Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimus. LVI- ja sähkötyöt

Rytövuori Heikki; Erkki Lehtinen

Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimus. LVI- ja sähkötyöt

Rytövuori Heikki, Erkki Lehtinen

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tämä tutkimus kuuluu osana rakennusten sisävalmistusvaiheen kehittämistä koskevaan esitutkimukseen. Sen tavoitteena on selvittää LVIS-töiden osuus rakennushankkeessa ja kuvata niiden tuote- ja tuotantotekniikkaa sekä kartoittaa LVIS-töiden työmaavaiheen ongelmia ja laatia niihin perustuvia jatkotutkimusehdotuksia. LVIS-työt ajoittuvat kaikkiin rakentamisvaiheisiin pääpainon ollessa sisävalmistusvaiheessa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan LVIS-töiden osuus rakennustyömaan kokonaistyömenekistä on 10 - 18 % rakennustyypin mukaan. LVIS-materiaaleja asennetaan vaihtelevia määriä eri rakennustyypeissä (asuinkerrostaloon noin 2 kg/Rm3). LVIS-töiden kustannusosuus on tavanomaisessa rakentamisessa 15 - 25 % kokonaisrakennuskustannuksista. Tutkimuksessa on kuvattu melko laajasti Suomessa nykyisin käytössä olevia LVIS-asennusten tuote- ja tuotantoteknisiä järjestelmiä. Lämmitysjärjestelmissä on noudatettu pääjakoa: paikalliset lämmityslaitteet, sähkölämmitys, vesikeskuslämmitys ja ilmalämmitys. Käyttövesilaitteistosta, jäte- ja sadevesiviemäreistä sekä ilmanvaihtolaitteista on kuvattu rakennusteknillisiä töitä silmälläpitäen tärkeimmät laitteistot sekä johto- ja kanavalinjat. Sähköasennuksissa on kuvattu laitteiden ja johtojen vaatimat tilat ja asennusreitit sekä erilaiset asennusjärjestelmät. Rakennusta LVIS-tekniset ratkaisut ovat merkittävästi riippuvaisia laeista, asetuksista ja päätöksistä sekä normeista ja mitoitusohjeista. 1976-07-01 voimaan tullut Suomen rakentamismääräyskokoelma on ensimmäinen julkaisu, jossa on selväpiirteisesti koottuna LVI-alaa koskevat määräykset ja ohjeet. Rakennusteknillisesti palomääräykset ovat tärkeimmät LVIS-alan määräykset. LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden parantaminen kiinnostaa rakentamisen eri osapuolia. Tämä onkin yksi jatkotutkimusehdotuksista. Muut jatkotutkimusehdotukset käsittelevät LVIS-asennusten rakennusaikaista käyttöä, LVIS-laitteiden rakennusaikaisten vaurioiden vähentämistä, jätteiden määrää ja käsittelyä sekä rakennustyömaan urakoitsijoiden välisen yhteistyön kehittäminen.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	162
ISBN (Print)	951-38-0538-7
Publication status	Published - 1977
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto
Number	47
ISSN	0355-3442

Cite this

Heikki, R., & Lehtinen, E. (1977). Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimus. LVI- ja sähkötyöt. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, No. 47

@book{b0fafb119f2e434c8a2542fbb6270353,

title = "Talonrakennustuotannon sis{\"a}valmistusvaiheen kehitt{\"a}minen: Esitutkimus. LVI- ja s{\"a}hk{\"o}ty{\"o}t",

abstract = "T{\"a}m{\"a} tutkimus kuuluu osana rakennusten sis{\"a}valmistusvaiheen kehitt{\"a}mist{\"a} koskevaan esitutkimukseen. Sen tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} LVIS-t{\"o}iden osuus rakennushankkeessa ja kuvata niiden tuote- ja tuotantotekniikkaa sek{\"a} kartoittaa LVIS-t{\"o}iden ty{\"o}maavaiheen ongelmia ja laatia niihin perustuvia jatkotutkimusehdotuksia. LVIS-ty{\"o}t ajoittuvat kaikkiin rakentamisvaiheisiin p{\"a}{\"a}painon ollessa sis{\"a}valmistusvaiheessa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan LVIS-t{\"o}iden osuus rakennusty{\"o}maan kokonaisty{\"o}menekist{\"a} on 10 - 18 % rakennustyypin mukaan. LVIS-materiaaleja asennetaan vaihtelevia m{\"a}{\"a}ri{\"a} eri rakennustyypeiss{\"a} (asuinkerrostaloon noin 2 kg/Rm3). LVIS-t{\"o}iden kustannusosuus on tavanomaisessa rakentamisessa 15 - 25 % kokonaisrakennuskustannuksista. Tutkimuksessa on kuvattu melko laajasti Suomessa nykyisin k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia LVIS-asennusten tuote- ja tuotantoteknisi{\"a} j{\"a}rjestelmi{\"a}. L{\"a}mmitysj{\"a}rjestelmiss{\"a} on noudatettu p{\"a}{\"a}jakoa: paikalliset l{\"a}mmityslaitteet, s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys, vesikeskusl{\"a}mmitys ja ilmal{\"a}mmitys. K{\"a}ytt{\"o}vesilaitteistosta, j{\"a}te- ja sadevesiviem{\"a}reist{\"a} sek{\"a} ilmanvaihtolaitteista on kuvattu rakennusteknillisi{\"a} t{\"o}it{\"a} silm{\"a}ll{\"a}pit{\"a}en t{\"a}rkeimm{\"a}t laitteistot sek{\"a} johto- ja kanavalinjat. S{\"a}hk{\"o}asennuksissa on kuvattu laitteiden ja johtojen vaatimat tilat ja asennusreitit sek{\"a} erilaiset asennusj{\"a}rjestelm{\"a}t. Rakennusta LVIS-tekniset ratkaisut ovat merkitt{\"a}v{\"a}sti riippuvaisia laeista, asetuksista ja p{\"a}{\"a}t{\"o}ksist{\"a} sek{\"a} normeista ja mitoitusohjeista. 1976-07-01 voimaan tullut Suomen rakentamism{\"a}{\"a}r{\"a}yskokoelma on ensimm{\"a}inen julkaisu, jossa on selv{\"a}piirteisesti koottuna LVI-alaa koskevat m{\"a}{\"a}r{\"a}ykset ja ohjeet. Rakennusteknillisesti palom{\"a}{\"a}r{\"a}ykset ovat t{\"a}rkeimm{\"a}t LVIS-alan m{\"a}{\"a}r{\"a}ykset. LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden parantaminen kiinnostaa rakentamisen eri osapuolia. T{\"a}m{\"a} onkin yksi jatkotutkimusehdotuksista. Muut jatkotutkimusehdotukset k{\"a}sittelev{\"a}t LVIS-asennusten rakennusaikaista k{\"a}ytt{\"o}{\"a}, LVIS-laitteiden rakennusaikaisten vaurioiden v{\"a}hent{\"a}mist{\"a}, j{\"a}tteiden m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} ja k{\"a}sittely{\"a} sek{\"a} rakennusty{\"o}maan urakoitsijoiden v{\"a}lisen yhteisty{\"o}n kehitt{\"a}minen.",

author = "Ryt{\"o}vuori Heikki and Erkki Lehtinen",

year = "1977",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-0538-7",

series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "47",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen

T2 - Esitutkimus. LVI- ja sähkötyöt

AU - Heikki, Rytövuori

AU - Lehtinen, Erkki

PY - 1977

Y1 - 1977

N2 - Tämä tutkimus kuuluu osana rakennusten sisävalmistusvaiheen kehittämistä koskevaan esitutkimukseen. Sen tavoitteena on selvittää LVIS-töiden osuus rakennushankkeessa ja kuvata niiden tuote- ja tuotantotekniikkaa sekä kartoittaa LVIS-töiden työmaavaiheen ongelmia ja laatia niihin perustuvia jatkotutkimusehdotuksia. LVIS-työt ajoittuvat kaikkiin rakentamisvaiheisiin pääpainon ollessa sisävalmistusvaiheessa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan LVIS-töiden osuus rakennustyömaan kokonaistyömenekistä on 10 - 18 % rakennustyypin mukaan. LVIS-materiaaleja asennetaan vaihtelevia määriä eri rakennustyypeissä (asuinkerrostaloon noin 2 kg/Rm3). LVIS-töiden kustannusosuus on tavanomaisessa rakentamisessa 15 - 25 % kokonaisrakennuskustannuksista. Tutkimuksessa on kuvattu melko laajasti Suomessa nykyisin käytössä olevia LVIS-asennusten tuote- ja tuotantoteknisiä järjestelmiä. Lämmitysjärjestelmissä on noudatettu pääjakoa: paikalliset lämmityslaitteet, sähkölämmitys, vesikeskuslämmitys ja ilmalämmitys. Käyttövesilaitteistosta, jäte- ja sadevesiviemäreistä sekä ilmanvaihtolaitteista on kuvattu rakennusteknillisiä töitä silmälläpitäen tärkeimmät laitteistot sekä johto- ja kanavalinjat. Sähköasennuksissa on kuvattu laitteiden ja johtojen vaatimat tilat ja asennusreitit sekä erilaiset asennusjärjestelmät. Rakennusta LVIS-tekniset ratkaisut ovat merkittävästi riippuvaisia laeista, asetuksista ja päätöksistä sekä normeista ja mitoitusohjeista. 1976-07-01 voimaan tullut Suomen rakentamismääräyskokoelma on ensimmäinen julkaisu, jossa on selväpiirteisesti koottuna LVI-alaa koskevat määräykset ja ohjeet. Rakennusteknillisesti palomääräykset ovat tärkeimmät LVIS-alan määräykset. LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden parantaminen kiinnostaa rakentamisen eri osapuolia. Tämä onkin yksi jatkotutkimusehdotuksista. Muut jatkotutkimusehdotukset käsittelevät LVIS-asennusten rakennusaikaista käyttöä, LVIS-laitteiden rakennusaikaisten vaurioiden vähentämistä, jätteiden määrää ja käsittelyä sekä rakennustyömaan urakoitsijoiden välisen yhteistyön kehittäminen.

AB - Tämä tutkimus kuuluu osana rakennusten sisävalmistusvaiheen kehittämistä koskevaan esitutkimukseen. Sen tavoitteena on selvittää LVIS-töiden osuus rakennushankkeessa ja kuvata niiden tuote- ja tuotantotekniikkaa sekä kartoittaa LVIS-töiden työmaavaiheen ongelmia ja laatia niihin perustuvia jatkotutkimusehdotuksia. LVIS-työt ajoittuvat kaikkiin rakentamisvaiheisiin pääpainon ollessa sisävalmistusvaiheessa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan LVIS-töiden osuus rakennustyömaan kokonaistyömenekistä on 10 - 18 % rakennustyypin mukaan. LVIS-materiaaleja asennetaan vaihtelevia määriä eri rakennustyypeissä (asuinkerrostaloon noin 2 kg/Rm3). LVIS-töiden kustannusosuus on tavanomaisessa rakentamisessa 15 - 25 % kokonaisrakennuskustannuksista. Tutkimuksessa on kuvattu melko laajasti Suomessa nykyisin käytössä olevia LVIS-asennusten tuote- ja tuotantoteknisiä järjestelmiä. Lämmitysjärjestelmissä on noudatettu pääjakoa: paikalliset lämmityslaitteet, sähkölämmitys, vesikeskuslämmitys ja ilmalämmitys. Käyttövesilaitteistosta, jäte- ja sadevesiviemäreistä sekä ilmanvaihtolaitteista on kuvattu rakennusteknillisiä töitä silmälläpitäen tärkeimmät laitteistot sekä johto- ja kanavalinjat. Sähköasennuksissa on kuvattu laitteiden ja johtojen vaatimat tilat ja asennusreitit sekä erilaiset asennusjärjestelmät. Rakennusta LVIS-tekniset ratkaisut ovat merkittävästi riippuvaisia laeista, asetuksista ja päätöksistä sekä normeista ja mitoitusohjeista. 1976-07-01 voimaan tullut Suomen rakentamismääräyskokoelma on ensimmäinen julkaisu, jossa on selväpiirteisesti koottuna LVI-alaa koskevat määräykset ja ohjeet. Rakennusteknillisesti palomääräykset ovat tärkeimmät LVIS-alan määräykset. LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden parantaminen kiinnostaa rakentamisen eri osapuolia. Tämä onkin yksi jatkotutkimusehdotuksista. Muut jatkotutkimusehdotukset käsittelevät LVIS-asennusten rakennusaikaista käyttöä, LVIS-laitteiden rakennusaikaisten vaurioiden vähentämistä, jätteiden määrää ja käsittelyä sekä rakennustyömaan urakoitsijoiden välisen yhteistyön kehittäminen.

M3 - Report

SN - 951-38-0538-7

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto

BT - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -