Abstract
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä turvallisuus- ja muita vaikutuksia olisi EU:n maksimimitat ja -painot (täysperävaunuille 18,75 m ja 44 t) ylittävien kuorma-autoyhdistelmien talviajan 70 km/h nopeusrajoituksella.
Valtaosa kuorma-autojen liikenne- ja kuljetussuoritteesta hoidetaan vähintään 22-metrisillä täysperävaunuyhdistelmillä. Käytännöllisesti katsoen kaikki suomalaiset täysperävaunuyhdistelmät ylittävät yleiseurooppalaiset mitat ja painot. Moduuliyhdistelmiin liittyvät dollyt (apuvaunu, jolla puoliperävaunu voidaan kytkeä kuorma-auton vetokytkimeen) ja keskiakseliperävaunut yleistyvät jopa 10 % vuosivauhtia, tosin niiden määrä verrattuna täys- ja puoliperävaunuihin on vielä pieni. Perävaunut on useimmiten varustettu ABS- tai ALB- jarruilla, dollyissa ABS-jarrut ovat pakollinen varuste.
Tietokonemallinnuksen ja simuloinnin perusteella kuorma-auton ja täysperävaunun yhdistelmät ovat epävakaampia kuin kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä. Yhdistelmän suuri pituus ei ratkaise yksinään yhdistelmän stabiilisuutta. Nopeuden alentaminen parantaa yhdistelmien stabiilisuutta. Ajoneuvotyyppien väliset stabiilisuuserot ovat suurempia kuin kaavaillun nopeusrajoituksen muutoksen vaikutus stabiilisuuteen olisi.
Suomessa tapahtuu vuosittain noin 270 henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta, joissa on osallisena perävaunullinen kuorma-auto. Näissä onnettomuuksissa kuolee noin 55 ja loukkaantuu noin 230 henkilöä vuodessa. Lukuihin sisältyy vuosittain 10–15 itsemurhaa, joissa vastaantuleva ajaa tahallaan päin perävaunullista kuorma-autoa.
Täysperävaunu- ja moduuliyhdistelmien 70 km/h talviajan nopeusrajoitus vähentäisi henkilövahinko-onnettomuuksia 25-50:llä ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 5–10:llä vuodessa. Koska perävaunullisten kuorma-autojen nopeuden alentaminen hidastaisi muunkin liikenteen nopeutta ja siten alentaisi onnettomuusriskiä, valtaosa onnettomuuksien vähenemisestä koskisi onnettomuuksia, joissa ei ole mukana perävaunullista kuorma-autoa. Ohitusonnettomuuksien määrän kasvu olisi pieni verrattuna muiden onnettomuuksien vähenemään. Yhteiskunnalle nopeusrajoituksen alentaminen toisi noin 15 miljoonan euron vuotuisen säästön. Suurimmat vaikutukset olisivat 20-40 miljoonan säästö onnettomuuskustannuksissa ja 10-20 miljoonan kasvu aikakustannuksissa. Yritysten välittömät kuljetuskustannukset kuitenkin kasvaisivat noin 10 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi yritysten maksettaviksi tulisivat mahdolliset logististen toimintojen uudelleenjärjestelyistä ja kalustohankinnoista koituvat lisäkustannukset, jotka voisivat olla kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.
Valtaosa kuorma-autojen liikenne- ja kuljetussuoritteesta hoidetaan vähintään 22-metrisillä täysperävaunuyhdistelmillä. Käytännöllisesti katsoen kaikki suomalaiset täysperävaunuyhdistelmät ylittävät yleiseurooppalaiset mitat ja painot. Moduuliyhdistelmiin liittyvät dollyt (apuvaunu, jolla puoliperävaunu voidaan kytkeä kuorma-auton vetokytkimeen) ja keskiakseliperävaunut yleistyvät jopa 10 % vuosivauhtia, tosin niiden määrä verrattuna täys- ja puoliperävaunuihin on vielä pieni. Perävaunut on useimmiten varustettu ABS- tai ALB- jarruilla, dollyissa ABS-jarrut ovat pakollinen varuste.
Tietokonemallinnuksen ja simuloinnin perusteella kuorma-auton ja täysperävaunun yhdistelmät ovat epävakaampia kuin kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä. Yhdistelmän suuri pituus ei ratkaise yksinään yhdistelmän stabiilisuutta. Nopeuden alentaminen parantaa yhdistelmien stabiilisuutta. Ajoneuvotyyppien väliset stabiilisuuserot ovat suurempia kuin kaavaillun nopeusrajoituksen muutoksen vaikutus stabiilisuuteen olisi.
Suomessa tapahtuu vuosittain noin 270 henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta, joissa on osallisena perävaunullinen kuorma-auto. Näissä onnettomuuksissa kuolee noin 55 ja loukkaantuu noin 230 henkilöä vuodessa. Lukuihin sisältyy vuosittain 10–15 itsemurhaa, joissa vastaantuleva ajaa tahallaan päin perävaunullista kuorma-autoa.
Täysperävaunu- ja moduuliyhdistelmien 70 km/h talviajan nopeusrajoitus vähentäisi henkilövahinko-onnettomuuksia 25-50:llä ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 5–10:llä vuodessa. Koska perävaunullisten kuorma-autojen nopeuden alentaminen hidastaisi muunkin liikenteen nopeutta ja siten alentaisi onnettomuusriskiä, valtaosa onnettomuuksien vähenemisestä koskisi onnettomuuksia, joissa ei ole mukana perävaunullista kuorma-autoa. Ohitusonnettomuuksien määrän kasvu olisi pieni verrattuna muiden onnettomuuksien vähenemään. Yhteiskunnalle nopeusrajoituksen alentaminen toisi noin 15 miljoonan euron vuotuisen säästön. Suurimmat vaikutukset olisivat 20-40 miljoonan säästö onnettomuuskustannuksissa ja 10-20 miljoonan kasvu aikakustannuksissa. Yritysten välittömät kuljetuskustannukset kuitenkin kasvaisivat noin 10 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi yritysten maksettaviksi tulisivat mahdolliset logististen toimintojen uudelleenjärjestelyistä ja kalustohankinnoista koituvat lisäkustannukset, jotka voisivat olla kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.
| Translated title of the contribution | Impacts of reduced speed limits of large articulated trucks during wintertime |
|---|---|
| Original language | Finnish |
| Place of Publication | Helsinki |
| Publisher | Liikenne- ja viestintäministeriö |
| Number of pages | 106 |
| ISBN (Electronic) | 952-201-221-1 |
| ISBN (Print) | 952-201-220-3 |
| Publication status | Published - 2004 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja |
|---|---|
| Number | 68/2004 |
| ISSN | 1457-7488 |
Keywords
- lorries
- speed limits
- winter
- traffic safety
- drivability
- transport economics
