Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot

Translated title of the contribution: Targeting values for building electric energy consumption

Jari Shemeikka, Risto Kosonen, Patrick Hoving, Päivi Laitila, Hannu Pihala, Tuomas Laine

Research output: Book/ReportReport

4 Citations (Scopus)

Abstract

Sähköenergian kulutusarvioita laadittaessa ja kulutuksia seurattaessa käytetään yleisesti tunnuslukua, jossa kulutus jaetaan rakennustilavuudella. Tämä tunnusluku kuvaa huonosti rakennuksen sähköenergiatehokkuutta, koska kulutukseen vaikuttavat oleellisesti varustetaso ja toiminta. Tässä tutkimuksessa määriteltiin rakennuksen eri laiteryhmille kulutusluokittelut, joissa laiteryhmien kulutukset normitettiin niiden tuottamaa palveluyksikköä kohti. Luokittelut jaettiin seitsemään eri tasoon A:sta G:hen. Taso A edustaa energiaa säästävää tekniikkaa ja taso G energiaa tuhlaavaa. Kun tunnetaan rakennuksen varustetaso ja sen tarvitsemat palvelut sekä laiteryhmien luokittelut, voidaan sähkön kokonaiskulutuksen tavoitearvo laskea. Tutkimuksessa kehitettiin sähkölaitteiden kulutusseurantaan summamittausmenetelmää, jolla erillisten laiteryhmien kulutuksia voidaan seurata rakennuksen sähköpääkeskuksesta ilman erillistä laitekohtaista mittarointia. Seurannalla voidaan todentaa rakennuksen ja laiteryhmien todellinen energiatehokkuus. Sähkökuormien välillisiä vaikutuksia rakennusten lämmitykseen tarkasteltiin laskennallisilla ja tilastollisilla analyyseillä. Tehontarvetarkasteluissa havaittiin, että sähkökuormilla ei ole merkittävästi vaikutusta lämmitystehoon kuormien ja huipputehon eriaikaisuuden vuoksi. Energialaskelmissa havaittiin, että korkea kuormitustaso pienenentää sähkökuormien hyödyntämisastetta. Nykypäivän rakennuksissa laskennallinen sähkökuormien hyödynnettävyys lämmityksessä on asuinrakennuksissa noin 0,45 - 0,50 kWhlämpö/kWhsähkö sekä toimistorakennuksissa noin 0,25 - 0,45 kWhlämpö/kWhsähkö. Tilastollisissa analyyseissä havaittiin, että toimistorakennuksissa sähkökuormien hyväksikäyttöaste lämmityksessä oli 0,22-0,76 kWhlämpö/kWhsähkö. Asuinrakennuksissa sähkön- ja lämmönkulutuksen välinen riippuvuus ei ollut tilastollisesti löydettävissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sähkölaitekuormien välillisiä vaikutuksia ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden mitoitukseen ja sitä kautta sekä ilmastoinnin tehontarpeeseen että energiankulutukseen. Toimistolaitekuormien välillinen vaikutus ilmastoinnin kokonaistehontarpeeseen on 0,40-0,50 Wjäähd /Wsähkö toimistolaitteiden sähkötehon muutoksesta. Ilmastoinnin jäähdytyksen sähköenergiankulutus kasvaa välillisesti yli 0,20 kWhjäähd/kWhsähkö toimistolaitekuorman lisäyksestä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages123
ISBN (Print)951-38-4911-2
Publication statusPublished - 1996
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1756
ISSN1235-0605

Fingerprint

xylometazoline

Keywords

  • buildings
  • energy
  • energy consumption
  • value
  • energy saving
  • HVAC
  • electric power
  • heating
  • cooling
  • electric equipment
  • measurement
  • air conditioning

Cite this

Shemeikka, J., Kosonen, R., Hoving, P., Laitila, P., Pihala, H., & Laine, T. (1996). Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1756
Shemeikka, Jari ; Kosonen, Risto ; Hoving, Patrick ; Laitila, Päivi ; Pihala, Hannu ; Laine, Tuomas. / Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 123 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1756).
@book{9a3f3d8c28df40bfa6d4c1ab6c17f7b4,
title = "Rakennuksen s{\"a}hk{\"o}energiankulutuksen tavoitearvot",
abstract = "S{\"a}hk{\"o}energian kulutusarvioita laadittaessa ja kulutuksia seurattaessa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n yleisesti tunnuslukua, jossa kulutus jaetaan rakennustilavuudella. T{\"a}m{\"a} tunnusluku kuvaa huonosti rakennuksen s{\"a}hk{\"o}energiatehokkuutta, koska kulutukseen vaikuttavat oleellisesti varustetaso ja toiminta. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa m{\"a}{\"a}riteltiin rakennuksen eri laiteryhmille kulutusluokittelut, joissa laiteryhmien kulutukset normitettiin niiden tuottamaa palveluyksikk{\"o}{\"a} kohti. Luokittelut jaettiin seitsem{\"a}{\"a}n eri tasoon A:sta G:hen. Taso A edustaa energiaa s{\"a}{\"a}st{\"a}v{\"a}{\"a} tekniikkaa ja taso G energiaa tuhlaavaa. Kun tunnetaan rakennuksen varustetaso ja sen tarvitsemat palvelut sek{\"a} laiteryhmien luokittelut, voidaan s{\"a}hk{\"o}n kokonaiskulutuksen tavoitearvo laskea. Tutkimuksessa kehitettiin s{\"a}hk{\"o}laitteiden kulutusseurantaan summamittausmenetelm{\"a}{\"a}, jolla erillisten laiteryhmien kulutuksia voidaan seurata rakennuksen s{\"a}hk{\"o}p{\"a}{\"a}keskuksesta ilman erillist{\"a} laitekohtaista mittarointia. Seurannalla voidaan todentaa rakennuksen ja laiteryhmien todellinen energiatehokkuus. S{\"a}hk{\"o}kuormien v{\"a}lillisi{\"a} vaikutuksia rakennusten l{\"a}mmitykseen tarkasteltiin laskennallisilla ja tilastollisilla analyyseill{\"a}. Tehontarvetarkasteluissa havaittiin, ett{\"a} s{\"a}hk{\"o}kuormilla ei ole merkitt{\"a}v{\"a}sti vaikutusta l{\"a}mmitystehoon kuormien ja huipputehon eriaikaisuuden vuoksi. Energialaskelmissa havaittiin, ett{\"a} korkea kuormitustaso pienenent{\"a}{\"a} s{\"a}hk{\"o}kuormien hy{\"o}dynt{\"a}misastetta. Nykyp{\"a}iv{\"a}n rakennuksissa laskennallinen s{\"a}hk{\"o}kuormien hy{\"o}dynnett{\"a}vyys l{\"a}mmityksess{\"a} on asuinrakennuksissa noin 0,45 - 0,50 kWhl{\"a}mp{\"o}/kWhs{\"a}hk{\"o} sek{\"a} toimistorakennuksissa noin 0,25 - 0,45 kWhl{\"a}mp{\"o}/kWhs{\"a}hk{\"o}. Tilastollisissa analyyseiss{\"a} havaittiin, ett{\"a} toimistorakennuksissa s{\"a}hk{\"o}kuormien hyv{\"a}ksik{\"a}ytt{\"o}aste l{\"a}mmityksess{\"a} oli 0,22-0,76 kWhl{\"a}mp{\"o}/kWhs{\"a}hk{\"o}. Asuinrakennuksissa s{\"a}hk{\"o}n- ja l{\"a}mm{\"o}nkulutuksen v{\"a}linen riippuvuus ei ollut tilastollisesti l{\"o}ydett{\"a}viss{\"a}. Tutkimuksessa tarkasteltiin s{\"a}hk{\"o}laitekuormien v{\"a}lillisi{\"a} vaikutuksia ilmastoinnin j{\"a}{\"a}hdytyslaitteiden mitoitukseen ja sit{\"a} kautta sek{\"a} ilmastoinnin tehontarpeeseen ett{\"a} energiankulutukseen. Toimistolaitekuormien v{\"a}lillinen vaikutus ilmastoinnin kokonaistehontarpeeseen on 0,40-0,50 Wj{\"a}{\"a}hd /Ws{\"a}hk{\"o} toimistolaitteiden s{\"a}hk{\"o}tehon muutoksesta. Ilmastoinnin j{\"a}{\"a}hdytyksen s{\"a}hk{\"o}energiankulutus kasvaa v{\"a}lillisesti yli 0,20 kWhj{\"a}{\"a}hd/kWhs{\"a}hk{\"o} toimistolaitekuorman lis{\"a}yksest{\"a}.",
keywords = "buildings, energy, energy consumption, value, energy saving, HVAC, electric power, heating, cooling, electric equipment, measurement, air conditioning",
author = "Jari Shemeikka and Risto Kosonen and Patrick Hoving and P{\"a}ivi Laitila and Hannu Pihala and Tuomas Laine",
year = "1996",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4911-2",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1756",
address = "Finland",

}

Shemeikka, J, Kosonen, R, Hoving, P, Laitila, P, Pihala, H & Laine, T 1996, Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1756, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot. / Shemeikka, Jari; Kosonen, Risto; Hoving, Patrick; Laitila, Päivi; Pihala, Hannu; Laine, Tuomas.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 123 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1756).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot

AU - Shemeikka, Jari

AU - Kosonen, Risto

AU - Hoving, Patrick

AU - Laitila, Päivi

AU - Pihala, Hannu

AU - Laine, Tuomas

PY - 1996

Y1 - 1996

N2 - Sähköenergian kulutusarvioita laadittaessa ja kulutuksia seurattaessa käytetään yleisesti tunnuslukua, jossa kulutus jaetaan rakennustilavuudella. Tämä tunnusluku kuvaa huonosti rakennuksen sähköenergiatehokkuutta, koska kulutukseen vaikuttavat oleellisesti varustetaso ja toiminta. Tässä tutkimuksessa määriteltiin rakennuksen eri laiteryhmille kulutusluokittelut, joissa laiteryhmien kulutukset normitettiin niiden tuottamaa palveluyksikköä kohti. Luokittelut jaettiin seitsemään eri tasoon A:sta G:hen. Taso A edustaa energiaa säästävää tekniikkaa ja taso G energiaa tuhlaavaa. Kun tunnetaan rakennuksen varustetaso ja sen tarvitsemat palvelut sekä laiteryhmien luokittelut, voidaan sähkön kokonaiskulutuksen tavoitearvo laskea. Tutkimuksessa kehitettiin sähkölaitteiden kulutusseurantaan summamittausmenetelmää, jolla erillisten laiteryhmien kulutuksia voidaan seurata rakennuksen sähköpääkeskuksesta ilman erillistä laitekohtaista mittarointia. Seurannalla voidaan todentaa rakennuksen ja laiteryhmien todellinen energiatehokkuus. Sähkökuormien välillisiä vaikutuksia rakennusten lämmitykseen tarkasteltiin laskennallisilla ja tilastollisilla analyyseillä. Tehontarvetarkasteluissa havaittiin, että sähkökuormilla ei ole merkittävästi vaikutusta lämmitystehoon kuormien ja huipputehon eriaikaisuuden vuoksi. Energialaskelmissa havaittiin, että korkea kuormitustaso pienenentää sähkökuormien hyödyntämisastetta. Nykypäivän rakennuksissa laskennallinen sähkökuormien hyödynnettävyys lämmityksessä on asuinrakennuksissa noin 0,45 - 0,50 kWhlämpö/kWhsähkö sekä toimistorakennuksissa noin 0,25 - 0,45 kWhlämpö/kWhsähkö. Tilastollisissa analyyseissä havaittiin, että toimistorakennuksissa sähkökuormien hyväksikäyttöaste lämmityksessä oli 0,22-0,76 kWhlämpö/kWhsähkö. Asuinrakennuksissa sähkön- ja lämmönkulutuksen välinen riippuvuus ei ollut tilastollisesti löydettävissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sähkölaitekuormien välillisiä vaikutuksia ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden mitoitukseen ja sitä kautta sekä ilmastoinnin tehontarpeeseen että energiankulutukseen. Toimistolaitekuormien välillinen vaikutus ilmastoinnin kokonaistehontarpeeseen on 0,40-0,50 Wjäähd /Wsähkö toimistolaitteiden sähkötehon muutoksesta. Ilmastoinnin jäähdytyksen sähköenergiankulutus kasvaa välillisesti yli 0,20 kWhjäähd/kWhsähkö toimistolaitekuorman lisäyksestä.

AB - Sähköenergian kulutusarvioita laadittaessa ja kulutuksia seurattaessa käytetään yleisesti tunnuslukua, jossa kulutus jaetaan rakennustilavuudella. Tämä tunnusluku kuvaa huonosti rakennuksen sähköenergiatehokkuutta, koska kulutukseen vaikuttavat oleellisesti varustetaso ja toiminta. Tässä tutkimuksessa määriteltiin rakennuksen eri laiteryhmille kulutusluokittelut, joissa laiteryhmien kulutukset normitettiin niiden tuottamaa palveluyksikköä kohti. Luokittelut jaettiin seitsemään eri tasoon A:sta G:hen. Taso A edustaa energiaa säästävää tekniikkaa ja taso G energiaa tuhlaavaa. Kun tunnetaan rakennuksen varustetaso ja sen tarvitsemat palvelut sekä laiteryhmien luokittelut, voidaan sähkön kokonaiskulutuksen tavoitearvo laskea. Tutkimuksessa kehitettiin sähkölaitteiden kulutusseurantaan summamittausmenetelmää, jolla erillisten laiteryhmien kulutuksia voidaan seurata rakennuksen sähköpääkeskuksesta ilman erillistä laitekohtaista mittarointia. Seurannalla voidaan todentaa rakennuksen ja laiteryhmien todellinen energiatehokkuus. Sähkökuormien välillisiä vaikutuksia rakennusten lämmitykseen tarkasteltiin laskennallisilla ja tilastollisilla analyyseillä. Tehontarvetarkasteluissa havaittiin, että sähkökuormilla ei ole merkittävästi vaikutusta lämmitystehoon kuormien ja huipputehon eriaikaisuuden vuoksi. Energialaskelmissa havaittiin, että korkea kuormitustaso pienenentää sähkökuormien hyödyntämisastetta. Nykypäivän rakennuksissa laskennallinen sähkökuormien hyödynnettävyys lämmityksessä on asuinrakennuksissa noin 0,45 - 0,50 kWhlämpö/kWhsähkö sekä toimistorakennuksissa noin 0,25 - 0,45 kWhlämpö/kWhsähkö. Tilastollisissa analyyseissä havaittiin, että toimistorakennuksissa sähkökuormien hyväksikäyttöaste lämmityksessä oli 0,22-0,76 kWhlämpö/kWhsähkö. Asuinrakennuksissa sähkön- ja lämmönkulutuksen välinen riippuvuus ei ollut tilastollisesti löydettävissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sähkölaitekuormien välillisiä vaikutuksia ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden mitoitukseen ja sitä kautta sekä ilmastoinnin tehontarpeeseen että energiankulutukseen. Toimistolaitekuormien välillinen vaikutus ilmastoinnin kokonaistehontarpeeseen on 0,40-0,50 Wjäähd /Wsähkö toimistolaitteiden sähkötehon muutoksesta. Ilmastoinnin jäähdytyksen sähköenergiankulutus kasvaa välillisesti yli 0,20 kWhjäähd/kWhsähkö toimistolaitekuorman lisäyksestä.

KW - buildings

KW - energy

KW - energy consumption

KW - value

KW - energy saving

KW - HVAC

KW - electric power

KW - heating

KW - cooling

KW - electric equipment

KW - measurement

KW - air conditioning

M3 - Report

SN - 951-38-4911-2

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Shemeikka J, Kosonen R, Hoving P, Laitila P, Pihala H, Laine T. Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 123 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1756).