TY - BOOK
T1 - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen
T2 - Esitutkimus. Sisävalmistustyöt
AU - Sarin, Heikki
AU - Lehtinen, Erkki
PY - 1977
Y1 - 1977
N2 - Talonrakennustuotannon sisävalmistustöitä koskevan
esitutkimuksen tavoitteena on selvittää näiden töiden
osuutta rakennushankkeessa sekä myös kuvata tärkeimmät
tuotantotekniset ratkaisut, järjestelmät ja
tuotantomenetelmät. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa
sisävalmistustöiden vaikeudet ja ongelmat ja ehdottaa
niistä merkittävimpiä jatkotutkimuksen kohteiksi.
Sisävalmistusvaiheen osuus rakentamishankkeessa on
jatkuvasti kasvanut laatu- ja varustetason kehittymisen
myötä. Esimerkiksi tyypillisen täyselementtitekniikalla
rakennetun kerrostalon kokonaisrakentamisaika jakaantuu
siten, että kaivu- ja perustustyöt kestävät n. 2 kk,
runkotyöt n. 1,5 kk sekä sisävalmistustyöt n. 3,5 kk.
Sisävalmistusvaiheen kesto on siis 50 %
kokonaisrakentamisajasta. Teollisuus- ja
toimistorakennuksien sisävalmistusvaihe kestää myös noin
puolet koko rakennusajasta. Vaiheen osuus vaihtelee
kuitenkin enemmän kuin asuinrakennuksissa.
Osaelementtitekniikalla rakennetussa asuinkerrostalossa,
jossa pääurakoitsijan kokonaistyömenekki on n. 2,5 h/Rm3,
sisävalmistustyöt vaativat työpanosta n. 0,8 h/Rm3, mikä
on n. 30 % kokonaistyöpanoksesta. Lukuun ei sisälly
maalaustöitä, joiden osuus on n. 6 %.
Sisävalmistusvaiheessa siirrettävät materiaalit ovat
suhteellisen pieni osa kokonaismassoista, n. 5 - 15 %.
Sisustustarvikkeita ja -materiaaleja joudutaan kuitenkin
siirtelemään lukumääräisesti paljon. Nostot voidaan
useimmiten suorittaa rakennushissillä.
Sisävalmistelutöiden osuus rakennuskustannuksista
(Talo-70 ryhmien 0 - 9 summasta) on asuinkerrostalossa n.
20 %. Luvut vastaavat rakennuskustannusindeksin 1973 =
100 jakaumaa eivätkä sisällä rakennuttajan kustannuksia
eivätkä työmaan yhteiskustannuksia. Mikäli lukuun
lasketaan suhteellinen osuus rakennuttajan kustannuksista
ja yhteiskustannuksista päädytään n. 30 %:iin.
Asuinpientalojen rakennuskustannuksista on
sisävalmistustöiden osuus 25 - 35 %. Teollisuus- ja
toimistorakennusten sisävalmistustöiden kustannukset
vaihtelevat huomattavasti rakennuksen käyttötarkoituksen
mukaan. Sisävalmistustöiden osuus on teollisuushalleissa
kuitenkin yleensä pienempi kuin asuinrakennuksissa.
Tuote- ja tuotantoteknisiä ratkaisuja kuvattaessa on työt
jaettu sisävalmistuksen asennustöihin ja pintatöihin.
Asennustöihin sisältyvät tilaelementtien, ikkunoiden,
ovien, väliseinien, kalusteiden ja varusteiden sekä
listoitusten asennukset. Pintatöihin kuuluvat tasoite-,
maalaus- ja lattiapäällystetyöt sekä muut päällystetyöt.
Sisävalmistusvaiheen merkittävimmät ongelmat liittyvät
seuraaviin aiheisiin:
- vauriot ja suojaukset työmaalla sisävalmistusvaiheen
aikana,
- materiaalien käytön tehostaminen ja jätteiden
muodostumisen vähentäminen,
- hankintojen suunnittelu- ja toteuttaminen
rakennusyrityksessä sekä
- eri urakoitsijoiden välisten yhteistyömuotojen
kehittäminen.
AB - Talonrakennustuotannon sisävalmistustöitä koskevan
esitutkimuksen tavoitteena on selvittää näiden töiden
osuutta rakennushankkeessa sekä myös kuvata tärkeimmät
tuotantotekniset ratkaisut, järjestelmät ja
tuotantomenetelmät. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa
sisävalmistustöiden vaikeudet ja ongelmat ja ehdottaa
niistä merkittävimpiä jatkotutkimuksen kohteiksi.
Sisävalmistusvaiheen osuus rakentamishankkeessa on
jatkuvasti kasvanut laatu- ja varustetason kehittymisen
myötä. Esimerkiksi tyypillisen täyselementtitekniikalla
rakennetun kerrostalon kokonaisrakentamisaika jakaantuu
siten, että kaivu- ja perustustyöt kestävät n. 2 kk,
runkotyöt n. 1,5 kk sekä sisävalmistustyöt n. 3,5 kk.
Sisävalmistusvaiheen kesto on siis 50 %
kokonaisrakentamisajasta. Teollisuus- ja
toimistorakennuksien sisävalmistusvaihe kestää myös noin
puolet koko rakennusajasta. Vaiheen osuus vaihtelee
kuitenkin enemmän kuin asuinrakennuksissa.
Osaelementtitekniikalla rakennetussa asuinkerrostalossa,
jossa pääurakoitsijan kokonaistyömenekki on n. 2,5 h/Rm3,
sisävalmistustyöt vaativat työpanosta n. 0,8 h/Rm3, mikä
on n. 30 % kokonaistyöpanoksesta. Lukuun ei sisälly
maalaustöitä, joiden osuus on n. 6 %.
Sisävalmistusvaiheessa siirrettävät materiaalit ovat
suhteellisen pieni osa kokonaismassoista, n. 5 - 15 %.
Sisustustarvikkeita ja -materiaaleja joudutaan kuitenkin
siirtelemään lukumääräisesti paljon. Nostot voidaan
useimmiten suorittaa rakennushissillä.
Sisävalmistelutöiden osuus rakennuskustannuksista
(Talo-70 ryhmien 0 - 9 summasta) on asuinkerrostalossa n.
20 %. Luvut vastaavat rakennuskustannusindeksin 1973 =
100 jakaumaa eivätkä sisällä rakennuttajan kustannuksia
eivätkä työmaan yhteiskustannuksia. Mikäli lukuun
lasketaan suhteellinen osuus rakennuttajan kustannuksista
ja yhteiskustannuksista päädytään n. 30 %:iin.
Asuinpientalojen rakennuskustannuksista on
sisävalmistustöiden osuus 25 - 35 %. Teollisuus- ja
toimistorakennusten sisävalmistustöiden kustannukset
vaihtelevat huomattavasti rakennuksen käyttötarkoituksen
mukaan. Sisävalmistustöiden osuus on teollisuushalleissa
kuitenkin yleensä pienempi kuin asuinrakennuksissa.
Tuote- ja tuotantoteknisiä ratkaisuja kuvattaessa on työt
jaettu sisävalmistuksen asennustöihin ja pintatöihin.
Asennustöihin sisältyvät tilaelementtien, ikkunoiden,
ovien, väliseinien, kalusteiden ja varusteiden sekä
listoitusten asennukset. Pintatöihin kuuluvat tasoite-,
maalaus- ja lattiapäällystetyöt sekä muut päällystetyöt.
Sisävalmistusvaiheen merkittävimmät ongelmat liittyvät
seuraaviin aiheisiin:
- vauriot ja suojaukset työmaalla sisävalmistusvaiheen
aikana,
- materiaalien käytön tehostaminen ja jätteiden
muodostumisen vähentäminen,
- hankintojen suunnittelu- ja toteuttaminen
rakennusyrityksessä sekä
- eri urakoitsijoiden välisten yhteistyömuotojen
kehittäminen.
M3 - Report
SN - 951-38-0536-0
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto
BT - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -