TY - BOOK
T1 - Täytteellisten huonekalujen ja patjojen paloturvallisuuden parantaminen
AU - Pakkala, Liisa
AU - Ryynänen, Tiia
PY - 1987
Y1 - 1987
N2 - Tutkimuksessa kehiteltiin palo-ominaisuuksiltaan parempia
täytteellisiä istuinhuonekaluja ja patjoja.
Minimitavoitteeksi asetettiin tupakoitsijoiden välineiden
taso (savuke ja tulitikkua vastaava liekki). Ankarimmiksi
sytytystasoiksi valittiin standardin BS 5852: Part 2
mukaiset sytytyslähteet BS 5 ja BS 7, joita käytetään
Englannissa esim. vanhainkotien ja sairaaloiden
paloturvallisuusvaatimuksissa.
Päällis-, välikerros- ja täytemateriaalit valittiin
yhdessä projektiosapuolten kanssa. Sekä ankarampia
sytytystasoja tutkittaessa että palokammiokokeissa
testattiin markkinoille tulleita "paloa pidättäviä"
välikerrosmateriaaleja. Näitä valmistettiin myös itse mm.
viimeistelemällä puuvillaneulosta kotimaassa kehitetyllä
palosuoja-aineella. Nahan palosuojaviimeistystä
tutkittiin erikseen. Materiaalien palo-ominaisuuksia
tutkittiin sekä erillistestein että päällisen ja täytteen
tai päällisen, välikerroksen ja täytteen yhdistelminä.
Istuinhuonekalutestit suoritettiin tuolinmuotoisilla
näytteillä ja patjatestit pienoispatjoilla. Valikoiduilla
yhdistelmillä tehtiin polttokokeita myös huonetilaa
vastaavassa palokammiossa, jossa voitiin rekisteröidä
paloteho, lämpösäteily, lämpötiloja katossa, sekä savun,
hiilimonoksidin ja hiilidioksidin tuotto.
Kokeet osoittivat, että on tärkeätä valita yhteensopivat
päällystetäyteyhdistelmät paloturvallisia täytteellisiä
istuinhuonekaluja kehiteltäessä. Lievien sytytyslähteiden
ollessa kyseessä voi hyvänlaatuinen päällyste riittää
palon ehkäisemiseen, vaikka täyte ei olisikaan vaikeasti
syttyvää laatua, mutta ankarampien sytytyslähteiden
esiintymistodennäköisyyden kasvaessa olisi myös
täytemateriaalien oltava mahdollisimman vaikeasti
syttyviä.
Jos kyseeseen tulee huomattavasti tupakoitsijoiden
välinetasoa ankarampi sytytyslähde (alaspudonnut palava
verho, tahallinen sytytys tms.), tuskin mikään
tavanomaista painoluokkaa oleva vaikeasti syttyväkään
päällismateriaali pystyy yksinään eristämään niin
tehokkaasti, ettei täytemateriaali syttyisi. Tällöin
tarvitaan eristävän välikerroksen myötävaikutusta.
Välikerros on avainasemassa myös silloin, kun
päälliskerros on sulavaa eikä pysty suojaamaan
riittävästi alempia kerroksia. Tehokkaimmiksi eristeiksi
osoittautuivat hiiltyväaineiset välikerrosmateriaalit,
kuten palosuojattu erikoisvaahtomuovi, hiillytetty
kangas, erikoisakryylihuopa sekä palosuojakäsitellyt
puuvillakankaat ja neulokset.
Palosuojattuja PU-vaahtomuoveja käyttämällä voidaan
kokonaistuotteen syttyvyyskynnystä nostaa merkittävästi.
Jos sytytyslähteen sytytyskyky kuitenkin ylittää tämän
kynnyksen tai päällismateriaalista on syttymisensä vuoksi
tullut tehokas toissijainen sytytyslähde, voi myös
palosuojatussa PU-vaahtomuovitäytteessä käynnistyä palo,
jolloin etenkin savun ja hiilimonoksidin kehittyminen voi
muodostua ongelmaksi.
Tutkimus on antanut runsaasti tietoa täytteellisten
huonekalujen paloturvallisuuteen vaikuttavista
tekijöistä. On myös pystytty löytämään melko ankariakin
sytytyslähteitä kestäviä yhdistelmiä. Palon myöhempien
vaiheiden tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan käyttää
lähinnä vain tuotteiden asettamiseksi
paremmuusjärjestykseen, koska tarvittavaa taustatietoa on
toistaiseksi liian vähän. Testimenetelmien ja
vaatimustasojen osalta voidaan todeta, että vasta
testaamalla kaikki kerrokset sisältävää kokonaistuotetta
voidaan muodostaa kokonaiskuva sekä syttymisriskistä että
etenkin palotapahtuman muista vaiheista. Erillistestit
ovat parhaassakin tapauksessa vain suuntaa antavia.
Mikäli täytteellisille huonekaluille halutaan asettaa
vaatimuksia paloturvallisuuden suhteen - kuten usein
olisi perusteltua tehdä - olisi tupakoitsijoiden
välinetasoa pidettävä minimitasona. Tämän tason
saavuttaminen ei kaadu ainakaan tarjolla olevien
materiaalien puutteeseen. Markkinoillamme on lukuisia
päällis- ja täytevaihtoehtoja, joita yhdistelemällä
helposti saavutetaan tupakoitsijoiden välinetaso.
AB - Tutkimuksessa kehiteltiin palo-ominaisuuksiltaan parempia
täytteellisiä istuinhuonekaluja ja patjoja.
Minimitavoitteeksi asetettiin tupakoitsijoiden välineiden
taso (savuke ja tulitikkua vastaava liekki). Ankarimmiksi
sytytystasoiksi valittiin standardin BS 5852: Part 2
mukaiset sytytyslähteet BS 5 ja BS 7, joita käytetään
Englannissa esim. vanhainkotien ja sairaaloiden
paloturvallisuusvaatimuksissa.
Päällis-, välikerros- ja täytemateriaalit valittiin
yhdessä projektiosapuolten kanssa. Sekä ankarampia
sytytystasoja tutkittaessa että palokammiokokeissa
testattiin markkinoille tulleita "paloa pidättäviä"
välikerrosmateriaaleja. Näitä valmistettiin myös itse mm.
viimeistelemällä puuvillaneulosta kotimaassa kehitetyllä
palosuoja-aineella. Nahan palosuojaviimeistystä
tutkittiin erikseen. Materiaalien palo-ominaisuuksia
tutkittiin sekä erillistestein että päällisen ja täytteen
tai päällisen, välikerroksen ja täytteen yhdistelminä.
Istuinhuonekalutestit suoritettiin tuolinmuotoisilla
näytteillä ja patjatestit pienoispatjoilla. Valikoiduilla
yhdistelmillä tehtiin polttokokeita myös huonetilaa
vastaavassa palokammiossa, jossa voitiin rekisteröidä
paloteho, lämpösäteily, lämpötiloja katossa, sekä savun,
hiilimonoksidin ja hiilidioksidin tuotto.
Kokeet osoittivat, että on tärkeätä valita yhteensopivat
päällystetäyteyhdistelmät paloturvallisia täytteellisiä
istuinhuonekaluja kehiteltäessä. Lievien sytytyslähteiden
ollessa kyseessä voi hyvänlaatuinen päällyste riittää
palon ehkäisemiseen, vaikka täyte ei olisikaan vaikeasti
syttyvää laatua, mutta ankarampien sytytyslähteiden
esiintymistodennäköisyyden kasvaessa olisi myös
täytemateriaalien oltava mahdollisimman vaikeasti
syttyviä.
Jos kyseeseen tulee huomattavasti tupakoitsijoiden
välinetasoa ankarampi sytytyslähde (alaspudonnut palava
verho, tahallinen sytytys tms.), tuskin mikään
tavanomaista painoluokkaa oleva vaikeasti syttyväkään
päällismateriaali pystyy yksinään eristämään niin
tehokkaasti, ettei täytemateriaali syttyisi. Tällöin
tarvitaan eristävän välikerroksen myötävaikutusta.
Välikerros on avainasemassa myös silloin, kun
päälliskerros on sulavaa eikä pysty suojaamaan
riittävästi alempia kerroksia. Tehokkaimmiksi eristeiksi
osoittautuivat hiiltyväaineiset välikerrosmateriaalit,
kuten palosuojattu erikoisvaahtomuovi, hiillytetty
kangas, erikoisakryylihuopa sekä palosuojakäsitellyt
puuvillakankaat ja neulokset.
Palosuojattuja PU-vaahtomuoveja käyttämällä voidaan
kokonaistuotteen syttyvyyskynnystä nostaa merkittävästi.
Jos sytytyslähteen sytytyskyky kuitenkin ylittää tämän
kynnyksen tai päällismateriaalista on syttymisensä vuoksi
tullut tehokas toissijainen sytytyslähde, voi myös
palosuojatussa PU-vaahtomuovitäytteessä käynnistyä palo,
jolloin etenkin savun ja hiilimonoksidin kehittyminen voi
muodostua ongelmaksi.
Tutkimus on antanut runsaasti tietoa täytteellisten
huonekalujen paloturvallisuuteen vaikuttavista
tekijöistä. On myös pystytty löytämään melko ankariakin
sytytyslähteitä kestäviä yhdistelmiä. Palon myöhempien
vaiheiden tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan käyttää
lähinnä vain tuotteiden asettamiseksi
paremmuusjärjestykseen, koska tarvittavaa taustatietoa on
toistaiseksi liian vähän. Testimenetelmien ja
vaatimustasojen osalta voidaan todeta, että vasta
testaamalla kaikki kerrokset sisältävää kokonaistuotetta
voidaan muodostaa kokonaiskuva sekä syttymisriskistä että
etenkin palotapahtuman muista vaiheista. Erillistestit
ovat parhaassakin tapauksessa vain suuntaa antavia.
Mikäli täytteellisille huonekaluille halutaan asettaa
vaatimuksia paloturvallisuuden suhteen - kuten usein
olisi perusteltua tehdä - olisi tupakoitsijoiden
välinetasoa pidettävä minimitasona. Tämän tason
saavuttaminen ei kaadu ainakaan tarjolla olevien
materiaalien puutteeseen. Markkinoillamme on lukuisia
päällis- ja täytevaihtoehtoja, joita yhdistelemällä
helposti saavutetaan tupakoitsijoiden välinetaso.
KW - fire tests
KW - fire resistant materials
KW - furniture
KW - upholstery
M3 - Report
SN - 951-38-2907-3
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Täytteellisten huonekalujen ja patjojen paloturvallisuuden parantaminen
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -