Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimuksen yhteenvetoraportti

Erkki Lehtinen, Rytövuori Heikki, Heikki Sarin

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Esitutkimuksessa selvitetään talonrakennustuotannon sisävalmistus- ja LVIS-töiden osuutta rakennushankkeessa sekä selvitetään ja kuvataan tärkeimmät tuotantotekniset ratkaisut, järjestelmät ja tuotantomenetelmät. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa sisäva mistustöiden vaikeudet ja ongelmat ja ehdottaa niistä merkittävimpiä jatkotutkimuksen kohteiksi. Asuinkerrostaloissa sisävalmistusvaihe kestää n. 50 % rakentamisajasta. Elementtirakennuksissa kesto on vähän lyhyempi kuin paikalla tehdyissä rakennuksissa. Teollisuus- ja toimistorakennuksien sisävalmistusvaihe kestää myös noin puolet koko rakennusaja ta. Vaiheen kesto vaihtelee kuitenkin enemmän kuin asuinrakennuksissa. Osaelementtitekniikalla rakennetussa asuinkerrostalossa sisävalmistustyö vaativat n. 30 % kokonaistyöpanoksesta. LVIS-työt vaativat 10 - 20 % kokonaistyöpanoksesta rakennustyypistä riippuen. Sisävalmistusvaiheen materiaalit ovat suhteellisen pieni osa rakennuksen kokonaismassoista (6 - 15 %), mutta niistä aiheutuu kuitenkin paljon siirtoja. Koska kerrallaan siirrettävät massat ovat pieniä, kerrostalotyömaalla sisävalmistusvaiheen nosturiksi riittää usein rakennushissi. Rakennuskustannuksista (Talo-70 ryhmien 0.9 summasta) sisävalmistus- ja LVIS-työt muodostavat asuinkerrostalossa yhteensä n. 35 %. Sisävalmistustöiden osuus on n. 20 %, LVI-töiden n. 11 % ja sähkötöiden n. 4 %. Asuinpientalojen rakennuskustannuksista si ävalmistustöiden osus on 25 - 35 % sekä LVIS-töiden 15 - 25 %. Teollisuus- ja toimistorakennusten sisävalmistus- ja LVIS-töiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Sisävalmistustöiden osuus on teollisuushalleiss kuitenkin yleensä pienempi kuin asuinrakennuksissa. Rakennustarvikkeiden sisävalmistusvaiheen vaurioiden arvioidaan aiheuttaneen vuoden 1976 asuntotuotannossa vähintään 300 - 500 mk ylimääräisiä kustannuksia asuntoa kohti. Koko asuntotuotannossa tämä merkitsee 15 - 25 Mmk:n vuosittaisia lisäkustannuksia. Myös rakennustyömaan jätteet haittaavat rakennustuotantoa ja kohottavat kustannuksia. Asuntotuotannossa aiheutuu sisävalmistusvaiheen jätteiden käsittelyssä 20 - 50 Mmk:n vuosittaiset kustannukset. (vuoden 1976 tasossa). Hankintojen merkitys talonrakennustuotannossa on huomattava. Asuinkerrostalotuotannossa hankintatoimet kattavat 60 - 80 % rakennuskustannuksista. Toimitusten viivästyminen aiheuttaa työmailla monia hankaluuksia sekä paljon ylimääräisiä kustannuksia. Rak nnustuotannon kehitys osoittaa, että alaurakoinnin määrä ja siten pääurakoitsijan tehtävät töiden yhteensovittamiseksi ja rakennustyön koordinoimiseksi yhä lisääntyvät. Rungon ja LVIS-asennusten yhteensovittamisessa on jatkuvasti vaikeuksia. Runkoa ja asennuksia on kehitetty toisistaan erillään. Niitä tulisi kuitenkin kehittää yhdessä mm. Selvittämällä asennusten sopivimmat sijaintipaikat ja tilavaatimukset sekä laatim lla niille tila- ja sijaintisuositukset. Raportin liitteenä on lyhyehköt jatkotutkimusohjelmat seuraavista aiheista: - Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen vaurioiden vähentäminen. - Jätteiden määrän vähentäminen ja käsittelyn tehostaminen talonrakennustyömaalla. - Hankintojen suunnittelun ja totuttamisen tehostaminen rakennusyrityksessä. - Rakennustyömaan urakoitsijoiden välisen yhteistyön kehittäminen. - LVIS-laitteiden ja rakennuksen rungon yhteensopivuuden kehittäminen sekä LVIS-asennusten tila- ja sijaintisuositusten laatiminen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages76
ISBN (Print)951-38-0574-3
Publication statusPublished - 1977
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto
Number48
ISSN0355-3442

Cite this

Lehtinen, E., Heikki, R., & Sarin, H. (1977). Talonrakennustuotannon sisävalmistusvaiheen kehittäminen: Esitutkimuksen yhteenvetoraportti. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Betonitekniikan laboratorio. Tiedonanto, No. 48