Abstract
Original language | Finnish |
---|---|
Place of Publication | Espoo |
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Number of pages | 166 |
ISBN (Print) | 951-38-2907-3 |
Publication status | Published - 1987 |
MoE publication type | Not Eligible |
Publication series
Series | Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita |
---|---|
Number | 750 |
ISSN | 0358-5085 |
Keywords
- fire tests
- fire resistant materials
- furniture
- upholstery
Cite this
}
Täytteellisten huonekalujen ja patjojen paloturvallisuuden parantaminen. / Pakkala, Liisa; Ryynänen, Tiia.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 166 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 750).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Täytteellisten huonekalujen ja patjojen paloturvallisuuden parantaminen
AU - Pakkala, Liisa
AU - Ryynänen, Tiia
PY - 1987
Y1 - 1987
N2 - Tutkimuksessa kehiteltiin palo-ominaisuuksiltaan parempia täytteellisiä istuinhuonekaluja ja patjoja. Minimitavoitteeksi asetettiin tupakoitsijoiden välineiden taso (savuke ja tulitikkua vastaava liekki). Ankarimmiksi sytytystasoiksi valittiin standardin BS 5852: Part 2 mukaiset sytytyslähteet BS 5 ja BS 7, joita käytetään Englannissa esim. vanhainkotien ja sairaaloiden paloturvallisuusvaatimuksissa. Päällis-, välikerros- ja täytemateriaalit valittiin yhdessä projektiosapuolten kanssa. Sekä ankarampia sytytystasoja tutkittaessa että palokammiokokeissa testattiin markkinoille tulleita "paloa pidättäviä" välikerrosmateriaaleja. Näitä valmistettiin myös itse mm. viimeistelemällä puuvillaneulosta kotimaassa kehitetyllä palosuoja-aineella. Nahan palosuojaviimeistystä tutkittiin erikseen. Materiaalien palo-ominaisuuksia tutkittiin sekä erillistestein että päällisen ja täytteen tai päällisen, välikerroksen ja täytteen yhdistelminä. Istuinhuonekalutestit suoritettiin tuolinmuotoisilla näytteillä ja patjatestit pienoispatjoilla. Valikoiduilla yhdistelmillä tehtiin polttokokeita myös huonetilaa vastaavassa palokammiossa, jossa voitiin rekisteröidä paloteho, lämpösäteily, lämpötiloja katossa, sekä savun, hiilimonoksidin ja hiilidioksidin tuotto. Kokeet osoittivat, että on tärkeätä valita yhteensopivat päällystetäyteyhdistelmät paloturvallisia täytteellisiä istuinhuonekaluja kehiteltäessä. Lievien sytytyslähteiden ollessa kyseessä voi hyvänlaatuinen päällyste riittää palon ehkäisemiseen, vaikka täyte ei olisikaan vaikeasti syttyvää laatua, mutta ankarampien sytytyslähteiden esiintymistodennäköisyyden kasvaessa olisi myös täytemateriaalien oltava mahdollisimman vaikeasti syttyviä. Jos kyseeseen tulee huomattavasti tupakoitsijoiden välinetasoa ankarampi sytytyslähde (alaspudonnut palava verho, tahallinen sytytys tms.), tuskin mikään tavanomaista painoluokkaa oleva vaikeasti syttyväkään päällismateriaali pystyy yksinään eristämään niin tehokkaasti, ettei täytemateriaali syttyisi. Tällöin tarvitaan eristävän välikerroksen myötävaikutusta. Välikerros on avainasemassa myös silloin, kun päälliskerros on sulavaa eikä pysty suojaamaan riittävästi alempia kerroksia. Tehokkaimmiksi eristeiksi osoittautuivat hiiltyväaineiset välikerrosmateriaalit, kuten palosuojattu erikoisvaahtomuovi, hiillytetty kangas, erikoisakryylihuopa sekä palosuojakäsitellyt puuvillakankaat ja neulokset. Palosuojattuja PU-vaahtomuoveja käyttämällä voidaan kokonaistuotteen syttyvyyskynnystä nostaa merkittävästi. Jos sytytyslähteen sytytyskyky kuitenkin ylittää tämän kynnyksen tai päällismateriaalista on syttymisensä vuoksi tullut tehokas toissijainen sytytyslähde, voi myös palosuojatussa PU-vaahtomuovitäytteessä käynnistyä palo, jolloin etenkin savun ja hiilimonoksidin kehittyminen voi muodostua ongelmaksi. Tutkimus on antanut runsaasti tietoa täytteellisten huonekalujen paloturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. On myös pystytty löytämään melko ankariakin sytytyslähteitä kestäviä yhdistelmiä. Palon myöhempien vaiheiden tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan käyttää lähinnä vain tuotteiden asettamiseksi paremmuusjärjestykseen, koska tarvittavaa taustatietoa on toistaiseksi liian vähän. Testimenetelmien ja vaatimustasojen osalta voidaan todeta, että vasta testaamalla kaikki kerrokset sisältävää kokonaistuotetta voidaan muodostaa kokonaiskuva sekä syttymisriskistä että etenkin palotapahtuman muista vaiheista. Erillistestit ovat parhaassakin tapauksessa vain suuntaa antavia. Mikäli täytteellisille huonekaluille halutaan asettaa vaatimuksia paloturvallisuuden suhteen - kuten usein olisi perusteltua tehdä - olisi tupakoitsijoiden välinetasoa pidettävä minimitasona. Tämän tason saavuttaminen ei kaadu ainakaan tarjolla olevien materiaalien puutteeseen. Markkinoillamme on lukuisia päällis- ja täytevaihtoehtoja, joita yhdistelemällä helposti saavutetaan tupakoitsijoiden välinetaso.
AB - Tutkimuksessa kehiteltiin palo-ominaisuuksiltaan parempia täytteellisiä istuinhuonekaluja ja patjoja. Minimitavoitteeksi asetettiin tupakoitsijoiden välineiden taso (savuke ja tulitikkua vastaava liekki). Ankarimmiksi sytytystasoiksi valittiin standardin BS 5852: Part 2 mukaiset sytytyslähteet BS 5 ja BS 7, joita käytetään Englannissa esim. vanhainkotien ja sairaaloiden paloturvallisuusvaatimuksissa. Päällis-, välikerros- ja täytemateriaalit valittiin yhdessä projektiosapuolten kanssa. Sekä ankarampia sytytystasoja tutkittaessa että palokammiokokeissa testattiin markkinoille tulleita "paloa pidättäviä" välikerrosmateriaaleja. Näitä valmistettiin myös itse mm. viimeistelemällä puuvillaneulosta kotimaassa kehitetyllä palosuoja-aineella. Nahan palosuojaviimeistystä tutkittiin erikseen. Materiaalien palo-ominaisuuksia tutkittiin sekä erillistestein että päällisen ja täytteen tai päällisen, välikerroksen ja täytteen yhdistelminä. Istuinhuonekalutestit suoritettiin tuolinmuotoisilla näytteillä ja patjatestit pienoispatjoilla. Valikoiduilla yhdistelmillä tehtiin polttokokeita myös huonetilaa vastaavassa palokammiossa, jossa voitiin rekisteröidä paloteho, lämpösäteily, lämpötiloja katossa, sekä savun, hiilimonoksidin ja hiilidioksidin tuotto. Kokeet osoittivat, että on tärkeätä valita yhteensopivat päällystetäyteyhdistelmät paloturvallisia täytteellisiä istuinhuonekaluja kehiteltäessä. Lievien sytytyslähteiden ollessa kyseessä voi hyvänlaatuinen päällyste riittää palon ehkäisemiseen, vaikka täyte ei olisikaan vaikeasti syttyvää laatua, mutta ankarampien sytytyslähteiden esiintymistodennäköisyyden kasvaessa olisi myös täytemateriaalien oltava mahdollisimman vaikeasti syttyviä. Jos kyseeseen tulee huomattavasti tupakoitsijoiden välinetasoa ankarampi sytytyslähde (alaspudonnut palava verho, tahallinen sytytys tms.), tuskin mikään tavanomaista painoluokkaa oleva vaikeasti syttyväkään päällismateriaali pystyy yksinään eristämään niin tehokkaasti, ettei täytemateriaali syttyisi. Tällöin tarvitaan eristävän välikerroksen myötävaikutusta. Välikerros on avainasemassa myös silloin, kun päälliskerros on sulavaa eikä pysty suojaamaan riittävästi alempia kerroksia. Tehokkaimmiksi eristeiksi osoittautuivat hiiltyväaineiset välikerrosmateriaalit, kuten palosuojattu erikoisvaahtomuovi, hiillytetty kangas, erikoisakryylihuopa sekä palosuojakäsitellyt puuvillakankaat ja neulokset. Palosuojattuja PU-vaahtomuoveja käyttämällä voidaan kokonaistuotteen syttyvyyskynnystä nostaa merkittävästi. Jos sytytyslähteen sytytyskyky kuitenkin ylittää tämän kynnyksen tai päällismateriaalista on syttymisensä vuoksi tullut tehokas toissijainen sytytyslähde, voi myös palosuojatussa PU-vaahtomuovitäytteessä käynnistyä palo, jolloin etenkin savun ja hiilimonoksidin kehittyminen voi muodostua ongelmaksi. Tutkimus on antanut runsaasti tietoa täytteellisten huonekalujen paloturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. On myös pystytty löytämään melko ankariakin sytytyslähteitä kestäviä yhdistelmiä. Palon myöhempien vaiheiden tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan käyttää lähinnä vain tuotteiden asettamiseksi paremmuusjärjestykseen, koska tarvittavaa taustatietoa on toistaiseksi liian vähän. Testimenetelmien ja vaatimustasojen osalta voidaan todeta, että vasta testaamalla kaikki kerrokset sisältävää kokonaistuotetta voidaan muodostaa kokonaiskuva sekä syttymisriskistä että etenkin palotapahtuman muista vaiheista. Erillistestit ovat parhaassakin tapauksessa vain suuntaa antavia. Mikäli täytteellisille huonekaluille halutaan asettaa vaatimuksia paloturvallisuuden suhteen - kuten usein olisi perusteltua tehdä - olisi tupakoitsijoiden välinetasoa pidettävä minimitasona. Tämän tason saavuttaminen ei kaadu ainakaan tarjolla olevien materiaalien puutteeseen. Markkinoillamme on lukuisia päällis- ja täytevaihtoehtoja, joita yhdistelemällä helposti saavutetaan tupakoitsijoiden välinetaso.
KW - fire tests
KW - fire resistant materials
KW - furniture
KW - upholstery
M3 - Report
SN - 951-38-2907-3
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Täytteellisten huonekalujen ja patjojen paloturvallisuuden parantaminen
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -