Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimus. Sisävalmistustyöt

Heikki Sarin, Erkki Lehtinen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Talonrakennustuotannon sisävalmistustöitä koskevan esitutkimuksen tavoitteena on selvittää näiden töiden osuutta rakennushankkeessa sekä myös kuvata tärkeimmät tuotantotekniset ratkaisut, järjestelmät ja tuotantomenetelmät. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa sisävalmistustöiden vaikeudet ja ongelmat ja ehdottaa niistä merkittävimpiä jatkotutkimuksen kohteiksi. Sisävalmistusvaiheen osuus rakentamishankkeessa on jatkuvasti kasvanut laatu- ja varustetason kehittymisen myötä. Esimerkiksi tyypillisen täyselementtitekniikalla rakennetun kerrostalon kokonaisrakentamisaika jakaantuu siten, että kaivu- ja perustustyöt kestävät n. 2 kk, runkotyöt n. 1,5 kk sekä sisävalmistustyöt n. 3,5 kk. Sisävalmistusvaiheen kesto on siis 50 % kokonaisrakentamisajasta. Teollisuus- ja toimistorakennuksien sisävalmistusvaihe kestää myös noin puolet koko rakennusajasta. Vaiheen osuus vaihtelee kuitenkin enemmän kuin asuinrakennuksissa. Osaelementtitekniikalla rakennetussa asuinkerrostalossa, jossa pääurakoitsijan kokonaistyömenekki on n. 2,5 h/Rm3, sisävalmistustyöt vaativat työpanosta n. 0,8 h/Rm3, mikä on n. 30 % kokonaistyöpanoksesta. Lukuun ei sisälly maalaustöitä, joiden osuus on n. 6 %. Sisävalmistusvaiheessa siirrettävät materiaalit ovat suhteellisen pieni osa kokonaismassoista, n. 5 - 15 %. Sisustustarvikkeita ja -materiaaleja joudutaan kuitenkin siirtelemään lukumääräisesti paljon. Nostot voidaan useimmiten suorittaa rakennushissillä. Sisävalmistelutöiden osuus rakennuskustannuksista (Talo-70 ryhmien 0 - 9 summasta) on asuinkerrostalossa n. 20 %. Luvut vastaavat rakennuskustannusindeksin 1973 = 100 jakaumaa eivätkä sisällä rakennuttajan kustannuksia eivätkä työmaan yhteiskustannuksia. Mikäli lukuun lasketaan suhteellinen osuus rakennuttajan kustannuksista ja yhteiskustannuksista päädytään n. 30 %:iin. Asuinpientalojen rakennuskustannuksista on sisävalmistustöiden osuus 25 - 35 %. Teollisuus- ja toimistorakennusten sisävalmistustöiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Sisävalmistustöiden osuus on teollisuushalleissa kuitenkin yleensä pienempi kuin asuinrakennuksissa. Tuote- ja tuotantoteknisiä ratkaisuja kuvattaessa on työt jaettu sisävalmistuksen asennustöihin ja pintatöihin. Asennustöihin sisältyvät tilaelementtien, ikkunoiden, ovien, väliseinien, kalusteiden ja varusteiden sekä listoitusten asennukset. Pintatöihin kuuluvat tasoite-, maalaus- ja lattiapäällystetyöt sekä muut päällystetyöt. Sisävalmistusvaiheen merkittävimmät ongelmat liittyvät seuraaviin aiheisiin: - vauriot ja suojaukset työmaalla sisävalmistusvaiheen aikana, - materiaalien käytön tehostaminen ja jätteiden muodostumisen vähentäminen, - hankintojen suunnittelu- ja toteuttaminen rakennusyrityksessä sekä - eri urakoitsijoiden välisten yhteistyömuotojen kehittäminen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages142
ISBN (Print)951-38-0536-0
Publication statusPublished - 1977
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto
Number46
ISSN0355-3442

Fingerprint

building construction
finishing

Cite this

Sarin, H., & Lehtinen, E. (1977). Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimus. Sisävalmistustyöt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, No. 46
Sarin, Heikki ; Lehtinen, Erkki. / Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen : Esitutkimus. Sisävalmistustyöt. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1977. 142 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 46).
@book{ecc600c096f14b9fa5bbe8433393a5f2,
title = "Talonrakennustuotannon sis{\"a}valmistusvaiheen kehitt{\"a}minen: Esitutkimus. Sis{\"a}valmistusty{\"o}t",
abstract = "Talonrakennustuotannon sis{\"a}valmistust{\"o}it{\"a} koskevan esitutkimuksen tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} n{\"a}iden t{\"o}iden osuutta rakennushankkeessa sek{\"a} my{\"o}s kuvata t{\"a}rkeimm{\"a}t tuotantotekniset ratkaisut, j{\"a}rjestelm{\"a}t ja tuotantomenetelm{\"a}t. Lis{\"a}ksi tavoitteena on kartoittaa sis{\"a}valmistust{\"o}iden vaikeudet ja ongelmat ja ehdottaa niist{\"a} merkitt{\"a}vimpi{\"a} jatkotutkimuksen kohteiksi. Sis{\"a}valmistusvaiheen osuus rakentamishankkeessa on jatkuvasti kasvanut laatu- ja varustetason kehittymisen my{\"o}t{\"a}. Esimerkiksi tyypillisen t{\"a}yselementtitekniikalla rakennetun kerrostalon kokonaisrakentamisaika jakaantuu siten, ett{\"a} kaivu- ja perustusty{\"o}t kest{\"a}v{\"a}t n. 2 kk, runkoty{\"o}t n. 1,5 kk sek{\"a} sis{\"a}valmistusty{\"o}t n. 3,5 kk. Sis{\"a}valmistusvaiheen kesto on siis 50 {\%} kokonaisrakentamisajasta. Teollisuus- ja toimistorakennuksien sis{\"a}valmistusvaihe kest{\"a}{\"a} my{\"o}s noin puolet koko rakennusajasta. Vaiheen osuus vaihtelee kuitenkin enemm{\"a}n kuin asuinrakennuksissa. Osaelementtitekniikalla rakennetussa asuinkerrostalossa, jossa p{\"a}{\"a}urakoitsijan kokonaisty{\"o}menekki on n. 2,5 h/Rm3, sis{\"a}valmistusty{\"o}t vaativat ty{\"o}panosta n. 0,8 h/Rm3, mik{\"a} on n. 30 {\%} kokonaisty{\"o}panoksesta. Lukuun ei sis{\"a}lly maalaust{\"o}it{\"a}, joiden osuus on n. 6 {\%}. Sis{\"a}valmistusvaiheessa siirrett{\"a}v{\"a}t materiaalit ovat suhteellisen pieni osa kokonaismassoista, n. 5 - 15 {\%}. Sisustustarvikkeita ja -materiaaleja joudutaan kuitenkin siirtelem{\"a}{\"a}n lukum{\"a}{\"a}r{\"a}isesti paljon. Nostot voidaan useimmiten suorittaa rakennushissill{\"a}. Sis{\"a}valmistelut{\"o}iden osuus rakennuskustannuksista (Talo-70 ryhmien 0 - 9 summasta) on asuinkerrostalossa n. 20 {\%}. Luvut vastaavat rakennuskustannusindeksin 1973 = 100 jakaumaa eiv{\"a}tk{\"a} sis{\"a}ll{\"a} rakennuttajan kustannuksia eiv{\"a}tk{\"a} ty{\"o}maan yhteiskustannuksia. Mik{\"a}li lukuun lasketaan suhteellinen osuus rakennuttajan kustannuksista ja yhteiskustannuksista p{\"a}{\"a}dyt{\"a}{\"a}n n. 30 {\%}:iin. Asuinpientalojen rakennuskustannuksista on sis{\"a}valmistust{\"o}iden osuus 25 - 35 {\%}. Teollisuus- ja toimistorakennusten sis{\"a}valmistust{\"o}iden kustannukset vaihtelevat huomattavasti rakennuksen k{\"a}ytt{\"o}tarkoituksen mukaan. Sis{\"a}valmistust{\"o}iden osuus on teollisuushalleissa kuitenkin yleens{\"a} pienempi kuin asuinrakennuksissa. Tuote- ja tuotantoteknisi{\"a} ratkaisuja kuvattaessa on ty{\"o}t jaettu sis{\"a}valmistuksen asennust{\"o}ihin ja pintat{\"o}ihin. Asennust{\"o}ihin sis{\"a}ltyv{\"a}t tilaelementtien, ikkunoiden, ovien, v{\"a}liseinien, kalusteiden ja varusteiden sek{\"a} listoitusten asennukset. Pintat{\"o}ihin kuuluvat tasoite-, maalaus- ja lattiap{\"a}{\"a}llystety{\"o}t sek{\"a} muut p{\"a}{\"a}llystety{\"o}t. Sis{\"a}valmistusvaiheen merkitt{\"a}vimm{\"a}t ongelmat liittyv{\"a}t seuraaviin aiheisiin: - vauriot ja suojaukset ty{\"o}maalla sis{\"a}valmistusvaiheen aikana, - materiaalien k{\"a}yt{\"o}n tehostaminen ja j{\"a}tteiden muodostumisen v{\"a}hent{\"a}minen, - hankintojen suunnittelu- ja toteuttaminen rakennusyrityksess{\"a} sek{\"a} - eri urakoitsijoiden v{\"a}listen yhteisty{\"o}muotojen kehitt{\"a}minen.",
author = "Heikki Sarin and Erkki Lehtinen",
year = "1977",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-0536-0",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "46",
address = "Finland",

}

Sarin, H & Lehtinen, E 1977, Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimus. Sisävalmistustyöt. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, no. 46, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen : Esitutkimus. Sisävalmistustyöt. / Sarin, Heikki; Lehtinen, Erkki.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1977. 142 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 46).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen

T2 - Esitutkimus. Sisävalmistustyöt

AU - Sarin, Heikki

AU - Lehtinen, Erkki

PY - 1977

Y1 - 1977

N2 - Talonrakennustuotannon sisävalmistustöitä koskevan esitutkimuksen tavoitteena on selvittää näiden töiden osuutta rakennushankkeessa sekä myös kuvata tärkeimmät tuotantotekniset ratkaisut, järjestelmät ja tuotantomenetelmät. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa sisävalmistustöiden vaikeudet ja ongelmat ja ehdottaa niistä merkittävimpiä jatkotutkimuksen kohteiksi. Sisävalmistusvaiheen osuus rakentamishankkeessa on jatkuvasti kasvanut laatu- ja varustetason kehittymisen myötä. Esimerkiksi tyypillisen täyselementtitekniikalla rakennetun kerrostalon kokonaisrakentamisaika jakaantuu siten, että kaivu- ja perustustyöt kestävät n. 2 kk, runkotyöt n. 1,5 kk sekä sisävalmistustyöt n. 3,5 kk. Sisävalmistusvaiheen kesto on siis 50 % kokonaisrakentamisajasta. Teollisuus- ja toimistorakennuksien sisävalmistusvaihe kestää myös noin puolet koko rakennusajasta. Vaiheen osuus vaihtelee kuitenkin enemmän kuin asuinrakennuksissa. Osaelementtitekniikalla rakennetussa asuinkerrostalossa, jossa pääurakoitsijan kokonaistyömenekki on n. 2,5 h/Rm3, sisävalmistustyöt vaativat työpanosta n. 0,8 h/Rm3, mikä on n. 30 % kokonaistyöpanoksesta. Lukuun ei sisälly maalaustöitä, joiden osuus on n. 6 %. Sisävalmistusvaiheessa siirrettävät materiaalit ovat suhteellisen pieni osa kokonaismassoista, n. 5 - 15 %. Sisustustarvikkeita ja -materiaaleja joudutaan kuitenkin siirtelemään lukumääräisesti paljon. Nostot voidaan useimmiten suorittaa rakennushissillä. Sisävalmistelutöiden osuus rakennuskustannuksista (Talo-70 ryhmien 0 - 9 summasta) on asuinkerrostalossa n. 20 %. Luvut vastaavat rakennuskustannusindeksin 1973 = 100 jakaumaa eivätkä sisällä rakennuttajan kustannuksia eivätkä työmaan yhteiskustannuksia. Mikäli lukuun lasketaan suhteellinen osuus rakennuttajan kustannuksista ja yhteiskustannuksista päädytään n. 30 %:iin. Asuinpientalojen rakennuskustannuksista on sisävalmistustöiden osuus 25 - 35 %. Teollisuus- ja toimistorakennusten sisävalmistustöiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Sisävalmistustöiden osuus on teollisuushalleissa kuitenkin yleensä pienempi kuin asuinrakennuksissa. Tuote- ja tuotantoteknisiä ratkaisuja kuvattaessa on työt jaettu sisävalmistuksen asennustöihin ja pintatöihin. Asennustöihin sisältyvät tilaelementtien, ikkunoiden, ovien, väliseinien, kalusteiden ja varusteiden sekä listoitusten asennukset. Pintatöihin kuuluvat tasoite-, maalaus- ja lattiapäällystetyöt sekä muut päällystetyöt. Sisävalmistusvaiheen merkittävimmät ongelmat liittyvät seuraaviin aiheisiin: - vauriot ja suojaukset työmaalla sisävalmistusvaiheen aikana, - materiaalien käytön tehostaminen ja jätteiden muodostumisen vähentäminen, - hankintojen suunnittelu- ja toteuttaminen rakennusyrityksessä sekä - eri urakoitsijoiden välisten yhteistyömuotojen kehittäminen.

AB - Talonrakennustuotannon sisävalmistustöitä koskevan esitutkimuksen tavoitteena on selvittää näiden töiden osuutta rakennushankkeessa sekä myös kuvata tärkeimmät tuotantotekniset ratkaisut, järjestelmät ja tuotantomenetelmät. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa sisävalmistustöiden vaikeudet ja ongelmat ja ehdottaa niistä merkittävimpiä jatkotutkimuksen kohteiksi. Sisävalmistusvaiheen osuus rakentamishankkeessa on jatkuvasti kasvanut laatu- ja varustetason kehittymisen myötä. Esimerkiksi tyypillisen täyselementtitekniikalla rakennetun kerrostalon kokonaisrakentamisaika jakaantuu siten, että kaivu- ja perustustyöt kestävät n. 2 kk, runkotyöt n. 1,5 kk sekä sisävalmistustyöt n. 3,5 kk. Sisävalmistusvaiheen kesto on siis 50 % kokonaisrakentamisajasta. Teollisuus- ja toimistorakennuksien sisävalmistusvaihe kestää myös noin puolet koko rakennusajasta. Vaiheen osuus vaihtelee kuitenkin enemmän kuin asuinrakennuksissa. Osaelementtitekniikalla rakennetussa asuinkerrostalossa, jossa pääurakoitsijan kokonaistyömenekki on n. 2,5 h/Rm3, sisävalmistustyöt vaativat työpanosta n. 0,8 h/Rm3, mikä on n. 30 % kokonaistyöpanoksesta. Lukuun ei sisälly maalaustöitä, joiden osuus on n. 6 %. Sisävalmistusvaiheessa siirrettävät materiaalit ovat suhteellisen pieni osa kokonaismassoista, n. 5 - 15 %. Sisustustarvikkeita ja -materiaaleja joudutaan kuitenkin siirtelemään lukumääräisesti paljon. Nostot voidaan useimmiten suorittaa rakennushissillä. Sisävalmistelutöiden osuus rakennuskustannuksista (Talo-70 ryhmien 0 - 9 summasta) on asuinkerrostalossa n. 20 %. Luvut vastaavat rakennuskustannusindeksin 1973 = 100 jakaumaa eivätkä sisällä rakennuttajan kustannuksia eivätkä työmaan yhteiskustannuksia. Mikäli lukuun lasketaan suhteellinen osuus rakennuttajan kustannuksista ja yhteiskustannuksista päädytään n. 30 %:iin. Asuinpientalojen rakennuskustannuksista on sisävalmistustöiden osuus 25 - 35 %. Teollisuus- ja toimistorakennusten sisävalmistustöiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Sisävalmistustöiden osuus on teollisuushalleissa kuitenkin yleensä pienempi kuin asuinrakennuksissa. Tuote- ja tuotantoteknisiä ratkaisuja kuvattaessa on työt jaettu sisävalmistuksen asennustöihin ja pintatöihin. Asennustöihin sisältyvät tilaelementtien, ikkunoiden, ovien, väliseinien, kalusteiden ja varusteiden sekä listoitusten asennukset. Pintatöihin kuuluvat tasoite-, maalaus- ja lattiapäällystetyöt sekä muut päällystetyöt. Sisävalmistusvaiheen merkittävimmät ongelmat liittyvät seuraaviin aiheisiin: - vauriot ja suojaukset työmaalla sisävalmistusvaiheen aikana, - materiaalien käytön tehostaminen ja jätteiden muodostumisen vähentäminen, - hankintojen suunnittelu- ja toteuttaminen rakennusyrityksessä sekä - eri urakoitsijoiden välisten yhteistyömuotojen kehittäminen.

M3 - Report

SN - 951-38-0536-0

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto

BT - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Sarin H, Lehtinen E. Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimus. Sisävalmistustyöt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1977. 142 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 46).