TY - BOOK
T1 - Jätepaperin polton ympäristövaikutukset systeemiratkaisuna
AU - Palanterä, Risto
PY - 1996
Y1 - 1996
N2 - Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten kierrätettäväksi
kelpaamattomien tai vaikeasti kierrätettävien
jätepaperilaatujen polttomahdollisuudet ja polton
päästöt. Vaihtoehtoisten jätepaperin käsittelytapojen -
polton, kaatopaikkasijoituksen ja kuituraaka-ainekäytön -
ympäristövaikutuksia tutkittiin systeemianalyysin avulla.
Keräyspaperin käyttöä energiantuotantoon suositellaan
yleensä silloin, kun keräyspaperista on ylitarjontaa tai
se ei laadullisesti kelpaa uusiomassan valmistukseen.
Eräiden tutkimusten perusteella on myös ehdotettu, että
kaikki keräyspaperi olisi hyödyllisintä käyttää
polttoaineena.
Polttokokeiden jätepaperilaaduksi valittiin
tiivispaperihylkyrullat, paalattu ruskea käärepaperi sekä
tarrapaperin ja murskatun rakennusjätepuun seos. Kokeet
ajettiin Mäntän Energia Oy:n kerrosleijupolttokattilalla.
Paperin massavirta oli noin 3 t/h ja osuus
polttoainetehosta keskimäärin 20 %. Ennen jokaista
paperinpolttokoetta ajettiin nollakoe pelkällä turpeella.
Polttokokeiden perusteella vaikuttaa siltä, ettei turpeen
korvaaminen paperilla energiantuotannossa vähennä
poltossa syntyviä savukaasupäästöjä, mutta muuttaa jonkin
verran niiden koostumusta. Tuloksia tarkasteltaessa on
vaikea löytää sel-keää linjaa, jonka mukaan päästöt eri
vaihtoehdoissa kehittyvät. Jokaisella paperilajilla oli
jokin päästökomponentti, jonka suhteen se oli selvästi
muita heikompi. Hiilimonoksidi-, typpioksiduuli- ja
suolahappopäästöt olivat kaikissa paperinpolttokokeissa
nollakoetta suuremmat. Ympäristön kannalta merkittävin
ero oli turpeesta peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen
väheneminen, kun osa polttoaineesta korvataan paperilla.
Verrattaessa keräyspaperin energiahyötykäytön
ympäristövaikutuksia kaatopaikkasijoittamiseen tärkein
ero on kasvihuonekaasupäästöjen määrän pieneneminen. Myös
kaatopaikasta tulevan metaanin määrä vähenee. Muiden
päästöjen erot, esimerkiksi SO2- ja NO2-päästöjen
happamoitumisvaikutukset, olivat melko pienet. Kiinteän
jätteen määrä on huomattavasti pienempi
polttovaihtoehdossa. Keräyspaperin toinen
hyödyntämisvaihtoehto on käyttö paperi- ja
kartonkituotteiden raaka-aineena. Vertailu polttoon
osoitti, että raaka-ainekäytössä päästöt ilmakehään
lisääntyvät, päästöt vesistöön pienenevät ja puunkulutus
pienenee. Jos kasvihuonekaasujen paino
ympäristövaikutusten arvioinnissa on merkittävä, tulosten
valossa jätepaperin poltto on mielenkiintoinen
mahdollisuus sekä kaatopaikkasijoituksen että uusiokäytön
vaihtoehtona.
AB - Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten kierrätettäväksi
kelpaamattomien tai vaikeasti kierrätettävien
jätepaperilaatujen polttomahdollisuudet ja polton
päästöt. Vaihtoehtoisten jätepaperin käsittelytapojen -
polton, kaatopaikkasijoituksen ja kuituraaka-ainekäytön -
ympäristövaikutuksia tutkittiin systeemianalyysin avulla.
Keräyspaperin käyttöä energiantuotantoon suositellaan
yleensä silloin, kun keräyspaperista on ylitarjontaa tai
se ei laadullisesti kelpaa uusiomassan valmistukseen.
Eräiden tutkimusten perusteella on myös ehdotettu, että
kaikki keräyspaperi olisi hyödyllisintä käyttää
polttoaineena.
Polttokokeiden jätepaperilaaduksi valittiin
tiivispaperihylkyrullat, paalattu ruskea käärepaperi sekä
tarrapaperin ja murskatun rakennusjätepuun seos. Kokeet
ajettiin Mäntän Energia Oy:n kerrosleijupolttokattilalla.
Paperin massavirta oli noin 3 t/h ja osuus
polttoainetehosta keskimäärin 20 %. Ennen jokaista
paperinpolttokoetta ajettiin nollakoe pelkällä turpeella.
Polttokokeiden perusteella vaikuttaa siltä, ettei turpeen
korvaaminen paperilla energiantuotannossa vähennä
poltossa syntyviä savukaasupäästöjä, mutta muuttaa jonkin
verran niiden koostumusta. Tuloksia tarkasteltaessa on
vaikea löytää sel-keää linjaa, jonka mukaan päästöt eri
vaihtoehdoissa kehittyvät. Jokaisella paperilajilla oli
jokin päästökomponentti, jonka suhteen se oli selvästi
muita heikompi. Hiilimonoksidi-, typpioksiduuli- ja
suolahappopäästöt olivat kaikissa paperinpolttokokeissa
nollakoetta suuremmat. Ympäristön kannalta merkittävin
ero oli turpeesta peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen
väheneminen, kun osa polttoaineesta korvataan paperilla.
Verrattaessa keräyspaperin energiahyötykäytön
ympäristövaikutuksia kaatopaikkasijoittamiseen tärkein
ero on kasvihuonekaasupäästöjen määrän pieneneminen. Myös
kaatopaikasta tulevan metaanin määrä vähenee. Muiden
päästöjen erot, esimerkiksi SO2- ja NO2-päästöjen
happamoitumisvaikutukset, olivat melko pienet. Kiinteän
jätteen määrä on huomattavasti pienempi
polttovaihtoehdossa. Keräyspaperin toinen
hyödyntämisvaihtoehto on käyttö paperi- ja
kartonkituotteiden raaka-aineena. Vertailu polttoon
osoitti, että raaka-ainekäytössä päästöt ilmakehään
lisääntyvät, päästöt vesistöön pienenevät ja puunkulutus
pienenee. Jos kasvihuonekaasujen paino
ympäristövaikutusten arvioinnissa on merkittävä, tulosten
valossa jätepaperin poltto on mielenkiintoinen
mahdollisuus sekä kaatopaikkasijoituksen että uusiokäytön
vaihtoehtona.
KW - waste papers
KW - combustion
KW - papers
KW - wastes
KW - environmental effects
KW - environments
KW - environmental protection
KW - air pollution
KW - energy production
KW - tests
KW - emissions
KW - system analysis
M3 - Report
SN - 951-38-4964-3
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Jätepaperin polton ympäristövaikutukset systeemiratkaisuna
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -