TY - BOOK
T1 - Talvi kaupunkisuunnittelun lähtökohtana
AU - Rauhala, Kari
AU - Uski, Kristina
PY - 1990
Y1 - 1990
N2 - Talvikaupunki-käsite on viime aikoina alkanut
voimakkaasti levitä pohjoisten alueiden
kaupunkisuunnittelussa. Myös Pohjoismaissa ja meillä
Suomessa on tähän suunnittelunäkökulmaan nyt alettu
kiinnittää tietoisemmin huomiota.
Talvikaupunkikäsitteellä voidaan laajasti ottaen ymmärtää
talviolojen kokonaisvaltaista huomioonottamista
kaupunkisuunnittelun yhteydessä.
Talvea ja sen synnyttämiä ongelmia pohjoisten kaupunkien
elämälle voidaan analysoida tarkemmin lähtemällä
liikkeelle siitä, miten ihminen kokee ympäristönsä ja
vaikuttaa siihen. Määrittämällä tältä pohjalta
kaupunkisuunnittelun tavoitteet sekä vastaavasti talven
aiheuttamat haitat ja hyödyt elämiselle pohjoisessa
voidaan talvikaupunki-käsitettä pyrkiä systemaattisesti
kartoittamaan.
Valokatteiset tilat muodostavat tällä hetkellä
konkreettisimman ja näkyvimmän tavan ratkaista talven
synnyttämiä ongelmia kaupunkielämälle pohjoisessa. Niiden
rakentaminen onkin viime aikoina laajasti levinnyt
etenkin Pohjois-Amerikassa, mutta myös Euroopassa.
Lähtökohtana ovat kuitenkin useimmiten olleet
liiketaloudelliset periaatteet, jolloin muut näkökohdat
ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Eräänä ongelmana valokatteisissa tiloissa on mm. se, että
ne muodostavat yksityisten ja julkisten tilojen väliin
puolijulkisia kaupunkitiloja, jotka voivat aiheuttaa
epäselvyyttä tilan käyttöoikeuden ja valvonnan suhteen.
Lisäksi olemassa olevien korttelien sisäpihojen ja
erityisesti katutilojen kattaminen voi merkittävästi
muuttaa itse kaupunkikuvaa. Suojatun kaupunkitilan
rakentamisen ja käytön periaatteet liittyvätkin samalla
myös laajempaan keskusteluun kaupunkikeskustojen
nykyisistä kehitystrendeistä.
Valokatteisille tiloille voidaan määritellä omat
toiminnalliset, laadulliset, taloudelliset ja tekniset
tavoitteet. Toiminnalliset tavoitteet riippuvat
oleellisesti siitä, minkälaisten tilojen yhteyteen
katetut tilat rakennetaan. Laadullisia tavoitteita ovat
mm. toimintojen häiriöttömyys, orientoituvuus ja tilan
viihtyisyys. Käytännössä kattaminen yleensä lisää
energiankulutusta, koska tilaa on viihtyisyyssyistä
talvella lämmitettävä. LVI-ratkaisut muodostavat
suurimmat valokatteisiin tiloihin liittyvät tekniset
ongelmat.
Suomessa valokatteisten tilojen rakentamiseen liittyy
monia juridisia määräyksiä, jotka on alun perin
tarkoitettu ohjaamaan tavanomaista rakentamista. Jotkut
näistä määräyksistä selvästi rajoittavat uudenlaisten
tilojen suunnittelua ja vaatisivat korjauksia ja
täsmennyksiä.
Paitsi valokatteisia tiloja rakentamalla voidaan talven
vaikutukset ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon myös
monilla muilla tavoin. Vaikutukset voidaan jakaa
osatekijöihin, joita ovat kylmyys, tuulet, lumi ja jää
sekä auringonsäteilyn vähyys. Näiden suhteen voidaan
kehittää erikseen pienimuotoisempia osaratkaisuja.
AB - Talvikaupunki-käsite on viime aikoina alkanut
voimakkaasti levitä pohjoisten alueiden
kaupunkisuunnittelussa. Myös Pohjoismaissa ja meillä
Suomessa on tähän suunnittelunäkökulmaan nyt alettu
kiinnittää tietoisemmin huomiota.
Talvikaupunkikäsitteellä voidaan laajasti ottaen ymmärtää
talviolojen kokonaisvaltaista huomioonottamista
kaupunkisuunnittelun yhteydessä.
Talvea ja sen synnyttämiä ongelmia pohjoisten kaupunkien
elämälle voidaan analysoida tarkemmin lähtemällä
liikkeelle siitä, miten ihminen kokee ympäristönsä ja
vaikuttaa siihen. Määrittämällä tältä pohjalta
kaupunkisuunnittelun tavoitteet sekä vastaavasti talven
aiheuttamat haitat ja hyödyt elämiselle pohjoisessa
voidaan talvikaupunki-käsitettä pyrkiä systemaattisesti
kartoittamaan.
Valokatteiset tilat muodostavat tällä hetkellä
konkreettisimman ja näkyvimmän tavan ratkaista talven
synnyttämiä ongelmia kaupunkielämälle pohjoisessa. Niiden
rakentaminen onkin viime aikoina laajasti levinnyt
etenkin Pohjois-Amerikassa, mutta myös Euroopassa.
Lähtökohtana ovat kuitenkin useimmiten olleet
liiketaloudelliset periaatteet, jolloin muut näkökohdat
ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Eräänä ongelmana valokatteisissa tiloissa on mm. se, että
ne muodostavat yksityisten ja julkisten tilojen väliin
puolijulkisia kaupunkitiloja, jotka voivat aiheuttaa
epäselvyyttä tilan käyttöoikeuden ja valvonnan suhteen.
Lisäksi olemassa olevien korttelien sisäpihojen ja
erityisesti katutilojen kattaminen voi merkittävästi
muuttaa itse kaupunkikuvaa. Suojatun kaupunkitilan
rakentamisen ja käytön periaatteet liittyvätkin samalla
myös laajempaan keskusteluun kaupunkikeskustojen
nykyisistä kehitystrendeistä.
Valokatteisille tiloille voidaan määritellä omat
toiminnalliset, laadulliset, taloudelliset ja tekniset
tavoitteet. Toiminnalliset tavoitteet riippuvat
oleellisesti siitä, minkälaisten tilojen yhteyteen
katetut tilat rakennetaan. Laadullisia tavoitteita ovat
mm. toimintojen häiriöttömyys, orientoituvuus ja tilan
viihtyisyys. Käytännössä kattaminen yleensä lisää
energiankulutusta, koska tilaa on viihtyisyyssyistä
talvella lämmitettävä. LVI-ratkaisut muodostavat
suurimmat valokatteisiin tiloihin liittyvät tekniset
ongelmat.
Suomessa valokatteisten tilojen rakentamiseen liittyy
monia juridisia määräyksiä, jotka on alun perin
tarkoitettu ohjaamaan tavanomaista rakentamista. Jotkut
näistä määräyksistä selvästi rajoittavat uudenlaisten
tilojen suunnittelua ja vaatisivat korjauksia ja
täsmennyksiä.
Paitsi valokatteisia tiloja rakentamalla voidaan talven
vaikutukset ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon myös
monilla muilla tavoin. Vaikutukset voidaan jakaa
osatekijöihin, joita ovat kylmyys, tuulet, lumi ja jää
sekä auringonsäteilyn vähyys. Näiden suhteen voidaan
kehittää erikseen pienimuotoisempia osaratkaisuja.
KW - urban planning
KW - weather
KW - winter
KW - municipalities
KW - experimentation
KW - construction
KW - glass
M3 - Report
SN - 951-38-3689-4
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Talvi kaupunkisuunnittelun lähtökohtana
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -