Suurten liikennejärjestelyjen yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset

Kolme esimerkkiä

Pekka Lahti, Kauko Viitanen, Irmeli Harmaajärvi, Riitta Karvinen, Sirkka Pusin, Heimo Tolsa

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kolmea suurta liikenneinvestointia. Nämä ovat Helsingin ja Espoon välinen ns. länsimetro sekä Kuopiossa sijaitsevan valtatie 17:n ja Imatralla sijaitsevan valtatie 6:n rakentamishankkeet. Tutkimuksen kohteena ovat em. hankkeiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. Länsimetron vaikutuksista on tutkittu lunastuskorvauksia ja -kustannuksia, kaupunkirakennevaikutuksia, vaikutusta kiinteistöjen arvoon sekä kaupunkikuvallisia, maisemallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Jos metro rakennetaan Matinkylään saakka, lunastuskustannukset ovat 3,60 milj. mk ja jos se rakennetaan Kivenlahteen saakka, kustannukset ovat 6,40 milj. mk. Siinä tapauksessa, että metroa ei rakenneta, vaan kehitetään linja-autoihin perustuvaa joukkoliikennettä, lunastuskorvaukset ovat 4,08 milj. mk. Erot ovat siten suhteellisen pienet. Kaupunkirakenteeseen länsimetro vaikuttaa muuttamalla Espoon eri osien ja keskusten välistä tasapainoa. Etelä-Espoo ja erityisesti metroasemien ymparistö tulee tiivistymään muun Espoon ja mahdollisesti myös muiden kuntien kustannuksella. Jo Espoon nykyisten maankäyttöpäätösten ja kaavojen mukaan lisäys olisi metroasemien lähiympäristössä 2 000 asukasta ja 7 000 työpaikkaa. Kyse on erosta verrattuna linja-autojärjestelmään ja koskien aluetta jalankulkuetäisyydellä (800 metriä) metroasemista. Lisärakentamismahdollisuudet ovat tietysti suuremmat, mikäli kaavojen tehokkuutta lisätään ja kaavoitetaan lisämaita asemien ympäristössä. Metron vaikutusta kiinteistön arvoon tutkittiin selvittämällä jo käytössä olevan itämetron vaikutuksia maan ja asuntojen hintoihin. Hintojen nousua todettiin erityisesti alle 400 metrin etäisyydellä metroasemista. Tarkastelua täydennettiin kirjallisuustutkimuksella ulkomaisista kokemuksista. Lisäksi tehtiin kysely kiinteistöjen arviointiin osallistuville henkilöille. Lopulliseksi arvioksi länsimetron aiheuttamasta kiinteistöjen arvonnoususta saatiin asuinhuoneistoille 4 - 5 % ja toimitiloille 6 - 8 % riippuen etäisyydestä (0 -800 metriä) metroasemalle. Kokonaisarvonnousuksi länsimetron lähivaikutusalueella (800 metrin säteellä) saatiin 1260 milj. mk. Arvonnoususta 1/3 koituu asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille ja 1/3 rakennusliikkeille, pankeille ym. yrityksille. Neljännes jakautuu puoliksi valtion ja kuntien (Helsinki ja Espoo) kesken sekä loput yksityisille ja seurakunnille. Kaupunkikuvan ja maiseman arviointi tehtiin suppeana asiantuntija-arviona ja -haastatteluna. Arviossa tuotiin esiin mahdolliset ja todennäköiset vaikutukset. Metron vaikutukset näkyvät pääosin maaleikkausten, penkereiden ja siltojen sekä aseman lähiympäristön järjestelyjen kautta. Linja-autojärjestelmän näkyvimmät vaikutukset sisältyvät ruuhkiin Helsingin niemelle ja joihinkin liittymäjärjestelyihin. Länsimetron sosiaalisten vaikutusten ei havaittu olevan kovinkaan erilaisia linja-autovaihtoehtoon verrattuna. Metro on linja-autoa turvallisempi, mutta toisaalta liityntäliikenteen haittojen vuoksi asukkaat saattavat kokea metron johtavan myös eriarvoisuuteen liikennepalvelujen suhteen. Valtateiden 17 ja 6 vaikutuksista tarkasteltiin välittömiä ja välillisiä kaupunkirakennevaikutuksia, kiinteistöjen arvonmuutoksia sekä matka-aikamuutoksia. Osa valtatie 17:n linjausvaihtoehdoista välillä Kuopio-Riistavesi lyhentää matka-aikaa Kuopion keskustaan suurimmillaan 50 - 70 %. Näissä vaihtoehdoissa myös rakennuspaikkojen kysyntä kasvaa tietyillä alueilla huomattavasti. Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset muutokset ovat vesistösiltojen vuoksi huomattavia. Valtatien 6 (Imatra, Vuoksenniska) linjausvaihtoehtojen rahassa mitattavat välilliset vaikutukset ovat melko pieniä. Merkittäviä eroja syntyy lähinnä kaupunkirakenteessa ja -kuvassa. Kaupungin halki menevä linjausvaihtoehto eristää itä- ja länsiosat toisistaan ja aiheuttaa hankalia liittymäjärjestelyjä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages252
ISBN (Print)951-38-3511-1
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.1023
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • transportation
  • subways
  • social change
  • urban planning

Cite this

Lahti, P., Viitanen, K., Harmaajärvi, I., Karvinen, R., Pusin, S., & Tolsa, H. (1989). Suurten liikennejärjestelyjen yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset: Kolme esimerkkiä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1023
Lahti, Pekka ; Viitanen, Kauko ; Harmaajärvi, Irmeli ; Karvinen, Riitta ; Pusin, Sirkka ; Tolsa, Heimo. / Suurten liikennejärjestelyjen yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset : Kolme esimerkkiä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 252 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1023).
@book{59fb99b4ba8e4a44abd24ab37c8670fd,
title = "Suurten liikennej{\"a}rjestelyjen yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset: Kolme esimerkki{\"a}",
abstract = "Tutkimuksessa tarkastellaan kolmea suurta liikenneinvestointia. N{\"a}m{\"a} ovat Helsingin ja Espoon v{\"a}linen ns. l{\"a}nsimetro sek{\"a} Kuopiossa sijaitsevan valtatie 17:n ja Imatralla sijaitsevan valtatie 6:n rakentamishankkeet. Tutkimuksen kohteena ovat em. hankkeiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. L{\"a}nsimetron vaikutuksista on tutkittu lunastuskorvauksia ja -kustannuksia, kaupunkirakennevaikutuksia, vaikutusta kiinteist{\"o}jen arvoon sek{\"a} kaupunkikuvallisia, maisemallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Jos metro rakennetaan Matinkyl{\"a}{\"a}n saakka, lunastuskustannukset ovat 3,60 milj. mk ja jos se rakennetaan Kivenlahteen saakka, kustannukset ovat 6,40 milj. mk. Siin{\"a} tapauksessa, ett{\"a} metroa ei rakenneta, vaan kehitet{\"a}{\"a}n linja-autoihin perustuvaa joukkoliikennett{\"a}, lunastuskorvaukset ovat 4,08 milj. mk. Erot ovat siten suhteellisen pienet. Kaupunkirakenteeseen l{\"a}nsimetro vaikuttaa muuttamalla Espoon eri osien ja keskusten v{\"a}list{\"a} tasapainoa. Etel{\"a}-Espoo ja erityisesti metroasemien ymparist{\"o} tulee tiivistym{\"a}{\"a}n muun Espoon ja mahdollisesti my{\"o}s muiden kuntien kustannuksella. Jo Espoon nykyisten maank{\"a}ytt{\"o}p{\"a}{\"a}t{\"o}sten ja kaavojen mukaan lis{\"a}ys olisi metroasemien l{\"a}hiymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a} 2 000 asukasta ja 7 000 ty{\"o}paikkaa. Kyse on erosta verrattuna linja-autoj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n ja koskien aluetta jalankulkuet{\"a}isyydell{\"a} (800 metri{\"a}) metroasemista. Lis{\"a}rakentamismahdollisuudet ovat tietysti suuremmat, mik{\"a}li kaavojen tehokkuutta lis{\"a}t{\"a}{\"a}n ja kaavoitetaan lis{\"a}maita asemien ymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a}. Metron vaikutusta kiinteist{\"o}n arvoon tutkittiin selvitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} jo k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevan it{\"a}metron vaikutuksia maan ja asuntojen hintoihin. Hintojen nousua todettiin erityisesti alle 400 metrin et{\"a}isyydell{\"a} metroasemista. Tarkastelua t{\"a}ydennettiin kirjallisuustutkimuksella ulkomaisista kokemuksista. Lis{\"a}ksi tehtiin kysely kiinteist{\"o}jen arviointiin osallistuville henkil{\"o}ille. Lopulliseksi arvioksi l{\"a}nsimetron aiheuttamasta kiinteist{\"o}jen arvonnoususta saatiin asuinhuoneistoille 4 - 5 {\%} ja toimitiloille 6 - 8 {\%} riippuen et{\"a}isyydest{\"a} (0 -800 metri{\"a}) metroasemalle. Kokonaisarvonnousuksi l{\"a}nsimetron l{\"a}hivaikutusalueella (800 metrin s{\"a}teell{\"a}) saatiin 1260 milj. mk. Arvonnoususta 1/3 koituu asunto- ja kiinteist{\"o}osakeyhti{\"o}ille ja 1/3 rakennusliikkeille, pankeille ym. yrityksille. Nelj{\"a}nnes jakautuu puoliksi valtion ja kuntien (Helsinki ja Espoo) kesken sek{\"a} loput yksityisille ja seurakunnille. Kaupunkikuvan ja maiseman arviointi tehtiin suppeana asiantuntija-arviona ja -haastatteluna. Arviossa tuotiin esiin mahdolliset ja todenn{\"a}k{\"o}iset vaikutukset. Metron vaikutukset n{\"a}kyv{\"a}t p{\"a}{\"a}osin maaleikkausten, penkereiden ja siltojen sek{\"a} aseman l{\"a}hiymp{\"a}rist{\"o}n j{\"a}rjestelyjen kautta. Linja-autoj{\"a}rjestelm{\"a}n n{\"a}kyvimm{\"a}t vaikutukset sis{\"a}ltyv{\"a}t ruuhkiin Helsingin niemelle ja joihinkin liittym{\"a}j{\"a}rjestelyihin. L{\"a}nsimetron sosiaalisten vaikutusten ei havaittu olevan kovinkaan erilaisia linja-autovaihtoehtoon verrattuna. Metro on linja-autoa turvallisempi, mutta toisaalta liitynt{\"a}liikenteen haittojen vuoksi asukkaat saattavat kokea metron johtavan my{\"o}s eriarvoisuuteen liikennepalvelujen suhteen. Valtateiden 17 ja 6 vaikutuksista tarkasteltiin v{\"a}litt{\"o}mi{\"a} ja v{\"a}lillisi{\"a} kaupunkirakennevaikutuksia, kiinteist{\"o}jen arvonmuutoksia sek{\"a} matka-aikamuutoksia. Osa valtatie 17:n linjausvaihtoehdoista v{\"a}lill{\"a} Kuopio-Riistavesi lyhent{\"a}{\"a} matka-aikaa Kuopion keskustaan suurimmillaan 50 - 70 {\%}. N{\"a}iss{\"a} vaihtoehdoissa my{\"o}s rakennuspaikkojen kysynt{\"a} kasvaa tietyill{\"a} alueilla huomattavasti. Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset muutokset ovat vesist{\"o}siltojen vuoksi huomattavia. Valtatien 6 (Imatra, Vuoksenniska) linjausvaihtoehtojen rahassa mitattavat v{\"a}lilliset vaikutukset ovat melko pieni{\"a}. Merkitt{\"a}vi{\"a} eroja syntyy l{\"a}hinn{\"a} kaupunkirakenteessa ja -kuvassa. Kaupungin halki menev{\"a} linjausvaihtoehto erist{\"a}{\"a} it{\"a}- ja l{\"a}nsiosat toisistaan ja aiheuttaa hankalia liittym{\"a}j{\"a}rjestelyj{\"a}.",
keywords = "transportation, subways, social change, urban planning",
author = "Pekka Lahti and Kauko Viitanen and Irmeli Harmaaj{\"a}rvi and Riitta Karvinen and Sirkka Pusin and Heimo Tolsa",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3511-1",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1023",
address = "Finland",

}

Lahti, P, Viitanen, K, Harmaajärvi, I, Karvinen, R, Pusin, S & Tolsa, H 1989, Suurten liikennejärjestelyjen yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset: Kolme esimerkkiä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1023, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Suurten liikennejärjestelyjen yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset : Kolme esimerkkiä. / Lahti, Pekka; Viitanen, Kauko; Harmaajärvi, Irmeli; Karvinen, Riitta; Pusin, Sirkka; Tolsa, Heimo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 252 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1023).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Suurten liikennejärjestelyjen yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset

T2 - Kolme esimerkkiä

AU - Lahti, Pekka

AU - Viitanen, Kauko

AU - Harmaajärvi, Irmeli

AU - Karvinen, Riitta

AU - Pusin, Sirkka

AU - Tolsa, Heimo

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tutkimuksessa tarkastellaan kolmea suurta liikenneinvestointia. Nämä ovat Helsingin ja Espoon välinen ns. länsimetro sekä Kuopiossa sijaitsevan valtatie 17:n ja Imatralla sijaitsevan valtatie 6:n rakentamishankkeet. Tutkimuksen kohteena ovat em. hankkeiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. Länsimetron vaikutuksista on tutkittu lunastuskorvauksia ja -kustannuksia, kaupunkirakennevaikutuksia, vaikutusta kiinteistöjen arvoon sekä kaupunkikuvallisia, maisemallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Jos metro rakennetaan Matinkylään saakka, lunastuskustannukset ovat 3,60 milj. mk ja jos se rakennetaan Kivenlahteen saakka, kustannukset ovat 6,40 milj. mk. Siinä tapauksessa, että metroa ei rakenneta, vaan kehitetään linja-autoihin perustuvaa joukkoliikennettä, lunastuskorvaukset ovat 4,08 milj. mk. Erot ovat siten suhteellisen pienet. Kaupunkirakenteeseen länsimetro vaikuttaa muuttamalla Espoon eri osien ja keskusten välistä tasapainoa. Etelä-Espoo ja erityisesti metroasemien ymparistö tulee tiivistymään muun Espoon ja mahdollisesti myös muiden kuntien kustannuksella. Jo Espoon nykyisten maankäyttöpäätösten ja kaavojen mukaan lisäys olisi metroasemien lähiympäristössä 2 000 asukasta ja 7 000 työpaikkaa. Kyse on erosta verrattuna linja-autojärjestelmään ja koskien aluetta jalankulkuetäisyydellä (800 metriä) metroasemista. Lisärakentamismahdollisuudet ovat tietysti suuremmat, mikäli kaavojen tehokkuutta lisätään ja kaavoitetaan lisämaita asemien ympäristössä. Metron vaikutusta kiinteistön arvoon tutkittiin selvittämällä jo käytössä olevan itämetron vaikutuksia maan ja asuntojen hintoihin. Hintojen nousua todettiin erityisesti alle 400 metrin etäisyydellä metroasemista. Tarkastelua täydennettiin kirjallisuustutkimuksella ulkomaisista kokemuksista. Lisäksi tehtiin kysely kiinteistöjen arviointiin osallistuville henkilöille. Lopulliseksi arvioksi länsimetron aiheuttamasta kiinteistöjen arvonnoususta saatiin asuinhuoneistoille 4 - 5 % ja toimitiloille 6 - 8 % riippuen etäisyydestä (0 -800 metriä) metroasemalle. Kokonaisarvonnousuksi länsimetron lähivaikutusalueella (800 metrin säteellä) saatiin 1260 milj. mk. Arvonnoususta 1/3 koituu asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille ja 1/3 rakennusliikkeille, pankeille ym. yrityksille. Neljännes jakautuu puoliksi valtion ja kuntien (Helsinki ja Espoo) kesken sekä loput yksityisille ja seurakunnille. Kaupunkikuvan ja maiseman arviointi tehtiin suppeana asiantuntija-arviona ja -haastatteluna. Arviossa tuotiin esiin mahdolliset ja todennäköiset vaikutukset. Metron vaikutukset näkyvät pääosin maaleikkausten, penkereiden ja siltojen sekä aseman lähiympäristön järjestelyjen kautta. Linja-autojärjestelmän näkyvimmät vaikutukset sisältyvät ruuhkiin Helsingin niemelle ja joihinkin liittymäjärjestelyihin. Länsimetron sosiaalisten vaikutusten ei havaittu olevan kovinkaan erilaisia linja-autovaihtoehtoon verrattuna. Metro on linja-autoa turvallisempi, mutta toisaalta liityntäliikenteen haittojen vuoksi asukkaat saattavat kokea metron johtavan myös eriarvoisuuteen liikennepalvelujen suhteen. Valtateiden 17 ja 6 vaikutuksista tarkasteltiin välittömiä ja välillisiä kaupunkirakennevaikutuksia, kiinteistöjen arvonmuutoksia sekä matka-aikamuutoksia. Osa valtatie 17:n linjausvaihtoehdoista välillä Kuopio-Riistavesi lyhentää matka-aikaa Kuopion keskustaan suurimmillaan 50 - 70 %. Näissä vaihtoehdoissa myös rakennuspaikkojen kysyntä kasvaa tietyillä alueilla huomattavasti. Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset muutokset ovat vesistösiltojen vuoksi huomattavia. Valtatien 6 (Imatra, Vuoksenniska) linjausvaihtoehtojen rahassa mitattavat välilliset vaikutukset ovat melko pieniä. Merkittäviä eroja syntyy lähinnä kaupunkirakenteessa ja -kuvassa. Kaupungin halki menevä linjausvaihtoehto eristää itä- ja länsiosat toisistaan ja aiheuttaa hankalia liittymäjärjestelyjä.

AB - Tutkimuksessa tarkastellaan kolmea suurta liikenneinvestointia. Nämä ovat Helsingin ja Espoon välinen ns. länsimetro sekä Kuopiossa sijaitsevan valtatie 17:n ja Imatralla sijaitsevan valtatie 6:n rakentamishankkeet. Tutkimuksen kohteena ovat em. hankkeiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. Länsimetron vaikutuksista on tutkittu lunastuskorvauksia ja -kustannuksia, kaupunkirakennevaikutuksia, vaikutusta kiinteistöjen arvoon sekä kaupunkikuvallisia, maisemallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Jos metro rakennetaan Matinkylään saakka, lunastuskustannukset ovat 3,60 milj. mk ja jos se rakennetaan Kivenlahteen saakka, kustannukset ovat 6,40 milj. mk. Siinä tapauksessa, että metroa ei rakenneta, vaan kehitetään linja-autoihin perustuvaa joukkoliikennettä, lunastuskorvaukset ovat 4,08 milj. mk. Erot ovat siten suhteellisen pienet. Kaupunkirakenteeseen länsimetro vaikuttaa muuttamalla Espoon eri osien ja keskusten välistä tasapainoa. Etelä-Espoo ja erityisesti metroasemien ymparistö tulee tiivistymään muun Espoon ja mahdollisesti myös muiden kuntien kustannuksella. Jo Espoon nykyisten maankäyttöpäätösten ja kaavojen mukaan lisäys olisi metroasemien lähiympäristössä 2 000 asukasta ja 7 000 työpaikkaa. Kyse on erosta verrattuna linja-autojärjestelmään ja koskien aluetta jalankulkuetäisyydellä (800 metriä) metroasemista. Lisärakentamismahdollisuudet ovat tietysti suuremmat, mikäli kaavojen tehokkuutta lisätään ja kaavoitetaan lisämaita asemien ympäristössä. Metron vaikutusta kiinteistön arvoon tutkittiin selvittämällä jo käytössä olevan itämetron vaikutuksia maan ja asuntojen hintoihin. Hintojen nousua todettiin erityisesti alle 400 metrin etäisyydellä metroasemista. Tarkastelua täydennettiin kirjallisuustutkimuksella ulkomaisista kokemuksista. Lisäksi tehtiin kysely kiinteistöjen arviointiin osallistuville henkilöille. Lopulliseksi arvioksi länsimetron aiheuttamasta kiinteistöjen arvonnoususta saatiin asuinhuoneistoille 4 - 5 % ja toimitiloille 6 - 8 % riippuen etäisyydestä (0 -800 metriä) metroasemalle. Kokonaisarvonnousuksi länsimetron lähivaikutusalueella (800 metrin säteellä) saatiin 1260 milj. mk. Arvonnoususta 1/3 koituu asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille ja 1/3 rakennusliikkeille, pankeille ym. yrityksille. Neljännes jakautuu puoliksi valtion ja kuntien (Helsinki ja Espoo) kesken sekä loput yksityisille ja seurakunnille. Kaupunkikuvan ja maiseman arviointi tehtiin suppeana asiantuntija-arviona ja -haastatteluna. Arviossa tuotiin esiin mahdolliset ja todennäköiset vaikutukset. Metron vaikutukset näkyvät pääosin maaleikkausten, penkereiden ja siltojen sekä aseman lähiympäristön järjestelyjen kautta. Linja-autojärjestelmän näkyvimmät vaikutukset sisältyvät ruuhkiin Helsingin niemelle ja joihinkin liittymäjärjestelyihin. Länsimetron sosiaalisten vaikutusten ei havaittu olevan kovinkaan erilaisia linja-autovaihtoehtoon verrattuna. Metro on linja-autoa turvallisempi, mutta toisaalta liityntäliikenteen haittojen vuoksi asukkaat saattavat kokea metron johtavan myös eriarvoisuuteen liikennepalvelujen suhteen. Valtateiden 17 ja 6 vaikutuksista tarkasteltiin välittömiä ja välillisiä kaupunkirakennevaikutuksia, kiinteistöjen arvonmuutoksia sekä matka-aikamuutoksia. Osa valtatie 17:n linjausvaihtoehdoista välillä Kuopio-Riistavesi lyhentää matka-aikaa Kuopion keskustaan suurimmillaan 50 - 70 %. Näissä vaihtoehdoissa myös rakennuspaikkojen kysyntä kasvaa tietyillä alueilla huomattavasti. Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset muutokset ovat vesistösiltojen vuoksi huomattavia. Valtatien 6 (Imatra, Vuoksenniska) linjausvaihtoehtojen rahassa mitattavat välilliset vaikutukset ovat melko pieniä. Merkittäviä eroja syntyy lähinnä kaupunkirakenteessa ja -kuvassa. Kaupungin halki menevä linjausvaihtoehto eristää itä- ja länsiosat toisistaan ja aiheuttaa hankalia liittymäjärjestelyjä.

KW - transportation

KW - subways

KW - social change

KW - urban planning

M3 - Report

SN - 951-38-3511-1

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Suurten liikennejärjestelyjen yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lahti P, Viitanen K, Harmaajärvi I, Karvinen R, Pusin S, Tolsa H. Suurten liikennejärjestelyjen yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset: Kolme esimerkkiä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 252 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1023).