Tavoitteena toimiva ja turvallinen hitsausrobottijärjestelmä: Hitsauspaja-projektin loppuraportti

Tuotantojärjestelmän suunnittelu on haastava ja muuntuva tehtävä edellyttäen laajaa kokemusta, eri alojen asiantuntemusta, taloudellista näkemystä, myynnin ja markkinoinnin huomioon ottamista sekä inhimillisten arvojen tuntemusta. Järjestelmän tehokkuutta ja hyötyjä yrityksen kannalta mitataan mm. taloudellisilla tunnusluvuilla ja kustannussäästöillä, esimerkiksi poissaolopäivien ja virheellisten tuotteiden vähenemisenä, materiaalisäästöjen muodostumisena tai tuotannollisina etuina, kuten läpäisyajan lyhenemisenä, tuotannon toimintavarmuutena ja joustavuuden paranemisena. Merkittäviä kriteereitä ovat myös inhimilliset arvot, tuotteen tai tuotannon laatu, työskentelyn turvallisuus, tilankäytön tehokkuus, ihmisten erilaisten inhimillisten ja fyysisten ominaisuuksien huomioon ottaminen, yhteensopivuus yrityksen muihin järjestelmiin sekä järjestelmän toiminta- ja käyttövarmuus. Tuotantojärjestelmän suunnittelun tueksi kehitettiin esimerkkitapausten pohjalta menettelytapa, joka ottaa huomioon eri intressiryhmien tarpeet ja tarkastelee suunnittelua ja suunniteltavaa järjestelmää useista eri näkökulmista. Menettelytapa jakaa suunnitteluprosessin neljään perusosioon, a) suunnittelutehtävän määrittelyyn, b) perussuunnitteluun kussakin suunnittelutehtävässä, c) tarkentavaan suunnitteluun sekä d) suunnittelun arviointiin. Osioiden sulkemismenettely varmistaa suunnittelun suppenemisen ja päättymisen. Menettelytapa perustuu rinnakkaiseen suunnitteluun sekä hyödyntää osallistuvan suunnittelun monimuotoisuutta ja laajan kokemuspiirin omaavan suunnitteluryhmän yhteistyön mukanaan tuomia etuja. Suunnitteluryhmä koostuu suunnittelijoiden ohella mm. käyttäjistä, tuotannon vastuuhenkilöistä, turvallisuudesta vastaavista henkilöistä ja työterveyshuollon edustajista. Apuvälineenä toteutuksessa on mm. vaatimuslista, jolla määritellään suunnittelutehtävä aluksi päätasolla ja lopulta yksityiskohtaisesti. Ryhmä arvioi esitettyjen vaatimusten toteuttamiskelpoisuuden useiden tekijöiden suhteen. Vaatimuslistaa muutetaan ja päivitetään vain ryhmän yksimielisillä päätöksillä. Toinen suunnittelun apuväline on kolmiulotteinen mallintaminen ja simulointi, jonka avulla varmistetaan, että suunnitelma on tasapainoinen; yksityiskohdat, toiminnalliset vaatimukset, työhön liittyvät inhimilliset tekijät, työn suoritettavuus ja työnjako ihmisen ja automaation välillä. Se auttaa myös taloudellisten arviointien laadinnassa ja sillä voidaan suunnitella järjestelmän käyttöönotto ja koulutus. Suunnitteluvaiheen aikana ja ennen rakentamista tehtävillä kustannustarkasteluilla arvioidaan järjestelmän taloudellista merkitystä ja saavutettavissa olevia hyötyjä kokonaisuutena sekä myös perustella ja ottaa huomioon inhimilliset arvot ja muut kuin taloudelliset kriteerit sisällyttämällä ne vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailuihin.