Tarkennetun perusskenaarion vaikutukset Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen: Energia- ja ilmastostrategian päivityksen taustaraportti

Tässä tutkimuksessa on arvioitu Suomen energia - ja ilmastostrategian päivityksen puitteissa määritettyjen lisätoimenpiteiden vaikutuksia Suomen energia- ja kansantalouteen. Työ pohjautuu aiempaan VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) ja VTT:n selvitykseen "30 prosentin vähennystavoitteeseen siirtymisen energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset", jossa mm. laskettiin perusura (l. tässä raportissa nimeltään perusskenaario) Suomen talouden ja energiajärjestelmän kehityksille. Tarkennetun perusskenaarion lisätoimenpiteet sisältävät työ- ja elinkeinoministeriön puhtaan energian ohjelman asettamat tavoitteet, rakentamiseen liittyvät lisätoimet, liikenteeseen liittyvät lisätoimet, puupolttoaineen käyttöön liittyvät tavoitteet ja jätehuollon lisätoimet. Tarkasteltaessa Suomen energiajärjestelmän kehitystä eli energian tuotantoa ja käyttöä eri sektoreilla voidaan todeta, että erot perus- ja tarkennetun perusskenaarion välillä ovat pienet. Energiantuotantomuodoissa ja käytetyissä polttoaineissa eroja skenaarioiden välillä kuitenkin löytyy johtuen toisaalta biopolttoaineiden käytön lisäyksestä sekä fossiilisten polttoaineiden käytön rajoituksista tarkennetussa perusskenaariossa. Puun käyttö kasvaa tarkennetussa perusskenaariossa perusskenaarioon nähden yli 6 TWh vuonna 2020-2030. Tarkennetussa perusskenaariossa kotimainen biodieselin tuotanto korvaa tuontibiodieseliä, ja skenaariolaskelmien oletuksilla Suomi voisi olla biojalosteiden nettoviejä. Johtopäätöksenä sekä energiajärjestelmä- että kansantaloustarkasteluista voidaan todeta, että tarkennetun perusskenaarion kokonaisvaikutukset pitkällä aikavälillä voivat parantaa Suomen työllisyyttä ja energiaomavaraisuutta sekä nostaa kansantuotetta. Edellytyksenä on, että investoinnit voidaan toteuttaa markkinaehtoisesti, lukuun ottamatta ensimmäisiä biojalostamoita ja hiilien korvausta uusiutuvilla energialähteillä, jotka vaativat tukea investointien toteutumiseksi. Lisäksi edellytetään, että puuraaka-ainetta on saatavilla riittävästi kilpailukykyiseen hintaan. Näillä edellytyksillä myös energiansäästöllä on pikemminkin kansantaloutta kasvattava kuin sitä heikentävä vaikutus. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen esitetyillä lisätoimilla on vain vähäinen vaikutus, joten Suomen saattaminen vähähiiliselle polulle vaatii muita toimia tulevaisuudessa. Tarkennetulle perusskenaariolle asetetut tavoitteet näyttäisivät siten toteutuvan laskelmille astetuilla lähtöoletuksilla kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta lukuun ottamatta.