Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimuksen yhteenvetoraportti

Erkki Lehtinen, Rytövuori Heikki, Heikki Sarin

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Esitutkimuksessa selvitetään talonrakennustuotannon sisävalmistus- ja LVIS-töiden osuutta rakennushankkeessa sekä selvitetään ja kuvataan tärkeimmät tuotantotekniset ratkaisut, järjestelmät ja tuotantomenetelmät. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa sisäva mistustöiden vaikeudet ja ongelmat ja ehdottaa niistä merkittävimpiä jatkotutkimuksen kohteiksi. Asuinkerrostaloissa sisävalmistusvaihe kestää n. 50 % rakentamisajasta. Elementtirakennuksissa kesto on vähän lyhyempi kuin paikalla tehdyissä rakennuksissa. Teollisuus- ja toimistorakennuksien sisävalmistusvaihe kestää myös noin puolet koko rakennusaja ta. Vaiheen kesto vaihtelee kuitenkin enemmän kuin asuinrakennuksissa. Osaelementtitekniikalla rakennetussa asuinkerrostalossa sisävalmistustyö vaativat n. 30 % kokonaistyöpanoksesta. LVIS-työt vaativat 10 - 20 % kokonaistyöpanoksesta rakennustyypistä riippuen. Sisävalmistusvaiheen materiaalit ovat suhteellisen pieni osa rakennuksen kokonaismassoista (6 - 15 %), mutta niistä aiheutuu kuitenkin paljon siirtoja. Koska kerrallaan siirrettävät massat ovat pieniä, kerrostalotyömaalla sisävalmistusvaiheen nosturiksi riittää usein rakennushissi. Rakennuskustannuksista (Talo-70 ryhmien 0.9 summasta) sisävalmistus- ja LVIS-työt muodostavat asuinkerrostalossa yhteensä n. 35 %. Sisävalmistustöiden osuus on n. 20 %, LVI-töiden n. 11 % ja sähkötöiden n. 4 %. Asuinpientalojen rakennuskustannuksista si ävalmistustöiden osus on 25 - 35 % sekä LVIS-töiden 15 - 25 %. Teollisuus- ja toimistorakennusten sisävalmistus- ja LVIS-töiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Sisävalmistustöiden osuus on teollisuushalleiss kuitenkin yleensä pienempi kuin asuinrakennuksissa. Rakennustarvikkeiden sisävalmistusvaiheen vaurioiden arvioidaan aiheuttaneen vuoden 1976 asuntotuotannossa vähintään 300 - 500 mk ylimääräisiä kustannuksia asuntoa kohti. Koko asuntotuotannossa tämä merkitsee 15 - 25 Mmk:n vuosittaisia lisäkustannuksia. Myös rakennustyömaan jätteet haittaavat rakennustuotantoa ja kohottavat kustannuksia. Asuntotuotannossa aiheutuu sisävalmistusvaiheen jätteiden käsittelyssä 20 - 50 Mmk:n vuosittaiset kustannukset. (vuoden 1976 tasossa). Hankintojen merkitys talonrakennustuotannossa on huomattava. Asuinkerrostalotuotannossa hankintatoimet kattavat 60 - 80 % rakennuskustannuksista. Toimitusten viivästyminen aiheuttaa työmailla monia hankaluuksia sekä paljon ylimääräisiä kustannuksia. Rak nnustuotannon kehitys osoittaa, että alaurakoinnin määrä ja siten pääurakoitsijan tehtävät töiden yhteensovittamiseksi ja rakennustyön koordinoimiseksi yhä lisääntyvät. Rungon ja LVIS-asennusten yhteensovittamisessa on jatkuvasti vaikeuksia. Runkoa ja asennuksia on kehitetty toisistaan erillään. Niitä tulisi kuitenkin kehittää yhdessä mm. Selvittämällä asennusten sopivimmat sijaintipaikat ja tilavaatimukset sekä laatim lla niille tila- ja sijaintisuositukset. Raportin liitteenä on lyhyehköt jatkotutkimusohjelmat seuraavista aiheista: - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen vaurioiden vähentäminen. - Jätteiden määrän vähentäminen ja käsittelyn tehostaminen talonrakennustyömaalla. - Hankintojen suunnittelun ja totuttamisen tehostaminen rakennusyrityksessä. - Rakennustyömaan urakoitsijoiden välisen yhteistyön kehittäminen. - LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden kehittäminen sekä LVIS-asennusten tila- ja sijaintisuositusten laatiminen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages76
ISBN (Print)951-38-0574-3
Publication statusPublished - 1977
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto
Number48
ISSN0355-3442

Fingerprint

Anadelphia
building construction
finishing

Cite this

Lehtinen, E., Heikki, R., & Sarin, H. (1977). Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimuksen yhteenvetoraportti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, No. 48
Lehtinen, Erkki ; Heikki, Rytövuori ; Sarin, Heikki. / Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen : Esitutkimuksen yhteenvetoraportti. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1977. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 48).
@book{d076d58cdda54a40a949f857be80265b,
title = "Talonrakennustuotannon sis{\"a}valmistusvaiheen kehitt{\"a}minen: Esitutkimuksen yhteenvetoraportti",
abstract = "Esitutkimuksessa selvitet{\"a}{\"a}n talonrakennustuotannon sis{\"a}valmistus- ja LVIS-t{\"o}iden osuutta rakennushankkeessa sek{\"a} selvitet{\"a}{\"a}n ja kuvataan t{\"a}rkeimm{\"a}t tuotantotekniset ratkaisut, j{\"a}rjestelm{\"a}t ja tuotantomenetelm{\"a}t. Lis{\"a}ksi tavoitteena on kartoittaa sis{\"a}va mistust{\"o}iden vaikeudet ja ongelmat ja ehdottaa niist{\"a} merkitt{\"a}vimpi{\"a} jatkotutkimuksen kohteiksi. Asuinkerrostaloissa sis{\"a}valmistusvaihe kest{\"a}{\"a} n. 50 {\%} rakentamisajasta. Elementtirakennuksissa kesto on v{\"a}h{\"a}n lyhyempi kuin paikalla tehdyiss{\"a} rakennuksissa. Teollisuus- ja toimistorakennuksien sis{\"a}valmistusvaihe kest{\"a}{\"a} my{\"o}s noin puolet koko rakennusaja ta. Vaiheen kesto vaihtelee kuitenkin enemm{\"a}n kuin asuinrakennuksissa. Osaelementtitekniikalla rakennetussa asuinkerrostalossa sis{\"a}valmistusty{\"o} vaativat n. 30 {\%} kokonaisty{\"o}panoksesta. LVIS-ty{\"o}t vaativat 10 - 20 {\%} kokonaisty{\"o}panoksesta rakennustyypist{\"a} riippuen. Sis{\"a}valmistusvaiheen materiaalit ovat suhteellisen pieni osa rakennuksen kokonaismassoista (6 - 15 {\%}), mutta niist{\"a} aiheutuu kuitenkin paljon siirtoja. Koska kerrallaan siirrett{\"a}v{\"a}t massat ovat pieni{\"a}, kerrostaloty{\"o}maalla sis{\"a}valmistusvaiheen nosturiksi riitt{\"a}{\"a} usein rakennushissi. Rakennuskustannuksista (Talo-70 ryhmien 0.9 summasta) sis{\"a}valmistus- ja LVIS-ty{\"o}t muodostavat asuinkerrostalossa yhteens{\"a} n. 35 {\%}. Sis{\"a}valmistust{\"o}iden osuus on n. 20 {\%}, LVI-t{\"o}iden n. 11 {\%} ja s{\"a}hk{\"o}t{\"o}iden n. 4 {\%}. Asuinpientalojen rakennuskustannuksista si {\"a}valmistust{\"o}iden osus on 25 - 35 {\%} sek{\"a} LVIS-t{\"o}iden 15 - 25 {\%}. Teollisuus- ja toimistorakennusten sis{\"a}valmistus- ja LVIS-t{\"o}iden kustannukset vaihtelevat huomattavasti rakennuksen k{\"a}ytt{\"o}tarkoituksen mukaan. Sis{\"a}valmistust{\"o}iden osuus on teollisuushalleiss kuitenkin yleens{\"a} pienempi kuin asuinrakennuksissa. Rakennustarvikkeiden sis{\"a}valmistusvaiheen vaurioiden arvioidaan aiheuttaneen vuoden 1976 asuntotuotannossa v{\"a}hint{\"a}{\"a}n 300 - 500 mk ylim{\"a}{\"a}r{\"a}isi{\"a} kustannuksia asuntoa kohti. Koko asuntotuotannossa t{\"a}m{\"a} merkitsee 15 - 25 Mmk:n vuosittaisia lis{\"a}kustannuksia. My{\"o}s rakennusty{\"o}maan j{\"a}tteet haittaavat rakennustuotantoa ja kohottavat kustannuksia. Asuntotuotannossa aiheutuu sis{\"a}valmistusvaiheen j{\"a}tteiden k{\"a}sittelyss{\"a} 20 - 50 Mmk:n vuosittaiset kustannukset. (vuoden 1976 tasossa). Hankintojen merkitys talonrakennustuotannossa on huomattava. Asuinkerrostalotuotannossa hankintatoimet kattavat 60 - 80 {\%} rakennuskustannuksista. Toimitusten viiv{\"a}styminen aiheuttaa ty{\"o}mailla monia hankaluuksia sek{\"a} paljon ylim{\"a}{\"a}r{\"a}isi{\"a} kustannuksia. Rak nnustuotannon kehitys osoittaa, ett{\"a} alaurakoinnin m{\"a}{\"a}r{\"a} ja siten p{\"a}{\"a}urakoitsijan teht{\"a}v{\"a}t t{\"o}iden yhteensovittamiseksi ja rakennusty{\"o}n koordinoimiseksi yh{\"a} lis{\"a}{\"a}ntyv{\"a}t. Rungon ja LVIS-asennusten yhteensovittamisessa on jatkuvasti vaikeuksia. Runkoa ja asennuksia on kehitetty toisistaan erill{\"a}{\"a}n. Niit{\"a} tulisi kuitenkin kehitt{\"a}{\"a} yhdess{\"a} mm. Selvitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} asennusten sopivimmat sijaintipaikat ja tilavaatimukset sek{\"a} laatim lla niille tila- ja sijaintisuositukset. Raportin liitteen{\"a} on lyhyehk{\"o}t jatkotutkimusohjelmat seuraavista aiheista: - Talonrakennustuotannon sis{\"a}valmistusvaiheen vaurioiden v{\"a}hent{\"a}minen. - J{\"a}tteiden m{\"a}{\"a}r{\"a}n v{\"a}hent{\"a}minen ja k{\"a}sittelyn tehostaminen talonrakennusty{\"o}maalla. - Hankintojen suunnittelun ja totuttamisen tehostaminen rakennusyrityksess{\"a}. - Rakennusty{\"o}maan urakoitsijoiden v{\"a}lisen yhteisty{\"o}n kehitt{\"a}minen. - LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden kehitt{\"a}minen sek{\"a} LVIS-asennusten tila- ja sijaintisuositusten laatiminen.",
author = "Erkki Lehtinen and Ryt{\"o}vuori Heikki and Heikki Sarin",
year = "1977",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-0574-3",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "48",
address = "Finland",

}

Lehtinen, E, Heikki, R & Sarin, H 1977, Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimuksen yhteenvetoraportti. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, no. 48, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen : Esitutkimuksen yhteenvetoraportti. / Lehtinen, Erkki; Heikki, Rytövuori; Sarin, Heikki.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1977. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 48).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen

T2 - Esitutkimuksen yhteenvetoraportti

AU - Lehtinen, Erkki

AU - Heikki, Rytövuori

AU - Sarin, Heikki

PY - 1977

Y1 - 1977

N2 - Esitutkimuksessa selvitetään talonrakennustuotannon sisävalmistus- ja LVIS-töiden osuutta rakennushankkeessa sekä selvitetään ja kuvataan tärkeimmät tuotantotekniset ratkaisut, järjestelmät ja tuotantomenetelmät. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa sisäva mistustöiden vaikeudet ja ongelmat ja ehdottaa niistä merkittävimpiä jatkotutkimuksen kohteiksi. Asuinkerrostaloissa sisävalmistusvaihe kestää n. 50 % rakentamisajasta. Elementtirakennuksissa kesto on vähän lyhyempi kuin paikalla tehdyissä rakennuksissa. Teollisuus- ja toimistorakennuksien sisävalmistusvaihe kestää myös noin puolet koko rakennusaja ta. Vaiheen kesto vaihtelee kuitenkin enemmän kuin asuinrakennuksissa. Osaelementtitekniikalla rakennetussa asuinkerrostalossa sisävalmistustyö vaativat n. 30 % kokonaistyöpanoksesta. LVIS-työt vaativat 10 - 20 % kokonaistyöpanoksesta rakennustyypistä riippuen. Sisävalmistusvaiheen materiaalit ovat suhteellisen pieni osa rakennuksen kokonaismassoista (6 - 15 %), mutta niistä aiheutuu kuitenkin paljon siirtoja. Koska kerrallaan siirrettävät massat ovat pieniä, kerrostalotyömaalla sisävalmistusvaiheen nosturiksi riittää usein rakennushissi. Rakennuskustannuksista (Talo-70 ryhmien 0.9 summasta) sisävalmistus- ja LVIS-työt muodostavat asuinkerrostalossa yhteensä n. 35 %. Sisävalmistustöiden osuus on n. 20 %, LVI-töiden n. 11 % ja sähkötöiden n. 4 %. Asuinpientalojen rakennuskustannuksista si ävalmistustöiden osus on 25 - 35 % sekä LVIS-töiden 15 - 25 %. Teollisuus- ja toimistorakennusten sisävalmistus- ja LVIS-töiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Sisävalmistustöiden osuus on teollisuushalleiss kuitenkin yleensä pienempi kuin asuinrakennuksissa. Rakennustarvikkeiden sisävalmistusvaiheen vaurioiden arvioidaan aiheuttaneen vuoden 1976 asuntotuotannossa vähintään 300 - 500 mk ylimääräisiä kustannuksia asuntoa kohti. Koko asuntotuotannossa tämä merkitsee 15 - 25 Mmk:n vuosittaisia lisäkustannuksia. Myös rakennustyömaan jätteet haittaavat rakennustuotantoa ja kohottavat kustannuksia. Asuntotuotannossa aiheutuu sisävalmistusvaiheen jätteiden käsittelyssä 20 - 50 Mmk:n vuosittaiset kustannukset. (vuoden 1976 tasossa). Hankintojen merkitys talonrakennustuotannossa on huomattava. Asuinkerrostalotuotannossa hankintatoimet kattavat 60 - 80 % rakennuskustannuksista. Toimitusten viivästyminen aiheuttaa työmailla monia hankaluuksia sekä paljon ylimääräisiä kustannuksia. Rak nnustuotannon kehitys osoittaa, että alaurakoinnin määrä ja siten pääurakoitsijan tehtävät töiden yhteensovittamiseksi ja rakennustyön koordinoimiseksi yhä lisääntyvät. Rungon ja LVIS-asennusten yhteensovittamisessa on jatkuvasti vaikeuksia. Runkoa ja asennuksia on kehitetty toisistaan erillään. Niitä tulisi kuitenkin kehittää yhdessä mm. Selvittämällä asennusten sopivimmat sijaintipaikat ja tilavaatimukset sekä laatim lla niille tila- ja sijaintisuositukset. Raportin liitteenä on lyhyehköt jatkotutkimusohjelmat seuraavista aiheista: - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen vaurioiden vähentäminen. - Jätteiden määrän vähentäminen ja käsittelyn tehostaminen talonrakennustyömaalla. - Hankintojen suunnittelun ja totuttamisen tehostaminen rakennusyrityksessä. - Rakennustyömaan urakoitsijoiden välisen yhteistyön kehittäminen. - LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden kehittäminen sekä LVIS-asennusten tila- ja sijaintisuositusten laatiminen.

AB - Esitutkimuksessa selvitetään talonrakennustuotannon sisävalmistus- ja LVIS-töiden osuutta rakennushankkeessa sekä selvitetään ja kuvataan tärkeimmät tuotantotekniset ratkaisut, järjestelmät ja tuotantomenetelmät. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa sisäva mistustöiden vaikeudet ja ongelmat ja ehdottaa niistä merkittävimpiä jatkotutkimuksen kohteiksi. Asuinkerrostaloissa sisävalmistusvaihe kestää n. 50 % rakentamisajasta. Elementtirakennuksissa kesto on vähän lyhyempi kuin paikalla tehdyissä rakennuksissa. Teollisuus- ja toimistorakennuksien sisävalmistusvaihe kestää myös noin puolet koko rakennusaja ta. Vaiheen kesto vaihtelee kuitenkin enemmän kuin asuinrakennuksissa. Osaelementtitekniikalla rakennetussa asuinkerrostalossa sisävalmistustyö vaativat n. 30 % kokonaistyöpanoksesta. LVIS-työt vaativat 10 - 20 % kokonaistyöpanoksesta rakennustyypistä riippuen. Sisävalmistusvaiheen materiaalit ovat suhteellisen pieni osa rakennuksen kokonaismassoista (6 - 15 %), mutta niistä aiheutuu kuitenkin paljon siirtoja. Koska kerrallaan siirrettävät massat ovat pieniä, kerrostalotyömaalla sisävalmistusvaiheen nosturiksi riittää usein rakennushissi. Rakennuskustannuksista (Talo-70 ryhmien 0.9 summasta) sisävalmistus- ja LVIS-työt muodostavat asuinkerrostalossa yhteensä n. 35 %. Sisävalmistustöiden osuus on n. 20 %, LVI-töiden n. 11 % ja sähkötöiden n. 4 %. Asuinpientalojen rakennuskustannuksista si ävalmistustöiden osus on 25 - 35 % sekä LVIS-töiden 15 - 25 %. Teollisuus- ja toimistorakennusten sisävalmistus- ja LVIS-töiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Sisävalmistustöiden osuus on teollisuushalleiss kuitenkin yleensä pienempi kuin asuinrakennuksissa. Rakennustarvikkeiden sisävalmistusvaiheen vaurioiden arvioidaan aiheuttaneen vuoden 1976 asuntotuotannossa vähintään 300 - 500 mk ylimääräisiä kustannuksia asuntoa kohti. Koko asuntotuotannossa tämä merkitsee 15 - 25 Mmk:n vuosittaisia lisäkustannuksia. Myös rakennustyömaan jätteet haittaavat rakennustuotantoa ja kohottavat kustannuksia. Asuntotuotannossa aiheutuu sisävalmistusvaiheen jätteiden käsittelyssä 20 - 50 Mmk:n vuosittaiset kustannukset. (vuoden 1976 tasossa). Hankintojen merkitys talonrakennustuotannossa on huomattava. Asuinkerrostalotuotannossa hankintatoimet kattavat 60 - 80 % rakennuskustannuksista. Toimitusten viivästyminen aiheuttaa työmailla monia hankaluuksia sekä paljon ylimääräisiä kustannuksia. Rak nnustuotannon kehitys osoittaa, että alaurakoinnin määrä ja siten pääurakoitsijan tehtävät töiden yhteensovittamiseksi ja rakennustyön koordinoimiseksi yhä lisääntyvät. Rungon ja LVIS-asennusten yhteensovittamisessa on jatkuvasti vaikeuksia. Runkoa ja asennuksia on kehitetty toisistaan erillään. Niitä tulisi kuitenkin kehittää yhdessä mm. Selvittämällä asennusten sopivimmat sijaintipaikat ja tilavaatimukset sekä laatim lla niille tila- ja sijaintisuositukset. Raportin liitteenä on lyhyehköt jatkotutkimusohjelmat seuraavista aiheista: - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen vaurioiden vähentäminen. - Jätteiden määrän vähentäminen ja käsittelyn tehostaminen talonrakennustyömaalla. - Hankintojen suunnittelun ja totuttamisen tehostaminen rakennusyrityksessä. - Rakennustyömaan urakoitsijoiden välisen yhteistyön kehittäminen. - LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden kehittäminen sekä LVIS-asennusten tila- ja sijaintisuositusten laatiminen.

M3 - Report

SN - 951-38-0574-3

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto

BT - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lehtinen E, Heikki R, Sarin H. Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimuksen yhteenvetoraportti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1977. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto; No. 48).