Taloudellisen ajon opastimen vaikutus Jokeri-linjan bussiliikenteessä

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

TeleFOT EU-hankkeen tavoitteena on selvittää laajojen kenttäkokeiden avulla, miten jälkiasennettavat kuljettajan tukipalvelut vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen, liikenneturvallisuuteen, ympäristöön, liikkumiseen ja kuljettajien käsityksiin palveluista. Tämän TeleBUS-osatutkimuksen tavoitteena oli tutkia linja-autoihin asennetun taloudellisen ajonopastimen (Rastu) vaikutuksia matkustusmukavuuteen, aikataulussa pysymiseen ja ajon taloudellisuuteen sekä tukea sen kehitystyötä käyttäjälähtöisesti. Kohderyhmänä olivat Nobinan kuljettajat, jotka ajoivat Jokeri-linjaa ajo-opastimella varustetuilla busseilla. TeleBUS-tutkimuksessa verrattiin taloudellisen ajon opastimen käyttöönsä saaneita kuljettajia niihin, joiden käytössä opastin ei vielä ollut. Lisäksi Nobinan Klovin ja Myllypuron varikkoja verrattiin toisiinsa. Kuljettajien mielipiteitä Rastu-ajo-opastimesta selvitettiin kyselyin ja haastatteluin. Tietoa matkustajatyytyväisyydestä kerättiin busseissa tehdyillä kyselyillä. Laitteen vaikutuksia polttoaineen kulutukseen, nopeusrajoitusten noudattamiseen ja ajonopeuspoikkeamiin tutkittiin erikseen koko reitillä ja lyhemmillä tarkastelujaksoilla. Tutkimuksen päätuloksena todettiin, että Rastu-ajo-opastimen käyttö pienentää polttoaineen kulutusta ja vähentää ylinopeuden ajamista. Erityisesti vaikutus näkyy hiljaisen liikenteen aikaan ja sellaisilla jaksoilla, joilla kuljettaja voi valita nopeutensa itse - eikä esimerkiksi liikenneympäristö tai muu liikenne (ruuhka) rajoita valintaa. Matkustajatyytyväisyyskyselyn perusteella havaittiin, että matkustajatyytyväisyys aamuruuhka- ja päiväliikenteessä erosi merkittävästi toisistaan. Matkustaja-kyselyyn vastaajat antoivat aamulla heikompia arvosanoja. Aamulla annettuja huonompia arvosanoja voi selittää muun muassa ruuhkaliikenne, vuorojen ketjuuntuminen ja ihmisten oma kiire. Matkustajien antamien arvosanojen perusteella he vaikuttivat kokonaisuudessaan tyytyväisiltä Jokeri-linjaan. Matkustusmukavuuden kannalta tärkeimpinä tekijöinä pidettiin aikataulussa pysymistä ja ajantasaista tietoa bussin tuloajasta. Tärkein johtopäätös on, että ajo-opastimen käyttö kannattaa vielä vuosienkin päästä koulutuksesta sekä polttoaineen kulutuksen että nopeusrajoituksen nou-dattamisen kannalta. Ajo-opastin opettaa ajamaan taloudellisemmin myös ilman opastinta, mutta ero ajo-opastimen kanssa ajamiseen on kuitenkin selvä. Nopeuskäyttäytyminen oli ilman opastinta vastaavaa kuin kouluttamattomilla kuljettajilla. Kuljettajia kannattaakin säännöllisesti kannustaa ajo-opastimen käyttöön ja pitää taloudellisen ajon opastus koulutuksissa mukana. Toinen johtopäätös on se, että ajo-opastin kannattaisi asentaa kaikkiin autoihin ja ohjeistaa kuljettajat ajamaan opastimen mukaisesti. Tämä vähentäisi kuljettajien arvion mukaan ajamiseen ja aikatauluihin liittyvää stressiä. Lisäksi näin menetellen voitaisiin maksimoida laitteesta saatava hyöty. Jos matkan laatua mitataan matkustajakyselyllä, kyselyn ajankohta (ruuhka vs. päiväliikenne) ja matkan tarkoitus kannattaa ottaa huomioon.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages106
ISBN (Electronic)978-951-38-7842-9
Publication statusPublished - 2012
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Technology
PublisherVTT
No.27
ISSN (Print)2242-1211
ISSN (Electronic)2242-122X

Keywords

  • green driving support
  • bus traffic
  • eco-driving

Cite this

Sihvola, N., Innamaa, S., & Penttinen, M. (2012). Taloudellisen ajon opastimen vaikutus Jokeri-linjan bussiliikenteessä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 27
Sihvola, Niina ; Innamaa, Satu ; Penttinen, Merja. / Taloudellisen ajon opastimen vaikutus Jokeri-linjan bussiliikenteessä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 106 p. (VTT Technology; No. 27).
@book{6efaddc4b52445e0899a138b0406ad31,
title = "Taloudellisen ajon opastimen vaikutus Jokeri-linjan bussiliikenteess{\"a}",
abstract = "TeleFOT EU-hankkeen tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} laajojen kentt{\"a}kokeiden avulla, miten j{\"a}lkiasennettavat kuljettajan tukipalvelut vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen, liikenneturvallisuuteen, ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n, liikkumiseen ja kuljettajien k{\"a}sityksiin palveluista. T{\"a}m{\"a}n TeleBUS-osatutkimuksen tavoitteena oli tutkia linja-autoihin asennetun taloudellisen ajonopastimen (Rastu) vaikutuksia matkustusmukavuuteen, aikataulussa pysymiseen ja ajon taloudellisuuteen sek{\"a} tukea sen kehitysty{\"o}t{\"a} k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}l{\"a}ht{\"o}isesti. Kohderyhm{\"a}n{\"a} olivat Nobinan kuljettajat, jotka ajoivat Jokeri-linjaa ajo-opastimella varustetuilla busseilla. TeleBUS-tutkimuksessa verrattiin taloudellisen ajon opastimen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}ns{\"a} saaneita kuljettajia niihin, joiden k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} opastin ei viel{\"a} ollut. Lis{\"a}ksi Nobinan Klovin ja Myllypuron varikkoja verrattiin toisiinsa. Kuljettajien mielipiteit{\"a} Rastu-ajo-opastimesta selvitettiin kyselyin ja haastatteluin. Tietoa matkustajatyytyv{\"a}isyydest{\"a} ker{\"a}ttiin busseissa tehdyill{\"a} kyselyill{\"a}. Laitteen vaikutuksia polttoaineen kulutukseen, nopeusrajoitusten noudattamiseen ja ajonopeuspoikkeamiin tutkittiin erikseen koko reitill{\"a} ja lyhemmill{\"a} tarkastelujaksoilla. Tutkimuksen p{\"a}{\"a}tuloksena todettiin, ett{\"a} Rastu-ajo-opastimen k{\"a}ytt{\"o} pienent{\"a}{\"a} polttoaineen kulutusta ja v{\"a}hent{\"a}{\"a} ylinopeuden ajamista. Erityisesti vaikutus n{\"a}kyy hiljaisen liikenteen aikaan ja sellaisilla jaksoilla, joilla kuljettaja voi valita nopeutensa itse - eik{\"a} esimerkiksi liikenneymp{\"a}rist{\"o} tai muu liikenne (ruuhka) rajoita valintaa. Matkustajatyytyv{\"a}isyyskyselyn perusteella havaittiin, ett{\"a} matkustajatyytyv{\"a}isyys aamuruuhka- ja p{\"a}iv{\"a}liikenteess{\"a} erosi merkitt{\"a}v{\"a}sti toisistaan. Matkustaja-kyselyyn vastaajat antoivat aamulla heikompia arvosanoja. Aamulla annettuja huonompia arvosanoja voi selitt{\"a}{\"a} muun muassa ruuhkaliikenne, vuorojen ketjuuntuminen ja ihmisten oma kiire. Matkustajien antamien arvosanojen perusteella he vaikuttivat kokonaisuudessaan tyytyv{\"a}isilt{\"a} Jokeri-linjaan. Matkustusmukavuuden kannalta t{\"a}rkeimpin{\"a} tekij{\"o}in{\"a} pidettiin aikataulussa pysymist{\"a} ja ajantasaista tietoa bussin tuloajasta. T{\"a}rkein johtop{\"a}{\"a}t{\"o}s on, ett{\"a} ajo-opastimen k{\"a}ytt{\"o} kannattaa viel{\"a} vuosienkin p{\"a}{\"a}st{\"a} koulutuksesta sek{\"a} polttoaineen kulutuksen ett{\"a} nopeusrajoituksen nou-dattamisen kannalta. Ajo-opastin opettaa ajamaan taloudellisemmin my{\"o}s ilman opastinta, mutta ero ajo-opastimen kanssa ajamiseen on kuitenkin selv{\"a}. Nopeusk{\"a}ytt{\"a}ytyminen oli ilman opastinta vastaavaa kuin kouluttamattomilla kuljettajilla. Kuljettajia kannattaakin s{\"a}{\"a}nn{\"o}llisesti kannustaa ajo-opastimen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n ja pit{\"a}{\"a} taloudellisen ajon opastus koulutuksissa mukana. Toinen johtop{\"a}{\"a}t{\"o}s on se, ett{\"a} ajo-opastin kannattaisi asentaa kaikkiin autoihin ja ohjeistaa kuljettajat ajamaan opastimen mukaisesti. T{\"a}m{\"a} v{\"a}hent{\"a}isi kuljettajien arvion mukaan ajamiseen ja aikatauluihin liittyv{\"a}{\"a} stressi{\"a}. Lis{\"a}ksi n{\"a}in menetellen voitaisiin maksimoida laitteesta saatava hy{\"o}ty. Jos matkan laatua mitataan matkustajakyselyll{\"a}, kyselyn ajankohta (ruuhka vs. p{\"a}iv{\"a}liikenne) ja matkan tarkoitus kannattaa ottaa huomioon.",
keywords = "green driving support, bus traffic, eco-driving",
author = "Niina Sihvola and Satu Innamaa and Merja Penttinen",
year = "2012",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "27",
address = "Finland",

}

Sihvola, N, Innamaa, S & Penttinen, M 2012, Taloudellisen ajon opastimen vaikutus Jokeri-linjan bussiliikenteessä. VTT Technology, no. 27, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Taloudellisen ajon opastimen vaikutus Jokeri-linjan bussiliikenteessä. / Sihvola, Niina; Innamaa, Satu; Penttinen, Merja.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 106 p. (VTT Technology; No. 27).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Taloudellisen ajon opastimen vaikutus Jokeri-linjan bussiliikenteessä

AU - Sihvola, Niina

AU - Innamaa, Satu

AU - Penttinen, Merja

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - TeleFOT EU-hankkeen tavoitteena on selvittää laajojen kenttäkokeiden avulla, miten jälkiasennettavat kuljettajan tukipalvelut vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen, liikenneturvallisuuteen, ympäristöön, liikkumiseen ja kuljettajien käsityksiin palveluista. Tämän TeleBUS-osatutkimuksen tavoitteena oli tutkia linja-autoihin asennetun taloudellisen ajonopastimen (Rastu) vaikutuksia matkustusmukavuuteen, aikataulussa pysymiseen ja ajon taloudellisuuteen sekä tukea sen kehitystyötä käyttäjälähtöisesti. Kohderyhmänä olivat Nobinan kuljettajat, jotka ajoivat Jokeri-linjaa ajo-opastimella varustetuilla busseilla. TeleBUS-tutkimuksessa verrattiin taloudellisen ajon opastimen käyttöönsä saaneita kuljettajia niihin, joiden käytössä opastin ei vielä ollut. Lisäksi Nobinan Klovin ja Myllypuron varikkoja verrattiin toisiinsa. Kuljettajien mielipiteitä Rastu-ajo-opastimesta selvitettiin kyselyin ja haastatteluin. Tietoa matkustajatyytyväisyydestä kerättiin busseissa tehdyillä kyselyillä. Laitteen vaikutuksia polttoaineen kulutukseen, nopeusrajoitusten noudattamiseen ja ajonopeuspoikkeamiin tutkittiin erikseen koko reitillä ja lyhemmillä tarkastelujaksoilla. Tutkimuksen päätuloksena todettiin, että Rastu-ajo-opastimen käyttö pienentää polttoaineen kulutusta ja vähentää ylinopeuden ajamista. Erityisesti vaikutus näkyy hiljaisen liikenteen aikaan ja sellaisilla jaksoilla, joilla kuljettaja voi valita nopeutensa itse - eikä esimerkiksi liikenneympäristö tai muu liikenne (ruuhka) rajoita valintaa. Matkustajatyytyväisyyskyselyn perusteella havaittiin, että matkustajatyytyväisyys aamuruuhka- ja päiväliikenteessä erosi merkittävästi toisistaan. Matkustaja-kyselyyn vastaajat antoivat aamulla heikompia arvosanoja. Aamulla annettuja huonompia arvosanoja voi selittää muun muassa ruuhkaliikenne, vuorojen ketjuuntuminen ja ihmisten oma kiire. Matkustajien antamien arvosanojen perusteella he vaikuttivat kokonaisuudessaan tyytyväisiltä Jokeri-linjaan. Matkustusmukavuuden kannalta tärkeimpinä tekijöinä pidettiin aikataulussa pysymistä ja ajantasaista tietoa bussin tuloajasta. Tärkein johtopäätös on, että ajo-opastimen käyttö kannattaa vielä vuosienkin päästä koulutuksesta sekä polttoaineen kulutuksen että nopeusrajoituksen nou-dattamisen kannalta. Ajo-opastin opettaa ajamaan taloudellisemmin myös ilman opastinta, mutta ero ajo-opastimen kanssa ajamiseen on kuitenkin selvä. Nopeuskäyttäytyminen oli ilman opastinta vastaavaa kuin kouluttamattomilla kuljettajilla. Kuljettajia kannattaakin säännöllisesti kannustaa ajo-opastimen käyttöön ja pitää taloudellisen ajon opastus koulutuksissa mukana. Toinen johtopäätös on se, että ajo-opastin kannattaisi asentaa kaikkiin autoihin ja ohjeistaa kuljettajat ajamaan opastimen mukaisesti. Tämä vähentäisi kuljettajien arvion mukaan ajamiseen ja aikatauluihin liittyvää stressiä. Lisäksi näin menetellen voitaisiin maksimoida laitteesta saatava hyöty. Jos matkan laatua mitataan matkustajakyselyllä, kyselyn ajankohta (ruuhka vs. päiväliikenne) ja matkan tarkoitus kannattaa ottaa huomioon.

AB - TeleFOT EU-hankkeen tavoitteena on selvittää laajojen kenttäkokeiden avulla, miten jälkiasennettavat kuljettajan tukipalvelut vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen, liikenneturvallisuuteen, ympäristöön, liikkumiseen ja kuljettajien käsityksiin palveluista. Tämän TeleBUS-osatutkimuksen tavoitteena oli tutkia linja-autoihin asennetun taloudellisen ajonopastimen (Rastu) vaikutuksia matkustusmukavuuteen, aikataulussa pysymiseen ja ajon taloudellisuuteen sekä tukea sen kehitystyötä käyttäjälähtöisesti. Kohderyhmänä olivat Nobinan kuljettajat, jotka ajoivat Jokeri-linjaa ajo-opastimella varustetuilla busseilla. TeleBUS-tutkimuksessa verrattiin taloudellisen ajon opastimen käyttöönsä saaneita kuljettajia niihin, joiden käytössä opastin ei vielä ollut. Lisäksi Nobinan Klovin ja Myllypuron varikkoja verrattiin toisiinsa. Kuljettajien mielipiteitä Rastu-ajo-opastimesta selvitettiin kyselyin ja haastatteluin. Tietoa matkustajatyytyväisyydestä kerättiin busseissa tehdyillä kyselyillä. Laitteen vaikutuksia polttoaineen kulutukseen, nopeusrajoitusten noudattamiseen ja ajonopeuspoikkeamiin tutkittiin erikseen koko reitillä ja lyhemmillä tarkastelujaksoilla. Tutkimuksen päätuloksena todettiin, että Rastu-ajo-opastimen käyttö pienentää polttoaineen kulutusta ja vähentää ylinopeuden ajamista. Erityisesti vaikutus näkyy hiljaisen liikenteen aikaan ja sellaisilla jaksoilla, joilla kuljettaja voi valita nopeutensa itse - eikä esimerkiksi liikenneympäristö tai muu liikenne (ruuhka) rajoita valintaa. Matkustajatyytyväisyyskyselyn perusteella havaittiin, että matkustajatyytyväisyys aamuruuhka- ja päiväliikenteessä erosi merkittävästi toisistaan. Matkustaja-kyselyyn vastaajat antoivat aamulla heikompia arvosanoja. Aamulla annettuja huonompia arvosanoja voi selittää muun muassa ruuhkaliikenne, vuorojen ketjuuntuminen ja ihmisten oma kiire. Matkustajien antamien arvosanojen perusteella he vaikuttivat kokonaisuudessaan tyytyväisiltä Jokeri-linjaan. Matkustusmukavuuden kannalta tärkeimpinä tekijöinä pidettiin aikataulussa pysymistä ja ajantasaista tietoa bussin tuloajasta. Tärkein johtopäätös on, että ajo-opastimen käyttö kannattaa vielä vuosienkin päästä koulutuksesta sekä polttoaineen kulutuksen että nopeusrajoituksen nou-dattamisen kannalta. Ajo-opastin opettaa ajamaan taloudellisemmin myös ilman opastinta, mutta ero ajo-opastimen kanssa ajamiseen on kuitenkin selvä. Nopeuskäyttäytyminen oli ilman opastinta vastaavaa kuin kouluttamattomilla kuljettajilla. Kuljettajia kannattaakin säännöllisesti kannustaa ajo-opastimen käyttöön ja pitää taloudellisen ajon opastus koulutuksissa mukana. Toinen johtopäätös on se, että ajo-opastin kannattaisi asentaa kaikkiin autoihin ja ohjeistaa kuljettajat ajamaan opastimen mukaisesti. Tämä vähentäisi kuljettajien arvion mukaan ajamiseen ja aikatauluihin liittyvää stressiä. Lisäksi näin menetellen voitaisiin maksimoida laitteesta saatava hyöty. Jos matkan laatua mitataan matkustajakyselyllä, kyselyn ajankohta (ruuhka vs. päiväliikenne) ja matkan tarkoitus kannattaa ottaa huomioon.

KW - green driving support

KW - bus traffic

KW - eco-driving

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Taloudellisen ajon opastimen vaikutus Jokeri-linjan bussiliikenteessä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Sihvola N, Innamaa S, Penttinen M. Taloudellisen ajon opastimen vaikutus Jokeri-linjan bussiliikenteessä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 106 p. (VTT Technology; No. 27).