Abstract
Tässä tutkimuksessa vertailtiin Suomen ja Ruotsin talviajan liikenneturvallisuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin liikenneturvallisuuteen vaikuttavia taustatekijöitä sekä analysoitiin onnettomuusaineistojen pohjalta talvikauden onnettomuuskuvaa ja talvikelien onnettomuusriskejä. Tavoitteena oli selvittää merkittävimmät erot maiden talviliikenteen turvallisuudessa sekä noudatetussa talviliikennepolitiikassa.
Suomen ja Ruotsin talviajan liikenteen taustoja selvittävässä osassa vertailtiin talviajan ilmastollisia eroja, nopeusrajoituksia, liikennekäyttäytymistä, talvirengasmääräyksiä sekä talvihoidon laatuvaatimuksia ja niiden toteutumista. Huomio kiinnittyi erityisesti talviajan nopeuskäyttäytymistä koskeviin tutkimustuloksiin. Uusimpien ruotsalaisten tutkimusten mukaan henkilöautot alentavat Ruotsissa nopeutta polanteisella talvikelillä 9–15 km/h paljaaseen keliin verrattuna, kun suomalaisissa tutkimuksissa talvikelien vaikutukset ovat järjestään alle 7 km/h. Uusien ruotsalaisten talvihoitomääräysten mukaan talvihoidon laatuvaatimukset määräytyvät ainoastaan teiden liikennemäärän mukaan. Suomessa määräyksiin vaikuttaa liikennemäärän lisäksi runkolinjaston liikennöitävyys eli teiden toiminnallinen luokitus. Ruotsissa 1990-luvun puolivälissä ja Suomessa 2000-luvulla tehtyjä keliseurantoja verrattaessa havaittiin, että Ruotsissa on paljaita kelejä enemmän ja
että Suomessa ohuen jään osuus ylempien hoitoluokkien teillä on suurempi kuin Ruotsissa. Ruotsissa on myös tiukemmat talvihoidon laatuvaatimukset.
Talvikauden onnettomuuskuva Suomessa ja Ruotsissa oli varsin yhdenmukainen. Talvikauden ja talvikelien onnettomuusriskeissä ei havaittu merkittäviä eroja. Suomea ja Ruotsia vastaavilla leveyspiireillä vertailtaessa havaittiin myös, että onnettomuustyyppijakauma ja talvikauden turvallisuus erityyppisillä teillä oli hyvin samanlainen.
Suomen ja Ruotsin talviajan liikenteen taustoja selvittävässä osassa vertailtiin talviajan ilmastollisia eroja, nopeusrajoituksia, liikennekäyttäytymistä, talvirengasmääräyksiä sekä talvihoidon laatuvaatimuksia ja niiden toteutumista. Huomio kiinnittyi erityisesti talviajan nopeuskäyttäytymistä koskeviin tutkimustuloksiin. Uusimpien ruotsalaisten tutkimusten mukaan henkilöautot alentavat Ruotsissa nopeutta polanteisella talvikelillä 9–15 km/h paljaaseen keliin verrattuna, kun suomalaisissa tutkimuksissa talvikelien vaikutukset ovat järjestään alle 7 km/h. Uusien ruotsalaisten talvihoitomääräysten mukaan talvihoidon laatuvaatimukset määräytyvät ainoastaan teiden liikennemäärän mukaan. Suomessa määräyksiin vaikuttaa liikennemäärän lisäksi runkolinjaston liikennöitävyys eli teiden toiminnallinen luokitus. Ruotsissa 1990-luvun puolivälissä ja Suomessa 2000-luvulla tehtyjä keliseurantoja verrattaessa havaittiin, että Ruotsissa on paljaita kelejä enemmän ja
että Suomessa ohuen jään osuus ylempien hoitoluokkien teillä on suurempi kuin Ruotsissa. Ruotsissa on myös tiukemmat talvihoidon laatuvaatimukset.
Talvikauden onnettomuuskuva Suomessa ja Ruotsissa oli varsin yhdenmukainen. Talvikauden ja talvikelien onnettomuusriskeissä ei havaittu merkittäviä eroja. Suomea ja Ruotsia vastaavilla leveyspiireillä vertailtaessa havaittiin myös, että onnettomuustyyppijakauma ja talvikauden turvallisuus erityyppisillä teillä oli hyvin samanlainen.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Place of Publication | Helsinki |
| Publisher | Liikenne- ja viestintäministeriö |
| Number of pages | 87 |
| ISBN (Print) | 951-723-748-0 |
| Publication status | Published - 2004 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | LINTU-julkaisuja |
|---|---|
| Number | 5A/2004 |