäys olisi metroasemien lähiympäristössä 2 000 asukasta ja 7 000 työpaikkaa. Kyse on erosta verrattuna linja-autojärjestelmään ja koskien aluetta jalankulkuetäisyydellä (800 metriä) metroasemista. Lisärakentamismahdollisuudet ovat tietysti suuremmat, mikäli kaavojen tehokkuutta lisätään ja kaavoitetaan lisämaita asemien ympäristössä. Metron vaikutusta kiinteistön arvoon tutkittiin selvittämällä jo käytössä olevan itämetron vaikutuksia maan ja asuntojen hintoihin. Hintojen nousua todettiin erityisesti alle 400 metrin etäisyydellä metroasemista. Tarkastelua täydennettiin kirjallisuustutkimuksella ulkomaisista kokemuksista. Lisäksi tehtiin kysely kiinteistöjen arviointiin osallistuville henkilöille. Lopulliseksi arvioksi länsimetron aiheuttamasta kiinteistöjen arvonnoususta saatiin asuinhuoneistoille 4 - 5 % ja toimitiloille 6 - 8 % riippuen etäisyydestä (0 -800 metriä) metroasemalle. Kokonaisarvonnousuksi länsimetron lähivaikutusalueella (800 metrin säteellä) saatiin 1260 milj. mk. Arvonnoususta 1/3 koituu asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille ja 1/3 rakennusliikkeille, pankeille ym. yrityksille. Neljännes jakautuu puoliksi valtion ja kuntien (Helsinki ja Espoo) kesken sekä loput yksityisille ja seurakunnille. Kaupunkikuvan ja maiseman arviointi tehtiin suppeana asiantuntija-arviona ja -haastatteluna. Arviossa tuotiin esiin mahdolliset ja todennäköiset vaikutukset. Metron vaikutukset näkyvät pääosin maaleikkausten, penkereiden ja siltojen sekä aseman lähiympäristön järjestelyjen kautta. Linja-autojärjestelmän näkyvimmät vaikutukset sisältyvät ruuhkiin Helsingin niemelle ja joihinkin liittymäjärjestelyihin. Länsimetron sosiaalisten vaikutusten ei havaittu olevan kovinkaan erilaisia linja-autovaihtoehtoon verrattuna. Metro on linja-autoa turvallisempi, mutta toisaalta liityntäliikenteen haittojen vuoksi asukkaat saattavat kokea metron johtavan myös eriarvoisuuteen liikennepalvelujen suhteen. Valtateiden 17 ja 6 vaikutuksista tarkasteltiin välittömiä ja välillisiä kaupunkirakennevaikutuksia, kiinteistöjen arvonmuutoksia sekä matka-aikamuutoksia. Osa valtatie 17:n linjausvaihtoehdoista välillä Kuopio-Riistavesi lyhentää matka-aikaa Kuopion keskustaan suurimmillaan 50 - 70 %. Näissä vaihtoehdoissa myös rakennuspaikkojen kysyntä kasvaa tietyillä alueilla huomattavasti. Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset muutokset ovat vesistösiltojen vuoksi huomattavia. Valtatien 6 (Imatra, Vuoksenniska) linjausvaihtoehtojen rahassa mitattavat välilliset vaikutukset ovat melko pieniä. Merkittäviä eroja syntyy lähinnä kaupunkirakenteessa ja -kuvassa. Kaupungin halki menevä linjausvaihtoehto eristää itä- ja länsiosat toisistaan ja aiheuttaa hankalia liittymäjärjestelyjä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages252
ISBN (Print)951-38-3511-1
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1023
ISSN0358-5085

Keywords

  • transportation
  • subways
  • social change
  • urban planning

Cite this

Lahti, P., Viitanen, K., Harmaajärvi, I., Karvinen, R., Pusin, S., & Tolsa, H. (1989). Suurten liikennejärjestelyjen yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset: Kolme esimerkkiä. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1023