Tapaustutkimus kuljetuksista Suomen ja Venäjän rajan yli (FIRUCASE)

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti vuonna 2004 työn rajanylityksen eri vaiheiden,toimintoje ja kestojen kartoittamiseksi. Työ toteutettiin pääasiassa seurantatukimuksena siten, että havainnoitsija matkusti tavarakuljetuksen mukana Suomesta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen. Työn tavoitteena oli kuvata Suomen ja Venäjän välisen tavaraliikenteen rajamuodollisuudet ja paikallistaa ongelmia aiheuttavat vaiheet siten, että maiden viranomaiset voivat puuttua näihin ja kehittää toimintaedellytyksiä kilpailukykyiselle liiketoiminnalle kauttakulkuliikenteessä. Ennen tavaran lastaamista ja siirtämistä rajalle aloitetaan vientimenettely lähitullissa. Suomen rajalla olevat palvelupisteet ja toiminnot ovat tulli, passintarkastus ja ajoneuvojen tarkastus. Venäjän puolella rajatarkastus on jakautunut useaan eri palvelukohteeseen, joissa voi olla myös useampia palvelupisteitä. Palvelupisteet ja toiminnot Venäjän rajalla ovat ilmoittautumispiste, passintarkastus, punnitus, tullitoimisto/RTI, tullitoimisto/eläinlääkäri, tullitoimisto/deklaraatio, tullitoimisto/tulli, tullin tarkastuspiste ja lopputarkastuspiste. Tavaroiden tullaus tehdään määrätullissa esimerkiksi Moskovassa. Venäjä-Suomi-suunnassa palvelupisteet ovat pääosin samat. Rajatarkastuksen yhteydessä käsitellään henkilöön, ajoneuvoon ja kuljetukseen liittyvät asiakirjat. Yksittäistä asiakirjaa käsitellään rajalla useaan kertaan. Suomi-Venäjä-suunnassa rajanylityksessä on arvion perusteella 57 asiakirjan käsittelyä kuljettajan ja viranomaisen välillä. Tutkimus toi selkeästi esille, miten keskeisiä Suomen ja Venäjän rajatoiminnot ovat kuljetusten sujuvuuden kannalta. Tutkimuksen perusteella voidaan rajanylittävän liikenteen tarkastelu pelkistää keskeisiin asiakokonaisuuksiin:toiminnot rajatarkastuksessa, fyysiset rajoiteet raja-alueella, kuljetusten kesto. Esimerkiksi kokonaiskuljetusaika Suomesta Moskovaan ja takaisin on noin 6 työpäivää, josta ajoaika Moskovaan on noin 2 työpäivää, ajoaika Suomeen on noin 2 työpäivää ja erilaisia odotuksia syntyy noin 2 työpäivää. Työn yhteenvetona voidaan todeta, että keskeisin ja kiireellisin kehittämistare rajanylitysprosessissa painottuu koko rajanylitysprosessin parantamiseen ja tehostamiseen. Merkittävää kehittämistarvetta on myös Venäjän lähtö- ja määränpäätullauksessa, kun tavoitteena on toimitusten nopeuttaminen. Myös Suomessa lähtötullaukseen tarvittaisiin lisää resursseja ja toiminnan puitteiden kehittämistä. Tämä tarve korostuu eriytisesti runsaasti kuormitetuissa toimipisteissä.