Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen

Esitutkimus. LVI- ja sähkötyöt

Rytövuori Heikki, Erkki Lehtinen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tämä tutkimus kuuluu osana rakennusten sisävalmistusvaiheen kehittämistä koskevaan esitutkimukseen. Sen tavoitteena on selvittää LVIS-töiden osuus rakennushankkeessa ja kuvata niiden tuote- ja tuotantotekniikkaa sekä kartoittaa LVIS-töiden työmaavaiheen ongelmia ja laatia niihin perustuvia jatkotutkimusehdotuksia. LVIS-työt ajoittuvat kaikkiin rakentamisvaiheisiin pääpainon ollessa sisävalmistusvaiheessa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan LVIS-töiden osuus rakennustyömaan kokonaistyömenekistä on 10 - 18 % rakennustyypin mukaan. LVIS-materiaaleja asennetaan vaihtelevia määriä eri rakennustyypeissä (asuinkerrostaloon noin 2 kg/Rm3). LVIS-töiden kustannusosuus on tavanomaisessa rakentamisessa 15 - 25 % kokonaisrakennuskustannuksista. Tutkimuksessa on kuvattu melko laajasti Suomessa nykyisin käytössä olevia LVIS-asennusten tuote- ja tuotantoteknisiä järjestelmiä. Lämmitysjärjestelmissä on noudatettu pääjakoa: paikalliset lämmityslaitteet, sähkölämmitys, vesikeskuslämmitys ja ilmalämmitys. Käyttövesilaitteistosta, jäte- ja sadevesiviemäreistä sekä ilmanvaihtolaitteista on kuvattu rakennusteknillisiä töitä silmälläpitäen tärkeimmät laitteistot sekä johto- ja kanavalinjat. Sähköasennuksissa on kuvattu laitteiden ja johtojen vaatimat tilat ja asennusreitit sekä erilaiset asennusjärjestelmät. Rakennusta LVIS-tekniset ratkaisut ovat merkittävästi riippuvaisia laeista, asetuksista ja päätöksistä sekä normeista ja mitoitusohjeista. 1976-07-01 voimaan tullut Suomen rakentamismääräyskokoelma on ensimmäinen julkaisu, jossa on selväpiirteisesti koottuna LVI-alaa koskevat määräykset ja ohjeet. Rakennusteknillisesti palomääräykset ovat tärkeimmät LVIS-alan määräykset. LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden parantaminen kiinnostaa rakentamisen eri osapuolia. Tämä onkin yksi jatkotutkimusehdotuksista. Muut jatkotutkimusehdotukset käsittelevät LVIS-asennusten rakennusaikaista käyttöä, LVIS-laitteiden rakennusaikaisten vaurioiden vähentämistä, jätteiden määrää ja käsittelyä sekä rakennustyömaan urakoitsijoiden välisen yhteistyön kehittäminen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages162
ISBN (Print)951-38-0538-7
Publication statusPublished - 1977
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameValtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto
PublisherVTT
Volume47
ISSN (Print)0355-3442

Fingerprint

building construction
finishing

Cite this

Heikki, R., & Lehtinen, E. (1977). Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimus. LVI- ja sähkötyöt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, No. 47
Heikki, Rytövuori ; Lehtinen, Erkki. / Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen : Esitutkimus. LVI- ja sähkötyöt. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1977. 162 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 47).
@book{b0fafb119f2e434c8a2542fbb6270353,
title = "Talonrakennustuotannon sis{\"a}valmistusvaiheen kehitt{\"a}minen: Esitutkimus. LVI- ja s{\"a}hk{\"o}ty{\"o}t",
abstract = "T{\"a}m{\"a} tutkimus kuuluu osana rakennusten sis{\"a}valmistusvaiheen kehitt{\"a}mist{\"a} koskevaan esitutkimukseen. Sen tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} LVIS-t{\"o}iden osuus rakennushankkeessa ja kuvata niiden tuote- ja tuotantotekniikkaa sek{\"a} kartoittaa LVIS-t{\"o}iden ty{\"o}maavaiheen ongelmia ja laatia niihin perustuvia jatkotutkimusehdotuksia. LVIS-ty{\"o}t ajoittuvat kaikkiin rakentamisvaiheisiin p{\"a}{\"a}painon ollessa sis{\"a}valmistusvaiheessa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan LVIS-t{\"o}iden osuus rakennusty{\"o}maan kokonaisty{\"o}menekist{\"a} on 10 - 18 {\%} rakennustyypin mukaan. LVIS-materiaaleja asennetaan vaihtelevia m{\"a}{\"a}ri{\"a} eri rakennustyypeiss{\"a} (asuinkerrostaloon noin 2 kg/Rm3). LVIS-t{\"o}iden kustannusosuus on tavanomaisessa rakentamisessa 15 - 25 {\%} kokonaisrakennuskustannuksista. Tutkimuksessa on kuvattu melko laajasti Suomessa nykyisin k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia LVIS-asennusten tuote- ja tuotantoteknisi{\"a} j{\"a}rjestelmi{\"a}. L{\"a}mmitysj{\"a}rjestelmiss{\"a} on noudatettu p{\"a}{\"a}jakoa: paikalliset l{\"a}mmityslaitteet, s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys, vesikeskusl{\"a}mmitys ja ilmal{\"a}mmitys. K{\"a}ytt{\"o}vesilaitteistosta, j{\"a}te- ja sadevesiviem{\"a}reist{\"a} sek{\"a} ilmanvaihtolaitteista on kuvattu rakennusteknillisi{\"a} t{\"o}it{\"a} silm{\"a}ll{\"a}pit{\"a}en t{\"a}rkeimm{\"a}t laitteistot sek{\"a} johto- ja kanavalinjat. S{\"a}hk{\"o}asennuksissa on kuvattu laitteiden ja johtojen vaatimat tilat ja asennusreitit sek{\"a} erilaiset asennusj{\"a}rjestelm{\"a}t. Rakennusta LVIS-tekniset ratkaisut ovat merkitt{\"a}v{\"a}sti riippuvaisia laeista, asetuksista ja p{\"a}{\"a}t{\"o}ksist{\"a} sek{\"a} normeista ja mitoitusohjeista. 1976-07-01 voimaan tullut Suomen rakentamism{\"a}{\"a}r{\"a}yskokoelma on ensimm{\"a}inen julkaisu, jossa on selv{\"a}piirteisesti koottuna LVI-alaa koskevat m{\"a}{\"a}r{\"a}ykset ja ohjeet. Rakennusteknillisesti palom{\"a}{\"a}r{\"a}ykset ovat t{\"a}rkeimm{\"a}t LVIS-alan m{\"a}{\"a}r{\"a}ykset. LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden parantaminen kiinnostaa rakentamisen eri osapuolia. T{\"a}m{\"a} onkin yksi jatkotutkimusehdotuksista. Muut jatkotutkimusehdotukset k{\"a}sittelev{\"a}t LVIS-asennusten rakennusaikaista k{\"a}ytt{\"o}{\"a}, LVIS-laitteiden rakennusaikaisten vaurioiden v{\"a}hent{\"a}mist{\"a}, j{\"a}tteiden m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} ja k{\"a}sittely{\"a} sek{\"a} rakennusty{\"o}maan urakoitsijoiden v{\"a}lisen yhteisty{\"o}n kehitt{\"a}minen.",
author = "Ryt{\"o}vuori Heikki and Erkki Lehtinen",
year = "1977",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-0538-7",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Heikki, R & Lehtinen, E 1977, Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimus. LVI- ja sähkötyöt. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, no. 47, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen : Esitutkimus. LVI- ja sähkötyöt. / Heikki, Rytövuori; Lehtinen, Erkki.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1977. 162 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 47).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen

T2 - Esitutkimus. LVI- ja sähkötyöt

AU - Heikki, Rytövuori

AU - Lehtinen, Erkki

PY - 1977

Y1 - 1977

N2 - Tämä tutkimus kuuluu osana rakennusten sisävalmistusvaiheen kehittämistä koskevaan esitutkimukseen. Sen tavoitteena on selvittää LVIS-töiden osuus rakennushankkeessa ja kuvata niiden tuote- ja tuotantotekniikkaa sekä kartoittaa LVIS-töiden työmaavaiheen ongelmia ja laatia niihin perustuvia jatkotutkimusehdotuksia. LVIS-työt ajoittuvat kaikkiin rakentamisvaiheisiin pääpainon ollessa sisävalmistusvaiheessa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan LVIS-töiden osuus rakennustyömaan kokonaistyömenekistä on 10 - 18 % rakennustyypin mukaan. LVIS-materiaaleja asennetaan vaihtelevia määriä eri rakennustyypeissä (asuinkerrostaloon noin 2 kg/Rm3). LVIS-töiden kustannusosuus on tavanomaisessa rakentamisessa 15 - 25 % kokonaisrakennuskustannuksista. Tutkimuksessa on kuvattu melko laajasti Suomessa nykyisin käytössä olevia LVIS-asennusten tuote- ja tuotantoteknisiä järjestelmiä. Lämmitysjärjestelmissä on noudatettu pääjakoa: paikalliset lämmityslaitteet, sähkölämmitys, vesikeskuslämmitys ja ilmalämmitys. Käyttövesilaitteistosta, jäte- ja sadevesiviemäreistä sekä ilmanvaihtolaitteista on kuvattu rakennusteknillisiä töitä silmälläpitäen tärkeimmät laitteistot sekä johto- ja kanavalinjat. Sähköasennuksissa on kuvattu laitteiden ja johtojen vaatimat tilat ja asennusreitit sekä erilaiset asennusjärjestelmät. Rakennusta LVIS-tekniset ratkaisut ovat merkittävästi riippuvaisia laeista, asetuksista ja päätöksistä sekä normeista ja mitoitusohjeista. 1976-07-01 voimaan tullut Suomen rakentamismääräyskokoelma on ensimmäinen julkaisu, jossa on selväpiirteisesti koottuna LVI-alaa koskevat määräykset ja ohjeet. Rakennusteknillisesti palomääräykset ovat tärkeimmät LVIS-alan määräykset. LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden parantaminen kiinnostaa rakentamisen eri osapuolia. Tämä onkin yksi jatkotutkimusehdotuksista. Muut jatkotutkimusehdotukset käsittelevät LVIS-asennusten rakennusaikaista käyttöä, LVIS-laitteiden rakennusaikaisten vaurioiden vähentämistä, jätteiden määrää ja käsittelyä sekä rakennustyömaan urakoitsijoiden välisen yhteistyön kehittäminen.

AB - Tämä tutkimus kuuluu osana rakennusten sisävalmistusvaiheen kehittämistä koskevaan esitutkimukseen. Sen tavoitteena on selvittää LVIS-töiden osuus rakennushankkeessa ja kuvata niiden tuote- ja tuotantotekniikkaa sekä kartoittaa LVIS-töiden työmaavaiheen ongelmia ja laatia niihin perustuvia jatkotutkimusehdotuksia. LVIS-työt ajoittuvat kaikkiin rakentamisvaiheisiin pääpainon ollessa sisävalmistusvaiheessa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan LVIS-töiden osuus rakennustyömaan kokonaistyömenekistä on 10 - 18 % rakennustyypin mukaan. LVIS-materiaaleja asennetaan vaihtelevia määriä eri rakennustyypeissä (asuinkerrostaloon noin 2 kg/Rm3). LVIS-töiden kustannusosuus on tavanomaisessa rakentamisessa 15 - 25 % kokonaisrakennuskustannuksista. Tutkimuksessa on kuvattu melko laajasti Suomessa nykyisin käytössä olevia LVIS-asennusten tuote- ja tuotantoteknisiä järjestelmiä. Lämmitysjärjestelmissä on noudatettu pääjakoa: paikalliset lämmityslaitteet, sähkölämmitys, vesikeskuslämmitys ja ilmalämmitys. Käyttövesilaitteistosta, jäte- ja sadevesiviemäreistä sekä ilmanvaihtolaitteista on kuvattu rakennusteknillisiä töitä silmälläpitäen tärkeimmät laitteistot sekä johto- ja kanavalinjat. Sähköasennuksissa on kuvattu laitteiden ja johtojen vaatimat tilat ja asennusreitit sekä erilaiset asennusjärjestelmät. Rakennusta LVIS-tekniset ratkaisut ovat merkittävästi riippuvaisia laeista, asetuksista ja päätöksistä sekä normeista ja mitoitusohjeista. 1976-07-01 voimaan tullut Suomen rakentamismääräyskokoelma on ensimmäinen julkaisu, jossa on selväpiirteisesti koottuna LVI-alaa koskevat määräykset ja ohjeet. Rakennusteknillisesti palomääräykset ovat tärkeimmät LVIS-alan määräykset. LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden parantaminen kiinnostaa rakentamisen eri osapuolia. Tämä onkin yksi jatkotutkimusehdotuksista. Muut jatkotutkimusehdotukset käsittelevät LVIS-asennusten rakennusaikaista käyttöä, LVIS-laitteiden rakennusaikaisten vaurioiden vähentämistä, jätteiden määrää ja käsittelyä sekä rakennustyömaan urakoitsijoiden välisen yhteistyön kehittäminen.

M3 - Report

SN - 951-38-0538-7

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betonitekniikan laboratorio, tiedonanto

BT - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Heikki R, Lehtinen E. Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimus. LVI- ja sähkötyöt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1977. 162 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 47).