Tavaraliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla

Harri Kallberg

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuuden pohjalta tavaraliikenteen energiankulutusta eri kuljetusmuodoilla. Näitä ovat kuorma-autoliikenne, pakettiautoliikenne, rautatieliikenne, uitto ja rannikkoalusliikenne. Kuorma-auto- ja rautatieliikenteen energiankulutusta on tarkasteltu kuljetettavan tavaralajin mukaan. Kirjallisuudesta saatavat tiedot kuorma-auton polttonesteenkulutuksesta vaihtelevat paljon. Auton moottoriin, voimansiirtoon ja korin muotoon, samoin ajotapoihin ja tieolosuhteisiin liittyvät tekijät voivat huomattavasti muuttaa kuorma-auton polttonesteenkulutusta. Auton massa on kuitenkin merkittävin polttonesteenkulutuksen säätäjä. Tutkimuksessa päädytään siihen, että massan kasvu 1 tonnilla merkitsee kulutuksen kasvua n. 0,5 1/100 km:lla. Kasusta huolimatta kuorma-auton polttonesteenkulutus hyötykuormaa kohti laskettuna aina alenee kuorman kasvaessa. Kaukoliikenteessä voi kuorma-autoilla eri tavaralajien kuljetuksessa syntyä jopa noin 50 % kulutuseroja nettosuoritetta kohti pienemmästä arvosta laskettuna. Tämä johtuu erilaisista hyötykuorman osuuksista ja mahdollisista tyhjänäajon osuuksista. Pakettiautojen eneriankulutus nettosuoritetta kohti on kuorma-autojen vastaavaan kulutukseen nähden moninkertainen. Kuitenkin kuljetuksessa, jossa pakettiauton ja kuorma-auton ajomatkat ovat samat, on pakettiauto kuorma-autoa eneriataloudellisempi. Tavarajunan energiankulutus riippuu vetovoiman lajista ja junapainosta. Sähköveto on tavarajunissa laskennassa käytetyllä 35 %:n hyötysuhteellakin dieselvetoa edullisempi. Kappaletavaraliikenteessä toimivien kiitotavarajunien energiankulutus on huomattavasti korkeampi kuin muiden tavarajunien. Eri tavaralajien vetosuoritetta kohti laskettu energiankulutus voi poiketa jopa 50 %. Verrattaessa tavaralajeittain kuorma-autoliikennettä ja dieselvetoista rautatieliikennettä saatiin näiden energiankulutuksen suhdeluvuksi tavaralajista riippuen 1,5 - 3,2 lukuun ottamatta kappaletavaraliikennettä. Jos otetaan huomioon liikkenneverkkojen erilainen yhdistävyys, ovat suhdeluvut 1,3 - 2,7, kappaletavaraliikenteellä kuitenkin 0,4. Olettamalla sähkö tuotetuksi öljystä 35 %:n hyötysuhteella saadaan kuorma-autoliikenteen ja sähkövetoisen rautatieliikenteen energiankulutuksen suhteiksi 1,4 3,0 tavaralajista riippuen (kappaletavaraa lukuun ottamatta), mutta jos käytetään 75 %:n hyötysuhdetta, ovat suhdeluvut 3,0 - 6,4, jolloin myös kappaletavaraliikenteessä saadaan suhdeluvuksi 2,0. Uitto ja rannikkoalusliikenne osoittautuivat vertailussa energiankulutukseltaan edullisimmiksi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages71
ISBN (Print)951-38-1610-9
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number159
ISSN0358-5085

Cite this

Kallberg, H. (1982). Tavaraliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 159