Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot

Translated title of the contribution: Targeting values for building electric energy consumption

Jari Shemeikka, Risto Kosonen, Patrick Hoving, Päivi Laitila, Hannu Pihala, Tuomas Laine

    Research output: Book/ReportReport

    4 Citations (Scopus)

    Abstract

    Sähköenergian kulutusarvioita laadittaessa ja kulutuksia seurattaessa käytetään yleisesti tunnuslukua, jossa kulutus jaetaan rakennustilavuudella. Tämä tunnusluku kuvaa huonosti rakennuksen sähköenergiatehokkuutta, koska kulutukseen vaikuttavat oleellisesti varustetaso ja toiminta. Tässä tutkimuksessa määriteltiin rakennuksen eri laiteryhmille kulutusluokittelut, joissa laiteryhmien kulutukset normitettiin niiden tuottamaa palveluyksikköä kohti. Luokittelut jaettiin seitsemään eri tasoon A:sta G:hen. Taso A edustaa energiaa säästävää tekniikkaa ja taso G energiaa tuhlaavaa. Kun tunnetaan rakennuksen varustetaso ja sen tarvitsemat palvelut sekä laiteryhmien luokittelut, voidaan sähkön kokonaiskulutuksen tavoitearvo laskea. Tutkimuksessa kehitettiin sähkölaitteiden kulutusseurantaan summamittausmenetelmää, jolla erillisten laiteryhmien kulutuksia voidaan seurata rakennuksen sähköpääkeskuksesta ilman erillistä laitekohtaista mittarointia. Seurannalla voidaan todentaa rakennuksen ja laiteryhmien todellinen energiatehokkuus. Sähkökuormien välillisiä vaikutuksia rakennusten lämmitykseen tarkasteltiin laskennallisilla ja tilastollisilla analyyseillä. Tehontarvetarkasteluissa havaittiin, että sähkökuormilla ei ole merkittävästi vaikutusta lämmitystehoon kuormien ja huipputehon eriaikaisuuden vuoksi. Energialaskelmissa havaittiin, että korkea kuormitustaso pienenentää sähkökuormien hyödyntämisastetta. Nykypäivän rakennuksissa laskennallinen sähkökuormien hyödynnettävyys lämmityksessä on asuinrakennuksissa noin 0,45 - 0,50 kWhlämpö/kWhsähkö sekä toimistorakennuksissa noin 0,25 - 0,45 kWhlämpö/kWhsähkö. Tilastollisissa analyyseissä havaittiin, että toimistorakennuksissa sähkökuormien hyväksikäyttöaste lämmityksessä oli 0,22-0,76 kWhlämpö/kWhsähkö. Asuinrakennuksissa sähkön- ja lämmönkulutuksen välinen riippuvuus ei ollut tilastollisesti löydettävissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sähkölaitekuormien välillisiä vaikutuksia ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden mitoitukseen ja sitä kautta sekä ilmastoinnin tehontarpeeseen että energiankulutukseen. Toimistolaitekuormien välillinen vaikutus ilmastoinnin kokonaistehontarpeeseen on 0,40-0,50 Wjäähd /Wsähkö toimistolaitteiden sähkötehon muutoksesta. Ilmastoinnin jäähdytyksen sähköenergiankulutus kasvaa välillisesti yli 0,20 kWhjäähd/kWhsähkö toimistolaitekuorman lisäyksestä.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages123
    ISBN (Print)951-38-4911-2
    Publication statusPublished - 1996
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number1756
    ISSN1235-0605

    Fingerprint

    xylometazoline

    Keywords

    • buildings
    • energy
    • energy consumption
    • value
    • energy saving
    • HVAC
    • electric power
    • heating
    • cooling
    • electric equipment
    • measurement
    • air conditioning

    Cite this

    Shemeikka, J., Kosonen, R., Hoving, P., Laitila, P., Pihala, H., & Laine, T. (1996). Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1756
    Shemeikka, Jari ; Kosonen, Risto ; Hoving, Patrick ; Laitila, Päivi ; Pihala, Hannu ; Laine, Tuomas. / Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 123 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1756).
    @book{9a3f3d8c28df40bfa6d4c1ab6c17f7b4,
    title = "Rakennuksen s{\"a}hk{\"o}energiankulutuksen tavoitearvot",
    abstract = "S{\"a}hk{\"o}energian kulutusarvioita laadittaessa ja kulutuksia seurattaessa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n yleisesti tunnuslukua, jossa kulutus jaetaan rakennustilavuudella. T{\"a}m{\"a} tunnusluku kuvaa huonosti rakennuksen s{\"a}hk{\"o}energiatehokkuutta, koska kulutukseen vaikuttavat oleellisesti varustetaso ja toiminta. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa m{\"a}{\"a}riteltiin rakennuksen eri laiteryhmille kulutusluokittelut, joissa laiteryhmien kulutukset normitettiin niiden tuottamaa palveluyksikk{\"o}{\"a} kohti. Luokittelut jaettiin seitsem{\"a}{\"a}n eri tasoon A:sta G:hen. Taso A edustaa energiaa s{\"a}{\"a}st{\"a}v{\"a}{\"a} tekniikkaa ja taso G energiaa tuhlaavaa. Kun tunnetaan rakennuksen varustetaso ja sen tarvitsemat palvelut sek{\"a} laiteryhmien luokittelut, voidaan s{\"a}hk{\"o}n kokonaiskulutuksen tavoitearvo laskea. Tutkimuksessa kehitettiin s{\"a}hk{\"o}laitteiden kulutusseurantaan summamittausmenetelm{\"a}{\"a}, jolla erillisten laiteryhmien kulutuksia voidaan seurata rakennuksen s{\"a}hk{\"o}p{\"a}{\"a}keskuksesta ilman erillist{\"a} laitekohtaista mittarointia. Seurannalla voidaan todentaa rakennuksen ja laiteryhmien todellinen energiatehokkuus. S{\"a}hk{\"o}kuormien v{\"a}lillisi{\"a} vaikutuksia rakennusten l{\"a}mmitykseen tarkasteltiin laskennallisilla ja tilastollisilla analyyseill{\"a}. Tehontarvetarkasteluissa havaittiin, ett{\"a} s{\"a}hk{\"o}kuormilla ei ole merkitt{\"a}v{\"a}sti vaikutusta l{\"a}mmitystehoon kuormien ja huipputehon eriaikaisuuden vuoksi. Energialaskelmissa havaittiin, ett{\"a} korkea kuormitustaso pienenent{\"a}{\"a} s{\"a}hk{\"o}kuormien hy{\"o}dynt{\"a}misastetta. Nykyp{\"a}iv{\"a}n rakennuksissa laskennallinen s{\"a}hk{\"o}kuormien hy{\"o}dynnett{\"a}vyys l{\"a}mmityksess{\"a} on asuinrakennuksissa noin 0,45 - 0,50 kWhl{\"a}mp{\"o}/kWhs{\"a}hk{\"o} sek{\"a} toimistorakennuksissa noin 0,25 - 0,45 kWhl{\"a}mp{\"o}/kWhs{\"a}hk{\"o}. Tilastollisissa analyyseiss{\"a} havaittiin, ett{\"a} toimistorakennuksissa s{\"a}hk{\"o}kuormien hyv{\"a}ksik{\"a}ytt{\"o}aste l{\"a}mmityksess{\"a} oli 0,22-0,76 kWhl{\"a}mp{\"o}/kWhs{\"a}hk{\"o}. Asuinrakennuksissa s{\"a}hk{\"o}n- ja l{\"a}mm{\"o}nkulutuksen v{\"a}linen riippuvuus ei ollut tilastollisesti l{\"o}ydett{\"a}viss{\"a}. Tutkimuksessa tarkasteltiin s{\"a}hk{\"o}laitekuormien v{\"a}lillisi{\"a} vaikutuksia ilmastoinnin j{\"a}{\"a}hdytyslaitteiden mitoitukseen ja sit{\"a} kautta sek{\"a} ilmastoinnin tehontarpeeseen ett{\"a} energiankulutukseen. Toimistolaitekuormien v{\"a}lillinen vaikutus ilmastoinnin kokonaistehontarpeeseen on 0,40-0,50 Wj{\"a}{\"a}hd /Ws{\"a}hk{\"o} toimistolaitteiden s{\"a}hk{\"o}tehon muutoksesta. Ilmastoinnin j{\"a}{\"a}hdytyksen s{\"a}hk{\"o}energiankulutus kasvaa v{\"a}lillisesti yli 0,20 kWhj{\"a}{\"a}hd/kWhs{\"a}hk{\"o} toimistolaitekuorman lis{\"a}yksest{\"a}.",
    keywords = "buildings, energy, energy consumption, value, energy saving, HVAC, electric power, heating, cooling, electric equipment, measurement, air conditioning",
    author = "Jari Shemeikka and Risto Kosonen and Patrick Hoving and P{\"a}ivi Laitila and Hannu Pihala and Tuomas Laine",
    year = "1996",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-4911-2",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "1756",
    address = "Finland",

    }

    Shemeikka, J, Kosonen, R, Hoving, P, Laitila, P, Pihala, H & Laine, T 1996, Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1756, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot. / Shemeikka, Jari; Kosonen, Risto; Hoving, Patrick; Laitila, Päivi; Pihala, Hannu; Laine, Tuomas.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 123 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1756).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot

    AU - Shemeikka, Jari

    AU - Kosonen, Risto

    AU - Hoving, Patrick

    AU - Laitila, Päivi

    AU - Pihala, Hannu

    AU - Laine, Tuomas

    PY - 1996

    Y1 - 1996

    N2 - Sähköenergian kulutusarvioita laadittaessa ja kulutuksia seurattaessa käytetään yleisesti tunnuslukua, jossa kulutus jaetaan rakennustilavuudella. Tämä tunnusluku kuvaa huonosti rakennuksen sähköenergiatehokkuutta, koska kulutukseen vaikuttavat oleellisesti varustetaso ja toiminta. Tässä tutkimuksessa määriteltiin rakennuksen eri laiteryhmille kulutusluokittelut, joissa laiteryhmien kulutukset normitettiin niiden tuottamaa palveluyksikköä kohti. Luokittelut jaettiin seitsemään eri tasoon A:sta G:hen. Taso A edustaa energiaa säästävää tekniikkaa ja taso G energiaa tuhlaavaa. Kun tunnetaan rakennuksen varustetaso ja sen tarvitsemat palvelut sekä laiteryhmien luokittelut, voidaan sähkön kokonaiskulutuksen tavoitearvo laskea. Tutkimuksessa kehitettiin sähkölaitteiden kulutusseurantaan summamittausmenetelmää, jolla erillisten laiteryhmien kulutuksia voidaan seurata rakennuksen sähköpääkeskuksesta ilman erillistä laitekohtaista mittarointia. Seurannalla voidaan todentaa rakennuksen ja laiteryhmien todellinen energiatehokkuus. Sähkökuormien välillisiä vaikutuksia rakennusten lämmitykseen tarkasteltiin laskennallisilla ja tilastollisilla analyyseillä. Tehontarvetarkasteluissa havaittiin, että sähkökuormilla ei ole merkittävästi vaikutusta lämmitystehoon kuormien ja huipputehon eriaikaisuuden vuoksi. Energialaskelmissa havaittiin, että korkea kuormitustaso pienenentää sähkökuormien hyödyntämisastetta. Nykypäivän rakennuksissa laskennallinen sähkökuormien hyödynnettävyys lämmityksessä on asuinrakennuksissa noin 0,45 - 0,50 kWhlämpö/kWhsähkö sekä toimistorakennuksissa noin 0,25 - 0,45 kWhlämpö/kWhsähkö. Tilastollisissa analyyseissä havaittiin, että toimistorakennuksissa sähkökuormien hyväksikäyttöaste lämmityksessä oli 0,22-0,76 kWhlämpö/kWhsähkö. Asuinrakennuksissa sähkön- ja lämmönkulutuksen välinen riippuvuus ei ollut tilastollisesti löydettävissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sähkölaitekuormien välillisiä vaikutuksia ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden mitoitukseen ja sitä kautta sekä ilmastoinnin tehontarpeeseen että energiankulutukseen. Toimistolaitekuormien välillinen vaikutus ilmastoinnin kokonaistehontarpeeseen on 0,40-0,50 Wjäähd /Wsähkö toimistolaitteiden sähkötehon muutoksesta. Ilmastoinnin jäähdytyksen sähköenergiankulutus kasvaa välillisesti yli 0,20 kWhjäähd/kWhsähkö toimistolaitekuorman lisäyksestä.

    AB - Sähköenergian kulutusarvioita laadittaessa ja kulutuksia seurattaessa käytetään yleisesti tunnuslukua, jossa kulutus jaetaan rakennustilavuudella. Tämä tunnusluku kuvaa huonosti rakennuksen sähköenergiatehokkuutta, koska kulutukseen vaikuttavat oleellisesti varustetaso ja toiminta. Tässä tutkimuksessa määriteltiin rakennuksen eri laiteryhmille kulutusluokittelut, joissa laiteryhmien kulutukset normitettiin niiden tuottamaa palveluyksikköä kohti. Luokittelut jaettiin seitsemään eri tasoon A:sta G:hen. Taso A edustaa energiaa säästävää tekniikkaa ja taso G energiaa tuhlaavaa. Kun tunnetaan rakennuksen varustetaso ja sen tarvitsemat palvelut sekä laiteryhmien luokittelut, voidaan sähkön kokonaiskulutuksen tavoitearvo laskea. Tutkimuksessa kehitettiin sähkölaitteiden kulutusseurantaan summamittausmenetelmää, jolla erillisten laiteryhmien kulutuksia voidaan seurata rakennuksen sähköpääkeskuksesta ilman erillistä laitekohtaista mittarointia. Seurannalla voidaan todentaa rakennuksen ja laiteryhmien todellinen energiatehokkuus. Sähkökuormien välillisiä vaikutuksia rakennusten lämmitykseen tarkasteltiin laskennallisilla ja tilastollisilla analyyseillä. Tehontarvetarkasteluissa havaittiin, että sähkökuormilla ei ole merkittävästi vaikutusta lämmitystehoon kuormien ja huipputehon eriaikaisuuden vuoksi. Energialaskelmissa havaittiin, että korkea kuormitustaso pienenentää sähkökuormien hyödyntämisastetta. Nykypäivän rakennuksissa laskennallinen sähkökuormien hyödynnettävyys lämmityksessä on asuinrakennuksissa noin 0,45 - 0,50 kWhlämpö/kWhsähkö sekä toimistorakennuksissa noin 0,25 - 0,45 kWhlämpö/kWhsähkö. Tilastollisissa analyyseissä havaittiin, että toimistorakennuksissa sähkökuormien hyväksikäyttöaste lämmityksessä oli 0,22-0,76 kWhlämpö/kWhsähkö. Asuinrakennuksissa sähkön- ja lämmönkulutuksen välinen riippuvuus ei ollut tilastollisesti löydettävissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sähkölaitekuormien välillisiä vaikutuksia ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden mitoitukseen ja sitä kautta sekä ilmastoinnin tehontarpeeseen että energiankulutukseen. Toimistolaitekuormien välillinen vaikutus ilmastoinnin kokonaistehontarpeeseen on 0,40-0,50 Wjäähd /Wsähkö toimistolaitteiden sähkötehon muutoksesta. Ilmastoinnin jäähdytyksen sähköenergiankulutus kasvaa välillisesti yli 0,20 kWhjäähd/kWhsähkö toimistolaitekuorman lisäyksestä.

    KW - buildings

    KW - energy

    KW - energy consumption

    KW - value

    KW - energy saving

    KW - HVAC

    KW - electric power

    KW - heating

    KW - cooling

    KW - electric equipment

    KW - measurement

    KW - air conditioning

    M3 - Report

    SN - 951-38-4911-2

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Shemeikka J, Kosonen R, Hoving P, Laitila P, Pihala H, Laine T. Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 123 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1756).