Tavaraliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla

Harri Kallberg

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuuden pohjalta tavaraliikenteen energiankulutusta eri kuljetusmuodoilla. Näitä ovat kuorma-autoliikenne, pakettiautoliikenne, rautatieliikenne, uitto ja rannikkoalusliikenne. Kuorma-auto- ja rautatieliikenteen energiankulutusta on tarkasteltu kuljetettavan tavaralajin mukaan. Kirjallisuudesta saatavat tiedot kuorma-auton polttonesteenkulutuksesta vaihtelevat paljon. Auton moottoriin, voimansiirtoon ja korin muotoon, samoin ajotapoihin ja tieolosuhteisiin liittyvät tekijät voivat huomattavasti muuttaa kuorma-auton polttonesteenkulutusta. Auton massa on kuitenkin merkittävin polttonesteenkulutuksen säätäjä. Tutkimuksessa päädytään siihen, että massan kasvu 1 tonnilla merkitsee kulutuksen kasvua n. 0,5 1/100 km:lla. Kasusta huolimatta kuorma-auton polttonesteenkulutus hyötykuormaa kohti laskettuna aina alenee kuorman kasvaessa. Kaukoliikenteessä voi kuorma-autoilla eri tavaralajien kuljetuksessa syntyä jopa noin 50 % kulutuseroja nettosuoritetta kohti pienemmästä arvosta laskettuna. Tämä johtuu erilaisista hyötykuorman osuuksista ja mahdollisista tyhjänäajon osuuksista. Pakettiautojen eneriankulutus nettosuoritetta kohti on kuorma-autojen vastaavaan kulutukseen nähden moninkertainen. Kuitenkin kuljetuksessa, jossa pakettiauton ja kuorma-auton ajomatkat ovat samat, on pakettiauto kuorma-autoa eneriataloudellisempi. Tavarajunan energiankulutus riippuu vetovoiman lajista ja junapainosta. Sähköveto on tavarajunissa laskennassa käytetyllä 35 %:n hyötysuhteellakin dieselvetoa edullisempi. Kappaletavaraliikenteessä toimivien kiitotavarajunien energiankulutus on huomattavasti korkeampi kuin muiden tavarajunien. Eri tavaralajien vetosuoritetta kohti laskettu energiankulutus voi poiketa jopa 50 %. Verrattaessa tavaralajeittain kuorma-autoliikennettä ja dieselvetoista rautatieliikennettä saatiin näiden energiankulutuksen suhdeluvuksi tavaralajista riippuen 1,5 - 3,2 lukuun ottamatta kappaletavaraliikennettä. Jos otetaan huomioon liikkenneverkkojen erilainen yhdistävyys, ovat suhdeluvut 1,3 - 2,7, kappaletavaraliikenteellä kuitenkin 0,4. Olettamalla sähkö tuotetuksi öljystä 35 %:n hyötysuhteella saadaan kuorma-autoliikenteen ja sähkövetoisen rautatieliikenteen energiankulutuksen suhteiksi 1,4 3,0 tavaralajista riippuen (kappaletavaraa lukuun ottamatta), mutta jos käytetään 75 %:n hyötysuhdetta, ovat suhdeluvut 3,0 - 6,4, jolloin myös kappaletavaraliikenteessä saadaan suhdeluvuksi 2,0. Uitto ja rannikkoalusliikenne osoittautuivat vertailussa energiankulutukseltaan edullisimmiksi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages71
ISBN (Print)951-38-1610-9
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume159

Fingerprint

energy efficiency
automobiles

Cite this

Kallberg, H. (1982). Tavaraliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 159
Kallberg, Harri. / Tavaraliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 71 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 159).
@book{b33808097c21459c86d9eb592d215756,
title = "Tavaraliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla",
abstract = "Tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuuden pohjalta tavaraliikenteen energiankulutusta eri kuljetusmuodoilla. N{\"a}it{\"a} ovat kuorma-autoliikenne, pakettiautoliikenne, rautatieliikenne, uitto ja rannikkoalusliikenne. Kuorma-auto- ja rautatieliikenteen energiankulutusta on tarkasteltu kuljetettavan tavaralajin mukaan. Kirjallisuudesta saatavat tiedot kuorma-auton polttonesteenkulutuksesta vaihtelevat paljon. Auton moottoriin, voimansiirtoon ja korin muotoon, samoin ajotapoihin ja tieolosuhteisiin liittyv{\"a}t tekij{\"a}t voivat huomattavasti muuttaa kuorma-auton polttonesteenkulutusta. Auton massa on kuitenkin merkitt{\"a}vin polttonesteenkulutuksen s{\"a}{\"a}t{\"a}j{\"a}. Tutkimuksessa p{\"a}{\"a}dyt{\"a}{\"a}n siihen, ett{\"a} massan kasvu 1 tonnilla merkitsee kulutuksen kasvua n. 0,5 1/100 km:lla. Kasusta huolimatta kuorma-auton polttonesteenkulutus hy{\"o}tykuormaa kohti laskettuna aina alenee kuorman kasvaessa. Kaukoliikenteess{\"a} voi kuorma-autoilla eri tavaralajien kuljetuksessa synty{\"a} jopa noin 50 {\%} kulutuseroja nettosuoritetta kohti pienemm{\"a}st{\"a} arvosta laskettuna. T{\"a}m{\"a} johtuu erilaisista hy{\"o}tykuorman osuuksista ja mahdollisista tyhj{\"a}n{\"a}ajon osuuksista. Pakettiautojen eneriankulutus nettosuoritetta kohti on kuorma-autojen vastaavaan kulutukseen n{\"a}hden moninkertainen. Kuitenkin kuljetuksessa, jossa pakettiauton ja kuorma-auton ajomatkat ovat samat, on pakettiauto kuorma-autoa eneriataloudellisempi. Tavarajunan energiankulutus riippuu vetovoiman lajista ja junapainosta. S{\"a}hk{\"o}veto on tavarajunissa laskennassa k{\"a}ytetyll{\"a} 35 {\%}:n hy{\"o}tysuhteellakin dieselvetoa edullisempi. Kappaletavaraliikenteess{\"a} toimivien kiitotavarajunien energiankulutus on huomattavasti korkeampi kuin muiden tavarajunien. Eri tavaralajien vetosuoritetta kohti laskettu energiankulutus voi poiketa jopa 50 {\%}. Verrattaessa tavaralajeittain kuorma-autoliikennett{\"a} ja dieselvetoista rautatieliikennett{\"a} saatiin n{\"a}iden energiankulutuksen suhdeluvuksi tavaralajista riippuen 1,5 - 3,2 lukuun ottamatta kappaletavaraliikennett{\"a}. Jos otetaan huomioon liikkenneverkkojen erilainen yhdist{\"a}vyys, ovat suhdeluvut 1,3 - 2,7, kappaletavaraliikenteell{\"a} kuitenkin 0,4. Olettamalla s{\"a}hk{\"o} tuotetuksi {\"o}ljyst{\"a} 35 {\%}:n hy{\"o}tysuhteella saadaan kuorma-autoliikenteen ja s{\"a}hk{\"o}vetoisen rautatieliikenteen energiankulutuksen suhteiksi 1,4 3,0 tavaralajista riippuen (kappaletavaraa lukuun ottamatta), mutta jos k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n 75 {\%}:n hy{\"o}tysuhdetta, ovat suhdeluvut 3,0 - 6,4, jolloin my{\"o}s kappaletavaraliikenteess{\"a} saadaan suhdeluvuksi 2,0. Uitto ja rannikkoalusliikenne osoittautuivat vertailussa energiankulutukseltaan edullisimmiksi.",
author = "Harri Kallberg",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1610-9",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Kallberg, H 1982, Tavaraliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 159, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Tavaraliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla. / Kallberg, Harri.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 71 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 159).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Tavaraliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla

AU - Kallberg, Harri

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuuden pohjalta tavaraliikenteen energiankulutusta eri kuljetusmuodoilla. Näitä ovat kuorma-autoliikenne, pakettiautoliikenne, rautatieliikenne, uitto ja rannikkoalusliikenne. Kuorma-auto- ja rautatieliikenteen energiankulutusta on tarkasteltu kuljetettavan tavaralajin mukaan. Kirjallisuudesta saatavat tiedot kuorma-auton polttonesteenkulutuksesta vaihtelevat paljon. Auton moottoriin, voimansiirtoon ja korin muotoon, samoin ajotapoihin ja tieolosuhteisiin liittyvät tekijät voivat huomattavasti muuttaa kuorma-auton polttonesteenkulutusta. Auton massa on kuitenkin merkittävin polttonesteenkulutuksen säätäjä. Tutkimuksessa päädytään siihen, että massan kasvu 1 tonnilla merkitsee kulutuksen kasvua n. 0,5 1/100 km:lla. Kasusta huolimatta kuorma-auton polttonesteenkulutus hyötykuormaa kohti laskettuna aina alenee kuorman kasvaessa. Kaukoliikenteessä voi kuorma-autoilla eri tavaralajien kuljetuksessa syntyä jopa noin 50 % kulutuseroja nettosuoritetta kohti pienemmästä arvosta laskettuna. Tämä johtuu erilaisista hyötykuorman osuuksista ja mahdollisista tyhjänäajon osuuksista. Pakettiautojen eneriankulutus nettosuoritetta kohti on kuorma-autojen vastaavaan kulutukseen nähden moninkertainen. Kuitenkin kuljetuksessa, jossa pakettiauton ja kuorma-auton ajomatkat ovat samat, on pakettiauto kuorma-autoa eneriataloudellisempi. Tavarajunan energiankulutus riippuu vetovoiman lajista ja junapainosta. Sähköveto on tavarajunissa laskennassa käytetyllä 35 %:n hyötysuhteellakin dieselvetoa edullisempi. Kappaletavaraliikenteessä toimivien kiitotavarajunien energiankulutus on huomattavasti korkeampi kuin muiden tavarajunien. Eri tavaralajien vetosuoritetta kohti laskettu energiankulutus voi poiketa jopa 50 %. Verrattaessa tavaralajeittain kuorma-autoliikennettä ja dieselvetoista rautatieliikennettä saatiin näiden energiankulutuksen suhdeluvuksi tavaralajista riippuen 1,5 - 3,2 lukuun ottamatta kappaletavaraliikennettä. Jos otetaan huomioon liikkenneverkkojen erilainen yhdistävyys, ovat suhdeluvut 1,3 - 2,7, kappaletavaraliikenteellä kuitenkin 0,4. Olettamalla sähkö tuotetuksi öljystä 35 %:n hyötysuhteella saadaan kuorma-autoliikenteen ja sähkövetoisen rautatieliikenteen energiankulutuksen suhteiksi 1,4 3,0 tavaralajista riippuen (kappaletavaraa lukuun ottamatta), mutta jos käytetään 75 %:n hyötysuhdetta, ovat suhdeluvut 3,0 - 6,4, jolloin myös kappaletavaraliikenteessä saadaan suhdeluvuksi 2,0. Uitto ja rannikkoalusliikenne osoittautuivat vertailussa energiankulutukseltaan edullisimmiksi.

AB - Tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuuden pohjalta tavaraliikenteen energiankulutusta eri kuljetusmuodoilla. Näitä ovat kuorma-autoliikenne, pakettiautoliikenne, rautatieliikenne, uitto ja rannikkoalusliikenne. Kuorma-auto- ja rautatieliikenteen energiankulutusta on tarkasteltu kuljetettavan tavaralajin mukaan. Kirjallisuudesta saatavat tiedot kuorma-auton polttonesteenkulutuksesta vaihtelevat paljon. Auton moottoriin, voimansiirtoon ja korin muotoon, samoin ajotapoihin ja tieolosuhteisiin liittyvät tekijät voivat huomattavasti muuttaa kuorma-auton polttonesteenkulutusta. Auton massa on kuitenkin merkittävin polttonesteenkulutuksen säätäjä. Tutkimuksessa päädytään siihen, että massan kasvu 1 tonnilla merkitsee kulutuksen kasvua n. 0,5 1/100 km:lla. Kasusta huolimatta kuorma-auton polttonesteenkulutus hyötykuormaa kohti laskettuna aina alenee kuorman kasvaessa. Kaukoliikenteessä voi kuorma-autoilla eri tavaralajien kuljetuksessa syntyä jopa noin 50 % kulutuseroja nettosuoritetta kohti pienemmästä arvosta laskettuna. Tämä johtuu erilaisista hyötykuorman osuuksista ja mahdollisista tyhjänäajon osuuksista. Pakettiautojen eneriankulutus nettosuoritetta kohti on kuorma-autojen vastaavaan kulutukseen nähden moninkertainen. Kuitenkin kuljetuksessa, jossa pakettiauton ja kuorma-auton ajomatkat ovat samat, on pakettiauto kuorma-autoa eneriataloudellisempi. Tavarajunan energiankulutus riippuu vetovoiman lajista ja junapainosta. Sähköveto on tavarajunissa laskennassa käytetyllä 35 %:n hyötysuhteellakin dieselvetoa edullisempi. Kappaletavaraliikenteessä toimivien kiitotavarajunien energiankulutus on huomattavasti korkeampi kuin muiden tavarajunien. Eri tavaralajien vetosuoritetta kohti laskettu energiankulutus voi poiketa jopa 50 %. Verrattaessa tavaralajeittain kuorma-autoliikennettä ja dieselvetoista rautatieliikennettä saatiin näiden energiankulutuksen suhdeluvuksi tavaralajista riippuen 1,5 - 3,2 lukuun ottamatta kappaletavaraliikennettä. Jos otetaan huomioon liikkenneverkkojen erilainen yhdistävyys, ovat suhdeluvut 1,3 - 2,7, kappaletavaraliikenteellä kuitenkin 0,4. Olettamalla sähkö tuotetuksi öljystä 35 %:n hyötysuhteella saadaan kuorma-autoliikenteen ja sähkövetoisen rautatieliikenteen energiankulutuksen suhteiksi 1,4 3,0 tavaralajista riippuen (kappaletavaraa lukuun ottamatta), mutta jos käytetään 75 %:n hyötysuhdetta, ovat suhdeluvut 3,0 - 6,4, jolloin myös kappaletavaraliikenteessä saadaan suhdeluvuksi 2,0. Uitto ja rannikkoalusliikenne osoittautuivat vertailussa energiankulutukseltaan edullisimmiksi.

M3 - Report

SN - 951-38-1610-9

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Tavaraliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kallberg H. Tavaraliikenteen energiankulutus eri liikennemuodoilla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 71 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 159).