Taakanjakosektorin päästökehitys ja päästövähennystoimet vuoteen 2030

Tomi J. Lindroos; Tommi Ekholm

Taakanjakosektorin päästökehitys ja päästövähennystoimet vuoteen 2030

Tomi J. Lindroos
, Tommi Ekholm

VTT (former employee or external)

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tässä julkaisussa on arvioitu taakanjakosektorin päästökehitystä ja käytettävissä olevia lisäpäästövähennyksiä vuoteen 2030 saakka. Taakanjakosektorille kuuluu mm. liikenteen päästöjä, maatalouden päästöjä, kiinteistökohtainen lämmitys, työkoneet, jätesektori ja F-kaasut. EU-tasolla taakanjakosektorin vuodelle 2020 asetettu päästövähennystavoite on jo saavutettu, mutta 2030-tavoite edellyttää lisätoimia. Tarkkoja jäsenmaakohtaisia tavoitteita ei ole toistaiseksi päätetty. Suomen vähennystavoite vuodelle 2030 on todennäköisesti välillä -32 % ... -40 % vuoden 2005 päästöistä, minkä saavuttaminen edellyttää merkittävää määrää lisäkeinoja verrattuna nykyiseen 2020-tavoitteeseen. Taakanjakosektorin merkitys Suomen kokonaispäästöissä kasvaa, sillä päästökauppasektorin päästöt vähenevät nopeammin kuin taakanjakosektorin päästöt. Raportissa esitetään Suomen sektorikohtaiset arviot taakanjakosektorin päästöjen kehityksestä ja käytettävissä olevista lisätoimista, päivitettynä uusien inventaarien ja tarkempien selvitysten mukaiseksi. Tarkastelu on tehty sekä sektoreittain koko maan tasolla että kuntatasolla. Tehdyn arvion mukaan Suomi saavuttaa vuoden 2020 tavoitteen jo perusurassa. Päästöt olisivat vuosina 2013-2017 tavoitetason alapuolella ja hieman sitä suuremmat vuosina 2018-2020, mutta ajallisten joustokeinojen vuoksi perusurakehitys riittää 2020-tavoitteen saavuttamiseen. Tässä raportissa tunnistetut kotimaiset keinot riittäisivät myös -40 % -tavoitteen saavuttamiseen vuonna 2030, mutta vain niukasti. Uusien päästövähennyskeinojen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä laajempi valikoima mahdollisia keinoja parantaa kustannustehokkuutta, mahdollistaa päästövähennysten valitsemisen myös muiden kriteerien perusteella ja sallii yksittäisten päästövähennyskeinojen arvioitua huonomman onnistumisen

Original language	Finnish
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	85
ISBN (Electronic)	978-951-38-8393-5
Publication status	Published - 2016
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	VTT Technology
Number	245
ISSN	2242-1211

Access to Document

https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2016/T245.pdf

Cite this

@book{0484963cefa9413bb2b499201c6f8a0a,

title = "Taakanjakosektorin p{\"a}{\"a}st{\"o}kehitys ja p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennystoimet vuoteen 2030",

abstract = "T{\"a}ss{\"a} julkaisussa on arvioitu taakanjakosektorin p{\"a}{\"a}st{\"o}kehityst{\"a} ja k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevia lis{\"a}p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyksi{\"a} vuoteen 2030 saakka. Taakanjakosektorille kuuluu mm. liikenteen p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}, maatalouden p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}, kiinteist{\"o}kohtainen l{\"a}mmitys, ty{\"o}koneet, j{\"a}tesektori ja F-kaasut. EU-tasolla taakanjakosektorin vuodelle 2020 asetettu p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennystavoite on jo saavutettu, mutta 2030-tavoite edellytt{\"a}{\"a} lis{\"a}toimia. Tarkkoja j{\"a}senmaakohtaisia tavoitteita ei ole toistaiseksi p{\"a}{\"a}tetty. Suomen v{\"a}hennystavoite vuodelle 2030 on todenn{\"a}k{\"o}isesti v{\"a}lill{\"a} -32 \% ... -40 \% vuoden 2005 p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}, mink{\"a} saavuttaminen edellytt{\"a}{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} lis{\"a}keinoja verrattuna nykyiseen 2020-tavoitteeseen. Taakanjakosektorin merkitys Suomen kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}iss{\"a} kasvaa, sill{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppasektorin p{\"a}{\"a}st{\"o}t v{\"a}henev{\"a}t nopeammin kuin taakanjakosektorin p{\"a}{\"a}st{\"o}t. Raportissa esitet{\"a}{\"a}n Suomen sektorikohtaiset arviot taakanjakosektorin p{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehityksest{\"a} ja k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevista lis{\"a}toimista, p{\"a}ivitettyn{\"a} uusien inventaarien ja tarkempien selvitysten mukaiseksi. Tarkastelu on tehty sek{\"a} sektoreittain koko maan tasolla ett{\"a} kuntatasolla. Tehdyn arvion mukaan Suomi saavuttaa vuoden 2020 tavoitteen jo perusurassa. P{\"a}{\"a}st{\"o}t olisivat vuosina 2013-2017 tavoitetason alapuolella ja hieman sit{\"a} suuremmat vuosina 2018-2020, mutta ajallisten joustokeinojen vuoksi perusurakehitys riitt{\"a}{\"a} 2020-tavoitteen saavuttamiseen. T{\"a}ss{\"a} raportissa tunnistetut kotimaiset keinot riitt{\"a}isiv{\"a}t my{\"o}s -40 \% -tavoitteen saavuttamiseen vuonna 2030, mutta vain niukasti. Uusien p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyskeinojen tunnistaminen on kuitenkin t{\"a}rke{\"a}{\"a}, sill{\"a} laajempi valikoima mahdollisia keinoja parantaa kustannustehokkuutta, mahdollistaa p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennysten valitsemisen my{\"o}s muiden kriteerien perusteella ja sallii yksitt{\"a}isten p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyskeinojen arvioitua huonomman onnistumisen",

author = "Lindroos, \{Tomi J.\} and Tommi Ekholm",

year = "2016",

language = "Finnish",

series = "VTT Technology",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "245",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Taakanjakosektorin päästökehitys ja päästövähennystoimet vuoteen 2030

AU - Lindroos, Tomi J.

AU - Ekholm, Tommi

PY - 2016

Y1 - 2016

N2 - Tässä julkaisussa on arvioitu taakanjakosektorin päästökehitystä ja käytettävissä olevia lisäpäästövähennyksiä vuoteen 2030 saakka. Taakanjakosektorille kuuluu mm. liikenteen päästöjä, maatalouden päästöjä, kiinteistökohtainen lämmitys, työkoneet, jätesektori ja F-kaasut. EU-tasolla taakanjakosektorin vuodelle 2020 asetettu päästövähennystavoite on jo saavutettu, mutta 2030-tavoite edellyttää lisätoimia. Tarkkoja jäsenmaakohtaisia tavoitteita ei ole toistaiseksi päätetty. Suomen vähennystavoite vuodelle 2030 on todennäköisesti välillä -32 % ... -40 % vuoden 2005 päästöistä, minkä saavuttaminen edellyttää merkittävää määrää lisäkeinoja verrattuna nykyiseen 2020-tavoitteeseen. Taakanjakosektorin merkitys Suomen kokonaispäästöissä kasvaa, sillä päästökauppasektorin päästöt vähenevät nopeammin kuin taakanjakosektorin päästöt. Raportissa esitetään Suomen sektorikohtaiset arviot taakanjakosektorin päästöjen kehityksestä ja käytettävissä olevista lisätoimista, päivitettynä uusien inventaarien ja tarkempien selvitysten mukaiseksi. Tarkastelu on tehty sekä sektoreittain koko maan tasolla että kuntatasolla. Tehdyn arvion mukaan Suomi saavuttaa vuoden 2020 tavoitteen jo perusurassa. Päästöt olisivat vuosina 2013-2017 tavoitetason alapuolella ja hieman sitä suuremmat vuosina 2018-2020, mutta ajallisten joustokeinojen vuoksi perusurakehitys riittää 2020-tavoitteen saavuttamiseen. Tässä raportissa tunnistetut kotimaiset keinot riittäisivät myös -40 % -tavoitteen saavuttamiseen vuonna 2030, mutta vain niukasti. Uusien päästövähennyskeinojen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä laajempi valikoima mahdollisia keinoja parantaa kustannustehokkuutta, mahdollistaa päästövähennysten valitsemisen myös muiden kriteerien perusteella ja sallii yksittäisten päästövähennyskeinojen arvioitua huonomman onnistumisen

AB - Tässä julkaisussa on arvioitu taakanjakosektorin päästökehitystä ja käytettävissä olevia lisäpäästövähennyksiä vuoteen 2030 saakka. Taakanjakosektorille kuuluu mm. liikenteen päästöjä, maatalouden päästöjä, kiinteistökohtainen lämmitys, työkoneet, jätesektori ja F-kaasut. EU-tasolla taakanjakosektorin vuodelle 2020 asetettu päästövähennystavoite on jo saavutettu, mutta 2030-tavoite edellyttää lisätoimia. Tarkkoja jäsenmaakohtaisia tavoitteita ei ole toistaiseksi päätetty. Suomen vähennystavoite vuodelle 2030 on todennäköisesti välillä -32 % ... -40 % vuoden 2005 päästöistä, minkä saavuttaminen edellyttää merkittävää määrää lisäkeinoja verrattuna nykyiseen 2020-tavoitteeseen. Taakanjakosektorin merkitys Suomen kokonaispäästöissä kasvaa, sillä päästökauppasektorin päästöt vähenevät nopeammin kuin taakanjakosektorin päästöt. Raportissa esitetään Suomen sektorikohtaiset arviot taakanjakosektorin päästöjen kehityksestä ja käytettävissä olevista lisätoimista, päivitettynä uusien inventaarien ja tarkempien selvitysten mukaiseksi. Tarkastelu on tehty sekä sektoreittain koko maan tasolla että kuntatasolla. Tehdyn arvion mukaan Suomi saavuttaa vuoden 2020 tavoitteen jo perusurassa. Päästöt olisivat vuosina 2013-2017 tavoitetason alapuolella ja hieman sitä suuremmat vuosina 2018-2020, mutta ajallisten joustokeinojen vuoksi perusurakehitys riittää 2020-tavoitteen saavuttamiseen. Tässä raportissa tunnistetut kotimaiset keinot riittäisivät myös -40 % -tavoitteen saavuttamiseen vuonna 2030, mutta vain niukasti. Uusien päästövähennyskeinojen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä laajempi valikoima mahdollisia keinoja parantaa kustannustehokkuutta, mahdollistaa päästövähennysten valitsemisen myös muiden kriteerien perusteella ja sallii yksittäisten päästövähennyskeinojen arvioitua huonomman onnistumisen

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Taakanjakosektorin päästökehitys ja päästövähennystoimet vuoteen 2030

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -