TY - BOOK
T1 - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen
T2 - Esitutkimuksen yhteenvetoraportti
AU - Lehtinen, Erkki
AU - Rytövuori, Heikki
AU - Sarin, Heikki
PY - 1977
Y1 - 1977
N2 - Esitutkimuksessa selvitetään talonrakennustuotannon
sisävalmistus- ja LVIS-töiden osuutta rakennushankkeessa
sekä selvitetään ja kuvataan tärkeimmät tuotantotekniset
ratkaisut, järjestelmät ja tuotantomenetelmät. Lisäksi
tavoitteena on kartoittaa sisäva
mistustöiden vaikeudet ja ongelmat ja ehdottaa niistä
merkittävimpiä jatkotutkimuksen kohteiksi.
Asuinkerrostaloissa sisävalmistusvaihe kestää n. 50 %
rakentamisajasta. Elementtirakennuksissa kesto on vähän
lyhyempi kuin paikalla tehdyissä rakennuksissa.
Teollisuus- ja toimistorakennuksien sisävalmistusvaihe
kestää myös noin puolet koko rakennusaja
ta. Vaiheen kesto vaihtelee kuitenkin enemmän kuin
asuinrakennuksissa.
Osaelementtitekniikalla rakennetussa asuinkerrostalossa
sisävalmistustyö vaativat n. 30 % kokonaistyöpanoksesta.
LVIS-työt vaativat 10 - 20 % kokonaistyöpanoksesta
rakennustyypistä riippuen.
Sisävalmistusvaiheen materiaalit ovat suhteellisen pieni
osa rakennuksen kokonaismassoista (6 - 15 %), mutta
niistä aiheutuu kuitenkin paljon siirtoja. Koska
kerrallaan siirrettävät massat ovat pieniä,
kerrostalotyömaalla sisävalmistusvaiheen nosturiksi
riittää usein rakennushissi.
Rakennuskustannuksista (Talo-70 ryhmien 0.9 summasta)
sisävalmistus- ja LVIS-työt muodostavat
asuinkerrostalossa yhteensä n. 35 %. Sisävalmistustöiden
osuus on n. 20 %, LVI-töiden n. 11 % ja sähkötöiden n. 4
%. Asuinpientalojen rakennuskustannuksista si
ävalmistustöiden osus on 25 - 35 % sekä LVIS-töiden 15 -
25 %. Teollisuus- ja toimistorakennusten sisävalmistus-
ja LVIS-töiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti
rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan.
Sisävalmistustöiden osuus on teollisuushalleiss
kuitenkin yleensä pienempi kuin asuinrakennuksissa.
Rakennustarvikkeiden sisävalmistusvaiheen vaurioiden
arvioidaan aiheuttaneen vuoden 1976 asuntotuotannossa
vähintään 300 - 500 mk ylimääräisiä kustannuksia asuntoa
kohti. Koko asuntotuotannossa tämä merkitsee 15 - 25
Mmk:n vuosittaisia lisäkustannuksia.
Myös rakennustyömaan jätteet haittaavat rakennustuotantoa
ja kohottavat kustannuksia. Asuntotuotannossa aiheutuu
sisävalmistusvaiheen jätteiden käsittelyssä 20 - 50 Mmk:n
vuosittaiset kustannukset. (vuoden 1976 tasossa).
Hankintojen merkitys talonrakennustuotannossa on
huomattava. Asuinkerrostalotuotannossa hankintatoimet
kattavat 60 - 80 % rakennuskustannuksista. Toimitusten
viivästyminen aiheuttaa työmailla monia hankaluuksia sekä
paljon ylimääräisiä kustannuksia. Rak
nnustuotannon kehitys osoittaa, että alaurakoinnin määrä
ja siten pääurakoitsijan tehtävät töiden
yhteensovittamiseksi ja rakennustyön koordinoimiseksi yhä
lisääntyvät.
Rungon ja LVIS-asennusten yhteensovittamisessa on
jatkuvasti vaikeuksia. Runkoa ja asennuksia on kehitetty
toisistaan erillään. Niitä tulisi kuitenkin kehittää
yhdessä mm. Selvittämällä asennusten sopivimmat
sijaintipaikat ja tilavaatimukset sekä laatim
lla niille tila- ja sijaintisuositukset.
Raportin liitteenä on lyhyehköt jatkotutkimusohjelmat
seuraavista aiheista:
- Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen vaurioiden
vähentäminen.
- Jätteiden määrän vähentäminen ja käsittelyn
tehostaminen talonrakennustyömaalla.
- Hankintojen suunnittelun ja totuttamisen tehostaminen
rakennusyrityksessä.
- Rakennustyömaan urakoitsijoiden välisen yhteistyön
kehittäminen.
- LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden
kehittäminen sekä LVIS-asennusten tila- ja
sijaintisuositusten laatiminen.
AB - Esitutkimuksessa selvitetään talonrakennustuotannon
sisävalmistus- ja LVIS-töiden osuutta rakennushankkeessa
sekä selvitetään ja kuvataan tärkeimmät tuotantotekniset
ratkaisut, järjestelmät ja tuotantomenetelmät. Lisäksi
tavoitteena on kartoittaa sisäva
mistustöiden vaikeudet ja ongelmat ja ehdottaa niistä
merkittävimpiä jatkotutkimuksen kohteiksi.
Asuinkerrostaloissa sisävalmistusvaihe kestää n. 50 %
rakentamisajasta. Elementtirakennuksissa kesto on vähän
lyhyempi kuin paikalla tehdyissä rakennuksissa.
Teollisuus- ja toimistorakennuksien sisävalmistusvaihe
kestää myös noin puolet koko rakennusaja
ta. Vaiheen kesto vaihtelee kuitenkin enemmän kuin
asuinrakennuksissa.
Osaelementtitekniikalla rakennetussa asuinkerrostalossa
sisävalmistustyö vaativat n. 30 % kokonaistyöpanoksesta.
LVIS-työt vaativat 10 - 20 % kokonaistyöpanoksesta
rakennustyypistä riippuen.
Sisävalmistusvaiheen materiaalit ovat suhteellisen pieni
osa rakennuksen kokonaismassoista (6 - 15 %), mutta
niistä aiheutuu kuitenkin paljon siirtoja. Koska
kerrallaan siirrettävät massat ovat pieniä,
kerrostalotyömaalla sisävalmistusvaiheen nosturiksi
riittää usein rakennushissi.
Rakennuskustannuksista (Talo-70 ryhmien 0.9 summasta)
sisävalmistus- ja LVIS-työt muodostavat
asuinkerrostalossa yhteensä n. 35 %. Sisävalmistustöiden
osuus on n. 20 %, LVI-töiden n. 11 % ja sähkötöiden n. 4
%. Asuinpientalojen rakennuskustannuksista si
ävalmistustöiden osus on 25 - 35 % sekä LVIS-töiden 15 -
25 %. Teollisuus- ja toimistorakennusten sisävalmistus-
ja LVIS-töiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti
rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan.
Sisävalmistustöiden osuus on teollisuushalleiss
kuitenkin yleensä pienempi kuin asuinrakennuksissa.
Rakennustarvikkeiden sisävalmistusvaiheen vaurioiden
arvioidaan aiheuttaneen vuoden 1976 asuntotuotannossa
vähintään 300 - 500 mk ylimääräisiä kustannuksia asuntoa
kohti. Koko asuntotuotannossa tämä merkitsee 15 - 25
Mmk:n vuosittaisia lisäkustannuksia.
Myös rakennustyömaan jätteet haittaavat rakennustuotantoa
ja kohottavat kustannuksia. Asuntotuotannossa aiheutuu
sisävalmistusvaiheen jätteiden käsittelyssä 20 - 50 Mmk:n
vuosittaiset kustannukset. (vuoden 1976 tasossa).
Hankintojen merkitys talonrakennustuotannossa on
huomattava. Asuinkerrostalotuotannossa hankintatoimet
kattavat 60 - 80 % rakennuskustannuksista. Toimitusten
viivästyminen aiheuttaa työmailla monia hankaluuksia sekä
paljon ylimääräisiä kustannuksia. Rak
nnustuotannon kehitys osoittaa, että alaurakoinnin määrä
ja siten pääurakoitsijan tehtävät töiden
yhteensovittamiseksi ja rakennustyön koordinoimiseksi yhä
lisääntyvät.
Rungon ja LVIS-asennusten yhteensovittamisessa on
jatkuvasti vaikeuksia. Runkoa ja asennuksia on kehitetty
toisistaan erillään. Niitä tulisi kuitenkin kehittää
yhdessä mm. Selvittämällä asennusten sopivimmat
sijaintipaikat ja tilavaatimukset sekä laatim
lla niille tila- ja sijaintisuositukset.
Raportin liitteenä on lyhyehköt jatkotutkimusohjelmat
seuraavista aiheista:
- Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen vaurioiden
vähentäminen.
- Jätteiden määrän vähentäminen ja käsittelyn
tehostaminen talonrakennustyömaalla.
- Hankintojen suunnittelun ja totuttamisen tehostaminen
rakennusyrityksessä.
- Rakennustyömaan urakoitsijoiden välisen yhteistyön
kehittäminen.
- LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden
kehittäminen sekä LVIS-asennusten tila- ja
sijaintisuositusten laatiminen.
M3 - Report
SN - 951-38-0574-3
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto
BT - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -