Talonrakennustyömaan jätehuollon kehittäminen

Hannu Koski; Jari Lehtinen; Anna-Leena Perälä; Markku Kiviniemi; Jari Pölönen

Talonrakennustyömaan jätehuollon kehittäminen

Translated title of the contribution: Development of waste management on the building site

Hannu Koski, Jari Lehtinen, Anna-Leena Perälä, Markku Kiviniemi, Jari Pölönen

Skanska Finland

Research output: Book/Report › Report

1 Citation (Scopus)

Abstract

Asuinkerrostalotyömaalla (10 000 rm³), jonka jätehuoltoon ei ole kiinnitetty erityistä huomiota, syntyy jätettä arviolta 60-80 tonnia. Laskentatavasta riippuen tämän hukkamateriaalin ja jätteen aiheuttamat kustannukset ovat 100 000 - 250 000 mk. Vuoteen 2005 ulottuvassa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa edellytetään rakennusjätemäärän vähentämistä 15 % nykyisestä ja jätteiden hyödyntämisasteen nostamista 70 %:iin. Työmaalla syntyvien rakennusjätteiden hyötykäyttöaste on nykyisin keskimäärin alle 30 %. Kehitysprojektin tavoitteiksi asetettiin rakennustyömaalla syntyvän jätemäärän vähentäminen ja jätteiden käsittelyn tehostaminen. Tavoitteisiin pyrittiin seuraavien viiden osatehtävän avulla: 1. Selvitetään jätteiden määrän ja koostumuksen vaihteluun vaikuttavat tekijät. 2. Etsitään ratkaisuja tuotantojätteen eli hukan ja apumateriaalien vähentämiseen. 3. Kehitetään tuotteiden pakkaustapoja, -kokoja ja -materiaaleja. 4. Määritetään työmaalle sopivan jätehuoltokaluston ominaisuudet ja valintaperiaatteet. 5. Laaditaan ohjeita ja suosituksia hyvien toimintatapojen yleistymiseksi. Jätemääriä selvitettiin Skanska Länsi-Suomi Oy:n kolmeltatoista työmaalta sekä lisäksi laskennallisesti materiaalien hukkaprosenttien avulla. Valtaosa jätteistä muodostui sisätyövaiheessa, jonka jätehuolto onkin suunniteltava huolellisesti. Elementtirakenteisissa kerrostaloissa jätemäärät olivat 2-4 kg/rm³ ja paikalla rakennetuissa 2,6-11,5 kg/rm³ (yläraja oli yksittäistapaus). Ero oli suurimmillaan tavanomaisilla työmailla, mutta kun paikalla rakennettaessa kiinnitettiin erityistä huomiota jätehuoltoon ja jätteiden määrää pyrittiin aktiivisesti vähentämään, toteutustavoista johtuva ero jätemäärissä oli varsin pieni. Jos työmaalla syntyvän jätteen määrää pystytään pienentämään 2-4 kg:aan/rm³, hyötykäyttöasteen nostaminen 50-70 %:iin edellyttää olennaisia lisätoimia. Tuotanto- ja pakkausjätteiden määrän vähentämiseksi ja niiden käsittelyn tehostamiseksi projektiin muodostettiin useita kehitysryhmiä, joiden työskentelyyn osallistui yli 20 yritystä. Ryhmien tehtävänä oli ideoida parannuksia materiaalitoimituksiin, työmenetelmiin ja jätehuoltoon, kokeilla uusia ratkaisuja työmailla sekä edistää hyviksi todettujen toimintatapojen yleistymistä. Käytännössä ryhmien työskentely painottui toimitustapojen, pakkausten ja jätekaluston parantamiseen; materiaalihävikkien vähentämiseen tähtäävä työmenetelmien kehittäminen jätettiin vähemmälle. Rakentamisen logistiikan kehittämisellä voidaan vähentää työmaalla syntyvää jätemäärää. Toisaalta rakennusjätteiden vähentäminen ja hallittu käsittely parantavat työmaan järjestystä ja työntekijöiden motivaatiota luoden edellytykset muun muassa kehittyneiden siirtomenetelmien käytölle. Merkittävä osa työmaan jätehuoltokustannuksista aiheutuu materiaalin useista käsittelykerroista. Jätteidenkäsittelyä tulee tehostaa liittämällä se osaksi asennusprosessia. Tavanomaisessa kerrostalokohteessa kannattaa käyttää työryhmäkohtaisia jäteastioita, syntypaikkalajittelua ja keskitettyä jätteenkeräilyä. Tilaa vievien jätteiden (pahvin, muovin) määrä uudisrakentamisessa on niin vähäinen, ettei esim. jätepuristimien tai paalaimien käyttö ole kannattavaa. Rakennusurakoitsijoille annettavat, jätehuoltoa koskevat toimenpidesuositukset jaettiin tutkimuksessa seuraaviin osa-alueisiin: 1. tuotannonsuunnittelu 2. materiaalihankintojen ohjaus 3. urakkasopimukset 4. jätehuoltomenetelmän valinta 5. jätekaluston käyttö työmaalla 6. jätteen keräily ja kuljetus työmaalta 7. pakkaukset 8. työntekijöiden motivointi ja opastus 9. muut toimenpiteet. Tulevaisuudessa suunnitteluratkaisut ja käytettävät rakennusmateriaalit kehittyvät entistä ympäristöystävällisemmiksi. Jätteiden käsittely- ym. maksut tulevat kuitenkin nousemaan ja hyödyntämis- sekä lajitteluvaatimukset kasvavat. Rakennustyömaiden jätehuollon tehokas hoitaminen synnyttää markkinat uudentyyppisille palveluyrityksille. Paljon jätettä synnyttävällä asuinkerrostalotyömaalla (10 000 rm³) voivat materiaalihukasta ja jätteistä sekä niistä aiheutuvasta tuottavuuden alenemisesta johtuvat kustannukset olla yli 300 000 markkaa. Hyvin suunnitellulla ja hoidetulla työmaalla kustannus voi jäädä alle 100 000 markan.

Translated title of the contribution	Development of waste management on the building site
Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	102
ISBN (Electronic)	951-38-5184-2
Publication status	Published - 1998
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number	1883
ISSN	1235-0605

Keywords

building sites
construction materials
wastes
recycling
waste management

UN SDGs

This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)

Access to Document

https://publications.vtt.fi/pdf/tiedotteet/1998/T1883.pdf

Cite this

@book{3466d7acf7bd48b49dc431f61618c0fa,

title = "Talonrakennusty{\"o}maan j{\"a}tehuollon kehitt{\"a}minen",

abstract = "Asuinkerrostaloty{\"o}maalla (10 000 rm³), jonka j{\"a}tehuoltoon ei ole kiinnitetty erityist{\"a} huomiota, syntyy j{\"a}tett{\"a} arviolta 60-80 tonnia. Laskentatavasta riippuen t{\"a}m{\"a}n hukkamateriaalin ja j{\"a}tteen aiheuttamat kustannukset ovat 100 000 - 250 000 mk. Vuoteen 2005 ulottuvassa valtakunnallisessa j{\"a}tesuunnitelmassa edellytet{\"a}{\"a}n rakennusj{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a}n v{\"a}hent{\"a}mist{\"a} 15 % nykyisest{\"a} ja j{\"a}tteiden hy{\"o}dynt{\"a}misasteen nostamista 70 %:iin. Ty{\"o}maalla syntyvien rakennusj{\"a}tteiden hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o}aste on nykyisin keskim{\"a}{\"a}rin alle 30 %. Kehitysprojektin tavoitteiksi asetettiin rakennusty{\"o}maalla syntyv{\"a}n j{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a}n v{\"a}hent{\"a}minen ja j{\"a}tteiden k{\"a}sittelyn tehostaminen. Tavoitteisiin pyrittiin seuraavien viiden osateht{\"a}v{\"a}n avulla: 1. Selvitet{\"a}{\"a}n j{\"a}tteiden m{\"a}{\"a}r{\"a}n ja koostumuksen vaihteluun vaikuttavat tekij{\"a}t. 2. Etsit{\"a}{\"a}n ratkaisuja tuotantoj{\"a}tteen eli hukan ja apumateriaalien v{\"a}hent{\"a}miseen. 3. Kehitet{\"a}{\"a}n tuotteiden pakkaustapoja, -kokoja ja -materiaaleja. 4. M{\"a}{\"a}ritet{\"a}{\"a}n ty{\"o}maalle sopivan j{\"a}tehuoltokaluston ominaisuudet ja valintaperiaatteet. 5. Laaditaan ohjeita ja suosituksia hyvien toimintatapojen yleistymiseksi. J{\"a}tem{\"a}{\"a}ri{\"a} selvitettiin Skanska L{\"a}nsi-Suomi Oy:n kolmeltatoista ty{\"o}maalta sek{\"a} lis{\"a}ksi laskennallisesti materiaalien hukkaprosenttien avulla. Valtaosa j{\"a}tteist{\"a} muodostui sis{\"a}ty{\"o}vaiheessa, jonka j{\"a}tehuolto onkin suunniteltava huolellisesti. Elementtirakenteisissa kerrostaloissa j{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a}t olivat 2-4 kg/rm³ ja paikalla rakennetuissa 2,6-11,5 kg/rm³ (yl{\"a}raja oli yksitt{\"a}istapaus). Ero oli suurimmillaan tavanomaisilla ty{\"o}mailla, mutta kun paikalla rakennettaessa kiinnitettiin erityist{\"a} huomiota j{\"a}tehuoltoon ja j{\"a}tteiden m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} pyrittiin aktiivisesti v{\"a}hent{\"a}m{\"a}{\"a}n, toteutustavoista johtuva ero j{\"a}tem{\"a}{\"a}riss{\"a} oli varsin pieni. Jos ty{\"o}maalla syntyv{\"a}n j{\"a}tteen m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} pystyt{\"a}{\"a}n pienent{\"a}m{\"a}{\"a}n 2-4 kg:aan/rm³, hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o}asteen nostaminen 50-70 %:iin edellytt{\"a}{\"a} olennaisia lis{\"a}toimia. Tuotanto- ja pakkausj{\"a}tteiden m{\"a}{\"a}r{\"a}n v{\"a}hent{\"a}miseksi ja niiden k{\"a}sittelyn tehostamiseksi projektiin muodostettiin useita kehitysryhmi{\"a}, joiden ty{\"o}skentelyyn osallistui yli 20 yrityst{\"a}. Ryhmien teht{\"a}v{\"a}n{\"a} oli ideoida parannuksia materiaalitoimituksiin, ty{\"o}menetelmiin ja j{\"a}tehuoltoon, kokeilla uusia ratkaisuja ty{\"o}mailla sek{\"a} edist{\"a}{\"a} hyviksi todettujen toimintatapojen yleistymist{\"a}. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} ryhmien ty{\"o}skentely painottui toimitustapojen, pakkausten ja j{\"a}tekaluston parantamiseen; materiaalih{\"a}vikkien v{\"a}hent{\"a}miseen t{\"a}ht{\"a}{\"a}v{\"a} ty{\"o}menetelmien kehitt{\"a}minen j{\"a}tettiin v{\"a}hemm{\"a}lle. Rakentamisen logistiikan kehitt{\"a}misell{\"a} voidaan v{\"a}hent{\"a}{\"a} ty{\"o}maalla syntyv{\"a}{\"a} j{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}. Toisaalta rakennusj{\"a}tteiden v{\"a}hent{\"a}minen ja hallittu k{\"a}sittely parantavat ty{\"o}maan j{\"a}rjestyst{\"a} ja ty{\"o}ntekij{\"o}iden motivaatiota luoden edellytykset muun muassa kehittyneiden siirtomenetelmien k{\"a}yt{\"o}lle. Merkitt{\"a}v{\"a} osa ty{\"o}maan j{\"a}tehuoltokustannuksista aiheutuu materiaalin useista k{\"a}sittelykerroista. J{\"a}tteidenk{\"a}sittely{\"a} tulee tehostaa liitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} se osaksi asennusprosessia. Tavanomaisessa kerrostalokohteessa kannattaa k{\"a}ytt{\"a}{\"a} ty{\"o}ryhm{\"a}kohtaisia j{\"a}teastioita, syntypaikkalajittelua ja keskitetty{\"a} j{\"a}tteenker{\"a}ily{\"a}. Tilaa vievien j{\"a}tteiden (pahvin, muovin) m{\"a}{\"a}r{\"a} uudisrakentamisessa on niin v{\"a}h{\"a}inen, ettei esim. j{\"a}tepuristimien tai paalaimien k{\"a}ytt{\"o} ole kannattavaa. Rakennusurakoitsijoille annettavat, j{\"a}tehuoltoa koskevat toimenpidesuositukset jaettiin tutkimuksessa seuraaviin osa-alueisiin: 1. tuotannonsuunnittelu 2. materiaalihankintojen ohjaus 3. urakkasopimukset 4. j{\"a}tehuoltomenetelm{\"a}n valinta 5. j{\"a}tekaluston k{\"a}ytt{\"o} ty{\"o}maalla 6. j{\"a}tteen ker{\"a}ily ja kuljetus ty{\"o}maalta 7. pakkaukset 8. ty{\"o}ntekij{\"o}iden motivointi ja opastus 9. muut toimenpiteet. Tulevaisuudessa suunnitteluratkaisut ja k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}t rakennusmateriaalit kehittyv{\"a}t entist{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}yst{\"a}v{\"a}llisemmiksi. J{\"a}tteiden k{\"a}sittely- ym. maksut tulevat kuitenkin nousemaan ja hy{\"o}dynt{\"a}mis- sek{\"a} lajitteluvaatimukset kasvavat. Rakennusty{\"o}maiden j{\"a}tehuollon tehokas hoitaminen synnytt{\"a}{\"a} markkinat uudentyyppisille palveluyrityksille. Paljon j{\"a}tett{\"a} synnytt{\"a}v{\"a}ll{\"a} asuinkerrostaloty{\"o}maalla (10 000 rm³) voivat materiaalihukasta ja j{\"a}tteist{\"a} sek{\"a} niist{\"a} aiheutuvasta tuottavuuden alenemisesta johtuvat kustannukset olla yli 300 000 markkaa. Hyvin suunnitellulla ja hoidetulla ty{\"o}maalla kustannus voi j{\"a}{\"a}d{\"a} alle 100 000 markan.",

keywords = "building sites, construction materials, wastes, recycling, waste management",

author = "Hannu Koski and Jari Lehtinen and Anna-Leena Per{\"a}l{\"a} and Markku Kiviniemi and Jari P{\"o}l{\"o}nen",

year = "1998",

language = "Finnish",

series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "1883",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Talonrakennustyömaan jätehuollon kehittäminen

AU - Koski, Hannu

AU - Lehtinen, Jari

AU - Perälä, Anna-Leena

AU - Kiviniemi, Markku

AU - Pölönen, Jari

PY - 1998

Y1 - 1998

N2 - Asuinkerrostalotyömaalla (10 000 rm³), jonka jätehuoltoon ei ole kiinnitetty erityistä huomiota, syntyy jätettä arviolta 60-80 tonnia. Laskentatavasta riippuen tämän hukkamateriaalin ja jätteen aiheuttamat kustannukset ovat 100 000 - 250 000 mk. Vuoteen 2005 ulottuvassa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa edellytetään rakennusjätemäärän vähentämistä 15 % nykyisestä ja jätteiden hyödyntämisasteen nostamista 70 %:iin. Työmaalla syntyvien rakennusjätteiden hyötykäyttöaste on nykyisin keskimäärin alle 30 %. Kehitysprojektin tavoitteiksi asetettiin rakennustyömaalla syntyvän jätemäärän vähentäminen ja jätteiden käsittelyn tehostaminen. Tavoitteisiin pyrittiin seuraavien viiden osatehtävän avulla: 1. Selvitetään jätteiden määrän ja koostumuksen vaihteluun vaikuttavat tekijät. 2. Etsitään ratkaisuja tuotantojätteen eli hukan ja apumateriaalien vähentämiseen. 3. Kehitetään tuotteiden pakkaustapoja, -kokoja ja -materiaaleja. 4. Määritetään työmaalle sopivan jätehuoltokaluston ominaisuudet ja valintaperiaatteet. 5. Laaditaan ohjeita ja suosituksia hyvien toimintatapojen yleistymiseksi. Jätemääriä selvitettiin Skanska Länsi-Suomi Oy:n kolmeltatoista työmaalta sekä lisäksi laskennallisesti materiaalien hukkaprosenttien avulla. Valtaosa jätteistä muodostui sisätyövaiheessa, jonka jätehuolto onkin suunniteltava huolellisesti. Elementtirakenteisissa kerrostaloissa jätemäärät olivat 2-4 kg/rm³ ja paikalla rakennetuissa 2,6-11,5 kg/rm³ (yläraja oli yksittäistapaus). Ero oli suurimmillaan tavanomaisilla työmailla, mutta kun paikalla rakennettaessa kiinnitettiin erityistä huomiota jätehuoltoon ja jätteiden määrää pyrittiin aktiivisesti vähentämään, toteutustavoista johtuva ero jätemäärissä oli varsin pieni. Jos työmaalla syntyvän jätteen määrää pystytään pienentämään 2-4 kg:aan/rm³, hyötykäyttöasteen nostaminen 50-70 %:iin edellyttää olennaisia lisätoimia. Tuotanto- ja pakkausjätteiden määrän vähentämiseksi ja niiden käsittelyn tehostamiseksi projektiin muodostettiin useita kehitysryhmiä, joiden työskentelyyn osallistui yli 20 yritystä. Ryhmien tehtävänä oli ideoida parannuksia materiaalitoimituksiin, työmenetelmiin ja jätehuoltoon, kokeilla uusia ratkaisuja työmailla sekä edistää hyviksi todettujen toimintatapojen yleistymistä. Käytännössä ryhmien työskentely painottui toimitustapojen, pakkausten ja jätekaluston parantamiseen; materiaalihävikkien vähentämiseen tähtäävä työmenetelmien kehittäminen jätettiin vähemmälle. Rakentamisen logistiikan kehittämisellä voidaan vähentää työmaalla syntyvää jätemäärää. Toisaalta rakennusjätteiden vähentäminen ja hallittu käsittely parantavat työmaan järjestystä ja työntekijöiden motivaatiota luoden edellytykset muun muassa kehittyneiden siirtomenetelmien käytölle. Merkittävä osa työmaan jätehuoltokustannuksista aiheutuu materiaalin useista käsittelykerroista. Jätteidenkäsittelyä tulee tehostaa liittämällä se osaksi asennusprosessia. Tavanomaisessa kerrostalokohteessa kannattaa käyttää työryhmäkohtaisia jäteastioita, syntypaikkalajittelua ja keskitettyä jätteenkeräilyä. Tilaa vievien jätteiden (pahvin, muovin) määrä uudisrakentamisessa on niin vähäinen, ettei esim. jätepuristimien tai paalaimien käyttö ole kannattavaa. Rakennusurakoitsijoille annettavat, jätehuoltoa koskevat toimenpidesuositukset jaettiin tutkimuksessa seuraaviin osa-alueisiin: 1. tuotannonsuunnittelu 2. materiaalihankintojen ohjaus 3. urakkasopimukset 4. jätehuoltomenetelmän valinta 5. jätekaluston käyttö työmaalla 6. jätteen keräily ja kuljetus työmaalta 7. pakkaukset 8. työntekijöiden motivointi ja opastus 9. muut toimenpiteet. Tulevaisuudessa suunnitteluratkaisut ja käytettävät rakennusmateriaalit kehittyvät entistä ympäristöystävällisemmiksi. Jätteiden käsittely- ym. maksut tulevat kuitenkin nousemaan ja hyödyntämis- sekä lajitteluvaatimukset kasvavat. Rakennustyömaiden jätehuollon tehokas hoitaminen synnyttää markkinat uudentyyppisille palveluyrityksille. Paljon jätettä synnyttävällä asuinkerrostalotyömaalla (10 000 rm³) voivat materiaalihukasta ja jätteistä sekä niistä aiheutuvasta tuottavuuden alenemisesta johtuvat kustannukset olla yli 300 000 markkaa. Hyvin suunnitellulla ja hoidetulla työmaalla kustannus voi jäädä alle 100 000 markan.

AB - Asuinkerrostalotyömaalla (10 000 rm³), jonka jätehuoltoon ei ole kiinnitetty erityistä huomiota, syntyy jätettä arviolta 60-80 tonnia. Laskentatavasta riippuen tämän hukkamateriaalin ja jätteen aiheuttamat kustannukset ovat 100 000 - 250 000 mk. Vuoteen 2005 ulottuvassa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa edellytetään rakennusjätemäärän vähentämistä 15 % nykyisestä ja jätteiden hyödyntämisasteen nostamista 70 %:iin. Työmaalla syntyvien rakennusjätteiden hyötykäyttöaste on nykyisin keskimäärin alle 30 %. Kehitysprojektin tavoitteiksi asetettiin rakennustyömaalla syntyvän jätemäärän vähentäminen ja jätteiden käsittelyn tehostaminen. Tavoitteisiin pyrittiin seuraavien viiden osatehtävän avulla: 1. Selvitetään jätteiden määrän ja koostumuksen vaihteluun vaikuttavat tekijät. 2. Etsitään ratkaisuja tuotantojätteen eli hukan ja apumateriaalien vähentämiseen. 3. Kehitetään tuotteiden pakkaustapoja, -kokoja ja -materiaaleja. 4. Määritetään työmaalle sopivan jätehuoltokaluston ominaisuudet ja valintaperiaatteet. 5. Laaditaan ohjeita ja suosituksia hyvien toimintatapojen yleistymiseksi. Jätemääriä selvitettiin Skanska Länsi-Suomi Oy:n kolmeltatoista työmaalta sekä lisäksi laskennallisesti materiaalien hukkaprosenttien avulla. Valtaosa jätteistä muodostui sisätyövaiheessa, jonka jätehuolto onkin suunniteltava huolellisesti. Elementtirakenteisissa kerrostaloissa jätemäärät olivat 2-4 kg/rm³ ja paikalla rakennetuissa 2,6-11,5 kg/rm³ (yläraja oli yksittäistapaus). Ero oli suurimmillaan tavanomaisilla työmailla, mutta kun paikalla rakennettaessa kiinnitettiin erityistä huomiota jätehuoltoon ja jätteiden määrää pyrittiin aktiivisesti vähentämään, toteutustavoista johtuva ero jätemäärissä oli varsin pieni. Jos työmaalla syntyvän jätteen määrää pystytään pienentämään 2-4 kg:aan/rm³, hyötykäyttöasteen nostaminen 50-70 %:iin edellyttää olennaisia lisätoimia. Tuotanto- ja pakkausjätteiden määrän vähentämiseksi ja niiden käsittelyn tehostamiseksi projektiin muodostettiin useita kehitysryhmiä, joiden työskentelyyn osallistui yli 20 yritystä. Ryhmien tehtävänä oli ideoida parannuksia materiaalitoimituksiin, työmenetelmiin ja jätehuoltoon, kokeilla uusia ratkaisuja työmailla sekä edistää hyviksi todettujen toimintatapojen yleistymistä. Käytännössä ryhmien työskentely painottui toimitustapojen, pakkausten ja jätekaluston parantamiseen; materiaalihävikkien vähentämiseen tähtäävä työmenetelmien kehittäminen jätettiin vähemmälle. Rakentamisen logistiikan kehittämisellä voidaan vähentää työmaalla syntyvää jätemäärää. Toisaalta rakennusjätteiden vähentäminen ja hallittu käsittely parantavat työmaan järjestystä ja työntekijöiden motivaatiota luoden edellytykset muun muassa kehittyneiden siirtomenetelmien käytölle. Merkittävä osa työmaan jätehuoltokustannuksista aiheutuu materiaalin useista käsittelykerroista. Jätteidenkäsittelyä tulee tehostaa liittämällä se osaksi asennusprosessia. Tavanomaisessa kerrostalokohteessa kannattaa käyttää työryhmäkohtaisia jäteastioita, syntypaikkalajittelua ja keskitettyä jätteenkeräilyä. Tilaa vievien jätteiden (pahvin, muovin) määrä uudisrakentamisessa on niin vähäinen, ettei esim. jätepuristimien tai paalaimien käyttö ole kannattavaa. Rakennusurakoitsijoille annettavat, jätehuoltoa koskevat toimenpidesuositukset jaettiin tutkimuksessa seuraaviin osa-alueisiin: 1. tuotannonsuunnittelu 2. materiaalihankintojen ohjaus 3. urakkasopimukset 4. jätehuoltomenetelmän valinta 5. jätekaluston käyttö työmaalla 6. jätteen keräily ja kuljetus työmaalta 7. pakkaukset 8. työntekijöiden motivointi ja opastus 9. muut toimenpiteet. Tulevaisuudessa suunnitteluratkaisut ja käytettävät rakennusmateriaalit kehittyvät entistä ympäristöystävällisemmiksi. Jätteiden käsittely- ym. maksut tulevat kuitenkin nousemaan ja hyödyntämis- sekä lajitteluvaatimukset kasvavat. Rakennustyömaiden jätehuollon tehokas hoitaminen synnyttää markkinat uudentyyppisille palveluyrityksille. Paljon jätettä synnyttävällä asuinkerrostalotyömaalla (10 000 rm³) voivat materiaalihukasta ja jätteistä sekä niistä aiheutuvasta tuottavuuden alenemisesta johtuvat kustannukset olla yli 300 000 markkaa. Hyvin suunnitellulla ja hoidetulla työmaalla kustannus voi jäädä alle 100 000 markan.

KW - building sites

KW - construction materials

KW - wastes

KW - recycling

KW - waste management

M3 - Report

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Talonrakennustyömaan jätehuollon kehittäminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Talonrakennustyömaan jätehuollon kehittäminen

Abstract

Publication series

Keywords

UN SDGs

Access to Document

Fingerprint

Cite this