Taloudellisen ajon opastimen vaikutus Jokeri-linjan bussiliikenteessä

TeleFOT EU-hankkeen tavoitteena on selvittää laajojen kenttäkokeiden avulla, miten jälkiasennettavat kuljettajan tukipalvelut vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen, liikenneturvallisuuteen, ympäristöön, liikkumiseen ja kuljettajien käsityksiin palveluista. Tämän TeleBUS-osatutkimuksen tavoitteena oli tutkia linja-autoihin asennetun taloudellisen ajonopastimen (Rastu) vaikutuksia matkustusmukavuuteen, aikataulussa pysymiseen ja ajon taloudellisuuteen sekä tukea sen kehitystyötä käyttäjälähtöisesti. Kohderyhmänä olivat Nobinan kuljettajat, jotka ajoivat Jokeri-linjaa ajo-opastimella varustetuilla busseilla. TeleBUS-tutkimuksessa verrattiin taloudellisen ajon opastimen käyttöönsä saaneita kuljettajia niihin, joiden käytössä opastin ei vielä ollut. Lisäksi Nobinan Klovin ja Myllypuron varikkoja verrattiin toisiinsa. Kuljettajien mielipiteitä Rastu-ajo-opastimesta selvitettiin kyselyin ja haastatteluin. Tietoa matkustajatyytyväisyydestä kerättiin busseissa tehdyillä kyselyillä. Laitteen vaikutuksia polttoaineen kulutukseen, nopeusrajoitusten noudattamiseen ja ajonopeuspoikkeamiin tutkittiin erikseen koko reitillä ja lyhemmillä tarkastelujaksoilla. Tutkimuksen päätuloksena todettiin, että Rastu-ajo-opastimen käyttö pienentää polttoaineen kulutusta ja vähentää ylinopeuden ajamista. Erityisesti vaikutus näkyy hiljaisen liikenteen aikaan ja sellaisilla jaksoilla, joilla kuljettaja voi valita nopeutensa itse - eikä esimerkiksi liikenneympäristö tai muu liikenne (ruuhka) rajoita valintaa. Matkustajatyytyväisyyskyselyn perusteella havaittiin, että matkustajatyytyväisyys aamuruuhka- ja päiväliikenteessä erosi merkittävästi toisistaan. Matkustaja-kyselyyn vastaajat antoivat aamulla heikompia arvosanoja. Aamulla annettuja huonompia arvosanoja voi selittää muun muassa ruuhkaliikenne, vuorojen ketjuuntuminen ja ihmisten oma kiire. Matkustajien antamien arvosanojen perusteella he vaikuttivat kokonaisuudessaan tyytyväisiltä Jokeri-linjaan. Matkustusmukavuuden kannalta tärkeimpinä tekijöinä pidettiin aikataulussa pysymistä ja ajantasaista tietoa bussin tuloajasta. Tärkein johtopäätös on, että ajo-opastimen käyttö kannattaa vielä vuosienkin päästä koulutuksesta sekä polttoaineen kulutuksen että nopeusrajoituksen nou-dattamisen kannalta. Ajo-opastin opettaa ajamaan taloudellisemmin myös ilman opastinta, mutta ero ajo-opastimen kanssa ajamiseen on kuitenkin selvä. Nopeuskäyttäytyminen oli ilman opastinta vastaavaa kuin kouluttamattomilla kuljettajilla. Kuljettajia kannattaakin säännöllisesti kannustaa ajo-opastimen käyttöön ja pitää taloudellisen ajon opastus koulutuksissa mukana. Toinen johtopäätös on se, että ajo-opastin kannattaisi asentaa kaikkiin autoihin ja ohjeistaa kuljettajat ajamaan opastimen mukaisesti. Tämä vähentäisi kuljettajien arvion mukaan ajamiseen ja aikatauluihin liittyvää stressiä. Lisäksi näin menetellen voitaisiin maksimoida laitteesta saatava hyöty. Jos matkan laatua mitataan matkustajakyselyllä, kyselyn ajankohta (ruuhka vs. päiväliikenne) ja matkan tarkoitus kannattaa ottaa huomioon.