HFC- ja PFC-yhdisteiden sekä SF6:n päästöjen tekniset vähentämiskeinot ja niiden kustannukset Suomessa

Translated title of the contribution: Technical and economic evaluation of emission abatement options of HFCs, PFCs and SF6. The case of Finland

Teemu Oinonen, Sampo Soimakallio

Research output: Book/Report › Report › Professional

Abstract

Uusien kasvihuonekaasujen, HFC- ja PFC-yhdisteiden sekä rikkiheksafluoridin (SF6), päästöjen ennakoidaan kasvavan maailmanlaajuisesti seuraavien vuosikymmenien aikana. Päästöjen lähteissä, määrissä ja kehitysennusteissa on eri maiden välillä huomattavia eroja, jotka riippuvat pääasiassa maiden teollisuuden rakenteesta ja otsonia heikentävien yhdisteiden käytön korvautumisesta HFC- ja PFC-yhdisteillä. Tässä selvityksessä tarkastellaan Suomen uusien kasvihuonekaasujen päästöjen kehittymistä lähitulevaisuudessa sekä siitä johtuvaa päästöjen vähennystarvetta. Päästöjen vähennysmenetelminä tarkasteltiin erilaisten teknisten toimenpiteiden soveltuvuutta sekä niiden avulla saavutettavaa päästövähennyspotentiaalia ja toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia. Suomessa uusien kasvihuonekaasujen päästöt ovat tällä hetkellä noin 0,5 Mt CO2-ekvivalenttia. Päästöjen arvioitiin kasvavan noin nelinkertaisiksi vuoteen 2010 ja noin viisinkertaisiksi vuoteen 2020 mennessä, jolloin niiden osuus kaikkien Kioton pöytäkirjan alaisten kasvihuonekaasujen päästöistä olisi paljon nykyistä suurempi. Suomessa päästöjen ennakoituun kasvuun vaikuttaa merkittävimmin otsonia heikentävien kylmäaineiden käytön korvautuminen pääasiassa HFC-yhdisteistä koostuvilla kylmäaineilla, joiden päästöjen arvioitiin muodostavan lähes 90 % yhteenlasketuista uusien kaasujen päästöistä kuluvan vuosituhannen toisella vuosikymmenellä. Päästövähennystoimenpiteiden soveltaminen käytössä olevaan laitekantaan on yleensä tehottomampaa ja ongelmallisempaa kuin sovellettaessa vastaavanlaisia toimia uuteen laitekantaan. Tästä syystä päästöjen vähennyspotentiaali on osittain sidoksissa toimien käyttöönottoaikatauluun. Tässä selvityksessä toimenpiteiden käyttöönotto ajoitettiin pääsääntöisesti vuoden 2002 alkuun ja toimenpiteinä arvioitiin kahta erityyppistä teknistä menetelmää, joista toinen liittyy käytettävän tekniikan tai päästöjä aiheuttavien yhdisteiden korvaamiseen ja toinen kaasuvuotojen vähentämiseen. HFC-kylmäaineiden tarvetta vähentävien teknisten ratkaisujen toteuttaminen osoittautui selvästi kalliimmaksi vaihtoehdoksi kuin vuotojen vähentäminen, jolle päästövähenemällä painotettujen keskimääräisten arvioitiin olevan noin 80 mk/t CO2-ekv. Kioton ensimmäisellä velvoitekaudella (2008-2012) ja noin 60 mk/t CO2-ekv. vuonna 2020. Vaihtoehtoisilla tekniikoilla ja aineilla arvioitiin saavutettavan suurempia päästövähenemiä kuin vuotoja vähentämällä, mutta niiden soveltuvuus on myös selvästi rajoitetumpi. Yhteenlaskettuna eri toimilla saavutettavat päästövähenemät arvioitiin Kioton ensimmäisellä velvoitekaudella noin 50 %:ksi ja vuonna 2020 noin 50-65 %:ksi uusien kaasujen päästöistä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages174
ISBN (Electronic)951-38-5900-1
ISBN (Print)951-38-5839-1
Publication statusPublished - 2001
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.2099
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Finland
Cost-Benefit Analysis

Keywords

  • greenhouse gases
  • emissions
  • abatement
  • Finland
  • organic halogen compounds
  • hydrocarbons
  • sulfur fluorides
  • technology
  • economy
  • refrigerating equipment

Cite this

Oinonen, T., & Soimakallio, S. (2001). HFC- ja PFC-yhdisteiden sekä SF6:n päästöjen tekniset vähentämiskeinot ja niiden kustannukset Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2099
Oinonen, Teemu ; Soimakallio, Sampo. / HFC- ja PFC-yhdisteiden sekä SF6:n päästöjen tekniset vähentämiskeinot ja niiden kustannukset Suomessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 174 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2099).
@book{90ed2b8917754a369dcac5ab12a58fb4,
title = "HFC- ja PFC-yhdisteiden sek{\"a} SF6:n p{\"a}{\"a}st{\"o}jen tekniset v{\"a}hent{\"a}miskeinot ja niiden kustannukset Suomessa",
abstract = "Uusien kasvihuonekaasujen, HFC- ja PFC-yhdisteiden sek{\"a} rikkiheksafluoridin (SF6), p{\"a}{\"a}st{\"o}jen ennakoidaan kasvavan maailmanlaajuisesti seuraavien vuosikymmenien aikana. P{\"a}{\"a}st{\"o}jen l{\"a}hteiss{\"a}, m{\"a}{\"a}riss{\"a} ja kehitysennusteissa on eri maiden v{\"a}lill{\"a} huomattavia eroja, jotka riippuvat p{\"a}{\"a}asiassa maiden teollisuuden rakenteesta ja otsonia heikent{\"a}vien yhdisteiden k{\"a}yt{\"o}n korvautumisesta HFC- ja PFC-yhdisteill{\"a}. T{\"a}ss{\"a} selvityksess{\"a} tarkastellaan Suomen uusien kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehittymist{\"a} l{\"a}hitulevaisuudessa sek{\"a} siit{\"a} johtuvaa p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennystarvetta. P{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennysmenetelmin{\"a} tarkasteltiin erilaisten teknisten toimenpiteiden soveltuvuutta sek{\"a} niiden avulla saavutettavaa p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyspotentiaalia ja toimenpiteist{\"a} aiheutuvia kustannuksia. Suomessa uusien kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} noin 0,5 Mt CO2-ekvivalenttia. P{\"a}{\"a}st{\"o}jen arvioitiin kasvavan noin nelinkertaisiksi vuoteen 2010 ja noin viisinkertaisiksi vuoteen 2020 menness{\"a}, jolloin niiden osuus kaikkien Kioton p{\"o}yt{\"a}kirjan alaisten kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} olisi paljon nykyist{\"a} suurempi. Suomessa p{\"a}{\"a}st{\"o}jen ennakoituun kasvuun vaikuttaa merkitt{\"a}vimmin otsonia heikent{\"a}vien kylm{\"a}aineiden k{\"a}yt{\"o}n korvautuminen p{\"a}{\"a}asiassa HFC-yhdisteist{\"a} koostuvilla kylm{\"a}aineilla, joiden p{\"a}{\"a}st{\"o}jen arvioitiin muodostavan l{\"a}hes 90 {\%} yhteenlasketuista uusien kaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} kuluvan vuosituhannen toisella vuosikymmenell{\"a}. P{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennystoimenpiteiden soveltaminen k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevaan laitekantaan on yleens{\"a} tehottomampaa ja ongelmallisempaa kuin sovellettaessa vastaavanlaisia toimia uuteen laitekantaan. T{\"a}st{\"a} syyst{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennyspotentiaali on osittain sidoksissa toimien k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoaikatauluun. T{\"a}ss{\"a} selvityksess{\"a} toimenpiteiden k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto ajoitettiin p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti vuoden 2002 alkuun ja toimenpitein{\"a} arvioitiin kahta erityyppist{\"a} teknist{\"a} menetelm{\"a}{\"a}, joista toinen liittyy k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}n tekniikan tai p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} aiheuttavien yhdisteiden korvaamiseen ja toinen kaasuvuotojen v{\"a}hent{\"a}miseen. HFC-kylm{\"a}aineiden tarvetta v{\"a}hent{\"a}vien teknisten ratkaisujen toteuttaminen osoittautui selv{\"a}sti kalliimmaksi vaihtoehdoksi kuin vuotojen v{\"a}hent{\"a}minen, jolle p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}henem{\"a}ll{\"a} painotettujen keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isten arvioitiin olevan noin 80 mk/t CO2-ekv. Kioton ensimm{\"a}isell{\"a} velvoitekaudella (2008-2012) ja noin 60 mk/t CO2-ekv. vuonna 2020. Vaihtoehtoisilla tekniikoilla ja aineilla arvioitiin saavutettavan suurempia p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}henemi{\"a} kuin vuotoja v{\"a}hent{\"a}m{\"a}ll{\"a}, mutta niiden soveltuvuus on my{\"o}s selv{\"a}sti rajoitetumpi. Yhteenlaskettuna eri toimilla saavutettavat p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}henem{\"a}t arvioitiin Kioton ensimm{\"a}isell{\"a} velvoitekaudella noin 50 {\%}:ksi ja vuonna 2020 noin 50-65 {\%}:ksi uusien kaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}.",
keywords = "greenhouse gases, emissions, abatement, Finland, organic halogen compounds, hydrocarbons, sulfur fluorides, technology, economy, refrigerating equipment",
author = "Teemu Oinonen and Sampo Soimakallio",
note = "Project code: N0SU00330",
year = "2001",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5839-1",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2099",
address = "Finland",

}

Oinonen, T & Soimakallio, S 2001, HFC- ja PFC-yhdisteiden sekä SF6:n päästöjen tekniset vähentämiskeinot ja niiden kustannukset Suomessa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2099, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

HFC- ja PFC-yhdisteiden sekä SF6:n päästöjen tekniset vähentämiskeinot ja niiden kustannukset Suomessa. / Oinonen, Teemu; Soimakallio, Sampo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 174 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2099).

Research output: Book/Report › Report › Professional

TY - BOOK

T1 - HFC- ja PFC-yhdisteiden sekä SF6:n päästöjen tekniset vähentämiskeinot ja niiden kustannukset Suomessa

AU - Oinonen, Teemu

AU - Soimakallio, Sampo

N1 - Project code: N0SU00330

PY - 2001

Y1 - 2001

N2 - Uusien kasvihuonekaasujen, HFC- ja PFC-yhdisteiden sekä rikkiheksafluoridin (SF6), päästöjen ennakoidaan kasvavan maailmanlaajuisesti seuraavien vuosikymmenien aikana. Päästöjen lähteissä, määrissä ja kehitysennusteissa on eri maiden välillä huomattavia eroja, jotka riippuvat pääasiassa maiden teollisuuden rakenteesta ja otsonia heikentävien yhdisteiden käytön korvautumisesta HFC- ja PFC-yhdisteillä. Tässä selvityksessä tarkastellaan Suomen uusien kasvihuonekaasujen päästöjen kehittymistä lähitulevaisuudessa sekä siitä johtuvaa päästöjen vähennystarvetta. Päästöjen vähennysmenetelminä tarkasteltiin erilaisten teknisten toimenpiteiden soveltuvuutta sekä niiden avulla saavutettavaa päästövähennyspotentiaalia ja toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia. Suomessa uusien kasvihuonekaasujen päästöt ovat tällä hetkellä noin 0,5 Mt CO2-ekvivalenttia. Päästöjen arvioitiin kasvavan noin nelinkertaisiksi vuoteen 2010 ja noin viisinkertaisiksi vuoteen 2020 mennessä, jolloin niiden osuus kaikkien Kioton pöytäkirjan alaisten kasvihuonekaasujen päästöistä olisi paljon nykyistä suurempi. Suomessa päästöjen ennakoituun kasvuun vaikuttaa merkittävimmin otsonia heikentävien kylmäaineiden käytön korvautuminen pääasiassa HFC-yhdisteistä koostuvilla kylmäaineilla, joiden päästöjen arvioitiin muodostavan lähes 90 % yhteenlasketuista uusien kaasujen päästöistä kuluvan vuosituhannen toisella vuosikymmenellä. Päästövähennystoimenpiteiden soveltaminen käytössä olevaan laitekantaan on yleensä tehottomampaa ja ongelmallisempaa kuin sovellettaessa vastaavanlaisia toimia uuteen laitekantaan. Tästä syystä päästöjen vähennyspotentiaali on osittain sidoksissa toimien käyttöönottoaikatauluun. Tässä selvityksessä toimenpiteiden käyttöönotto ajoitettiin pääsääntöisesti vuoden 2002 alkuun ja toimenpiteinä arvioitiin kahta erityyppistä teknistä menetelmää, joista toinen liittyy käytettävän tekniikan tai päästöjä aiheuttavien yhdisteiden korvaamiseen ja toinen kaasuvuotojen vähentämiseen. HFC-kylmäaineiden tarvetta vähentävien teknisten ratkaisujen toteuttaminen osoittautui selvästi kalliimmaksi vaihtoehdoksi kuin vuotojen vähentäminen, jolle päästövähenemällä painotettujen keskimääräisten arvioitiin olevan noin 80 mk/t CO2-ekv. Kioton ensimmäisellä velvoitekaudella (2008-2012) ja noin 60 mk/t CO2-ekv. vuonna 2020. Vaihtoehtoisilla tekniikoilla ja aineilla arvioitiin saavutettavan suurempia päästövähenemiä kuin vuotoja vähentämällä, mutta niiden soveltuvuus on myös selvästi rajoitetumpi. Yhteenlaskettuna eri toimilla saavutettavat päästövähenemät arvioitiin Kioton ensimmäisellä velvoitekaudella noin 50 %:ksi ja vuonna 2020 noin 50-65 %:ksi uusien kaasujen päästöistä.

AB - Uusien kasvihuonekaasujen, HFC- ja PFC-yhdisteiden sekä rikkiheksafluoridin (SF6), päästöjen ennakoidaan kasvavan maailmanlaajuisesti seuraavien vuosikymmenien aikana. Päästöjen lähteissä, määrissä ja kehitysennusteissa on eri maiden välillä huomattavia eroja, jotka riippuvat pääasiassa maiden teollisuuden rakenteesta ja otsonia heikentävien yhdisteiden käytön korvautumisesta HFC- ja PFC-yhdisteillä. Tässä selvityksessä tarkastellaan Suomen uusien kasvihuonekaasujen päästöjen kehittymistä lähitulevaisuudessa sekä siitä johtuvaa päästöjen vähennystarvetta. Päästöjen vähennysmenetelminä tarkasteltiin erilaisten teknisten toimenpiteiden soveltuvuutta sekä niiden avulla saavutettavaa päästövähennyspotentiaalia ja toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia. Suomessa uusien kasvihuonekaasujen päästöt ovat tällä hetkellä noin 0,5 Mt CO2-ekvivalenttia. Päästöjen arvioitiin kasvavan noin nelinkertaisiksi vuoteen 2010 ja noin viisinkertaisiksi vuoteen 2020 mennessä, jolloin niiden osuus kaikkien Kioton pöytäkirjan alaisten kasvihuonekaasujen päästöistä olisi paljon nykyistä suurempi. Suomessa päästöjen ennakoituun kasvuun vaikuttaa merkittävimmin otsonia heikentävien kylmäaineiden käytön korvautuminen pääasiassa HFC-yhdisteistä koostuvilla kylmäaineilla, joiden päästöjen arvioitiin muodostavan lähes 90 % yhteenlasketuista uusien kaasujen päästöistä kuluvan vuosituhannen toisella vuosikymmenellä. Päästövähennystoimenpiteiden soveltaminen käytössä olevaan laitekantaan on yleensä tehottomampaa ja ongelmallisempaa kuin sovellettaessa vastaavanlaisia toimia uuteen laitekantaan. Tästä syystä päästöjen vähennyspotentiaali on osittain sidoksissa toimien käyttöönottoaikatauluun. Tässä selvityksessä toimenpiteiden käyttöönotto ajoitettiin pääsääntöisesti vuoden 2002 alkuun ja toimenpiteinä arvioitiin kahta erityyppistä teknistä menetelmää, joista toinen liittyy käytettävän tekniikan tai päästöjä aiheuttavien yhdisteiden korvaamiseen ja toinen kaasuvuotojen vähentämiseen. HFC-kylmäaineiden tarvetta vähentävien teknisten ratkaisujen toteuttaminen osoittautui selvästi kalliimmaksi vaihtoehdoksi kuin vuotojen vähentäminen, jolle päästövähenemällä painotettujen keskimääräisten arvioitiin olevan noin 80 mk/t CO2-ekv. Kioton ensimmäisellä velvoitekaudella (2008-2012) ja noin 60 mk/t CO2-ekv. vuonna 2020. Vaihtoehtoisilla tekniikoilla ja aineilla arvioitiin saavutettavan suurempia päästövähenemiä kuin vuotoja vähentämällä, mutta niiden soveltuvuus on myös selvästi rajoitetumpi. Yhteenlaskettuna eri toimilla saavutettavat päästövähenemät arvioitiin Kioton ensimmäisellä velvoitekaudella noin 50 %:ksi ja vuonna 2020 noin 50-65 %:ksi uusien kaasujen päästöistä.

KW - greenhouse gases

KW - emissions

KW - abatement

KW - Finland

KW - organic halogen compounds

KW - hydrocarbons

KW - sulfur fluorides

KW - technology

KW - economy

KW - refrigerating equipment

M3 - Report

SN - 951-38-5839-1

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - HFC- ja PFC-yhdisteiden sekä SF6:n päästöjen tekniset vähentämiskeinot ja niiden kustannukset Suomessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Oinonen T, Soimakallio S. HFC- ja PFC-yhdisteiden sekä SF6:n päästöjen tekniset vähentämiskeinot ja niiden kustannukset Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2001. 174 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2099).

Access to Document