Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010 - 2025

Terttu Vainio, Tomi Lindroos, Esa Pursiheimo, Teemu Vesanen, Kari Sipilä, Miimu Airaksinen, Antti Rehunen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kaupunkien ja taajaan asuttujen kuntien lämmitetystä rakennuskannasta merkittävä osa on kytketty kaukolämpöön. Lämmitysenergian kulutuksen ja kaukolämpötilastojen perusteella asuinkerrostaloista lämmitetään kaukolämmöllä 90 prosenttia, teollisuusrakennuksista 30 prosenttia ja muista rakennuksista yli 60 prosenttia. Omakotitaloissa osuus on noin 10 prosenttia. Yhteensä kaukolämmön markkinaosuus on 45 prosenttia (35,9 TWh, 2010). Vuoteen 2025 mennessä kaukolämmön kulutus voi kasvaa 10-15 %. Vuosien 2010-2025 aikana voisi syntyä 1500 MW uutta lämpökapasiteettia, josta CHP lämpöä 0-1000 MW ja vastaavasti sähköä 0-500 MW uusien CHP laitosten avulla. Lämmön lisätuotanto olisi 4 TWh ja sähkön 2 TWh. Primäärienergian säästö on n. 14 % verrattuna uuden ja vanhan CHP -laitoksen tuotantoa ja 25 % verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon. Osa kapasiteetista korvaisi vanhaa kapasiteettia. Jos vanhoja raskasöljykattiloita korvattaisiin uusiutuvia polttoaineita käyttävillä CHP laitoksilla, niin primäärienergian säästö on n. 27 %. Suomeen on valmistumassa jätevoimalaitokset Tampereelle, Leppävirralle ja Saloon. Näiden kaukolämmöntuotanto on yhteensä noin 600 - 700 GWh vuodessa. Muut jo päätetyt monipolttoaineinvestoinnit sijoittuvat Naantaliin (voimalaitos; kl-teho 250 MW) ja Nokialle (lämpökeskus; kl-teho 68 MW). Teollisuuden lämmönsiirtimillä toteutetuksi prosessilämmön hyödyntämispotentiaaliksi kaukolämpöjärjestelmissä arvioitiin n. 1,6 TWh vuodessa. Lämpöpumpun avulla potentiaali on 2-3 -kertainen. Loppuosa suunnitellusta lämmön kysynnästä tuotetaan erilliskattiloilla paikkakunnalle sopivalla polttoaineella, lämpöpumpuilla, uusiutuvilla energialähteillä, jätteiden energiakäytöllä sekä teollisuuden ja muiden lämpöä tuottavien prosessien ylijäämälämmön hyödyntämisellä. Tilojen jäähdytykseen kuluu energiaa vuosittain noin 1,4 TWh. Trendiennusteen mukaan jäähdytystarve kasvaa 1,7 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2014 kaukojäähdytyksen markkinaosuus kysynnästä on n. 14 prosenttia. Myynnin määrän kasvun on mahdollista jatkaa nykyisellä kasvuvauhdilla seuraavan 15 vuoden ajan, jolloin jäähdytysmarkkinat kasvaisivat n. 10-15 GWh vuodessa. Markkinaosuus voisi kasvaa jopa 25 prosenttiin jäähdytysmarkkinoista.
Original languageFinnish
Number of pages63
Publication statusPublished - 2015
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tutkimusraportti
VolumeVTT-R-04071-15

Keywords

  • distric heating
  • district cooling
  • CHP
  • CHC
  • 2025

Cite this

Vainio, T., Lindroos, T., Pursiheimo, E., Vesanen, T., Sipilä, K., Airaksinen, M., & Rehunen, A. (2015). Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010 - 2025. VTT Tutkimusraportti, Vol.. VTT-R-04071-15
Vainio, Terttu ; Lindroos, Tomi ; Pursiheimo, Esa ; Vesanen, Teemu ; Sipilä, Kari ; Airaksinen, Miimu ; Rehunen, Antti. / Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010 - 2025. 2015. 63 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. VTT-R-04071-15).
@book{63cad8252c31485b966d00ecaaf0ebfb,
title = "Tehokas CHP, kaukol{\"a}mp{\"o} ja -j{\"a}{\"a}hdytys Suomessa 2010 - 2025",
abstract = "Kaupunkien ja taajaan asuttujen kuntien l{\"a}mmitetyst{\"a} rakennuskannasta merkitt{\"a}v{\"a} osa on kytketty kaukol{\"a}mp{\"o}{\"o}n. L{\"a}mmitysenergian kulutuksen ja kaukol{\"a}mp{\"o}tilastojen perusteella asuinkerrostaloista l{\"a}mmitet{\"a}{\"a}n kaukol{\"a}mm{\"o}ll{\"a} 90 prosenttia, teollisuusrakennuksista 30 prosenttia ja muista rakennuksista yli 60 prosenttia. Omakotitaloissa osuus on noin 10 prosenttia. Yhteens{\"a} kaukol{\"a}mm{\"o}n markkinaosuus on 45 prosenttia (35,9 TWh, 2010). Vuoteen 2025 menness{\"a} kaukol{\"a}mm{\"o}n kulutus voi kasvaa 10-15 {\%}. Vuosien 2010-2025 aikana voisi synty{\"a} 1500 MW uutta l{\"a}mp{\"o}kapasiteettia, josta CHP l{\"a}mp{\"o}{\"a} 0-1000 MW ja vastaavasti s{\"a}hk{\"o}{\"a} 0-500 MW uusien CHP laitosten avulla. L{\"a}mm{\"o}n lis{\"a}tuotanto olisi 4 TWh ja s{\"a}hk{\"o}n 2 TWh. Prim{\"a}{\"a}rienergian s{\"a}{\"a}st{\"o} on n. 14 {\%} verrattuna uuden ja vanhan CHP -laitoksen tuotantoa ja 25 {\%} verrattuna s{\"a}hk{\"o}n ja l{\"a}mm{\"o}n erillistuotantoon. Osa kapasiteetista korvaisi vanhaa kapasiteettia. Jos vanhoja raskas{\"o}ljykattiloita korvattaisiin uusiutuvia polttoaineita k{\"a}ytt{\"a}vill{\"a} CHP laitoksilla, niin prim{\"a}{\"a}rienergian s{\"a}{\"a}st{\"o} on n. 27 {\%}. Suomeen on valmistumassa j{\"a}tevoimalaitokset Tampereelle, Lepp{\"a}virralle ja Saloon. N{\"a}iden kaukol{\"a}mm{\"o}ntuotanto on yhteens{\"a} noin 600 - 700 GWh vuodessa. Muut jo p{\"a}{\"a}tetyt monipolttoaineinvestoinnit sijoittuvat Naantaliin (voimalaitos; kl-teho 250 MW) ja Nokialle (l{\"a}mp{\"o}keskus; kl-teho 68 MW). Teollisuuden l{\"a}mm{\"o}nsiirtimill{\"a} toteutetuksi prosessil{\"a}mm{\"o}n hy{\"o}dynt{\"a}mispotentiaaliksi kaukol{\"a}mp{\"o}j{\"a}rjestelmiss{\"a} arvioitiin n. 1,6 TWh vuodessa. L{\"a}mp{\"o}pumpun avulla potentiaali on 2-3 -kertainen. Loppuosa suunnitellusta l{\"a}mm{\"o}n kysynn{\"a}st{\"a} tuotetaan erilliskattiloilla paikkakunnalle sopivalla polttoaineella, l{\"a}mp{\"o}pumpuilla, uusiutuvilla energial{\"a}hteill{\"a}, j{\"a}tteiden energiak{\"a}yt{\"o}ll{\"a} sek{\"a} teollisuuden ja muiden l{\"a}mp{\"o}{\"a} tuottavien prosessien ylij{\"a}{\"a}m{\"a}l{\"a}mm{\"o}n hy{\"o}dynt{\"a}misell{\"a}. Tilojen j{\"a}{\"a}hdytykseen kuluu energiaa vuosittain noin 1,4 TWh. Trendiennusteen mukaan j{\"a}{\"a}hdytystarve kasvaa 1,7 TWh:iin vuoteen 2030 menness{\"a}. Vuonna 2014 kaukoj{\"a}{\"a}hdytyksen markkinaosuus kysynn{\"a}st{\"a} on n. 14 prosenttia. Myynnin m{\"a}{\"a}r{\"a}n kasvun on mahdollista jatkaa nykyisell{\"a} kasvuvauhdilla seuraavan 15 vuoden ajan, jolloin j{\"a}{\"a}hdytysmarkkinat kasvaisivat n. 10-15 GWh vuodessa. Markkinaosuus voisi kasvaa jopa 25 prosenttiin j{\"a}{\"a}hdytysmarkkinoista.",
keywords = "distric heating, district cooling, CHP, CHC, 2025",
author = "Terttu Vainio and Tomi Lindroos and Esa Pursiheimo and Teemu Vesanen and Kari Sipil{\"a} and Miimu Airaksinen and Antti Rehunen",
note = "Project code: 102719",
year = "2015",
language = "Finnish",
series = "VTT Tutkimusraportti",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

}

Vainio, T, Lindroos, T, Pursiheimo, E, Vesanen, T, Sipilä, K, Airaksinen, M & Rehunen, A 2015, Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010 - 2025. VTT Tutkimusraportti, vol. VTT-R-04071-15.

Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010 - 2025. / Vainio, Terttu; Lindroos, Tomi; Pursiheimo, Esa; Vesanen, Teemu; Sipilä, Kari; Airaksinen, Miimu; Rehunen, Antti.

2015. 63 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. VTT-R-04071-15).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010 - 2025

AU - Vainio, Terttu

AU - Lindroos, Tomi

AU - Pursiheimo, Esa

AU - Vesanen, Teemu

AU - Sipilä, Kari

AU - Airaksinen, Miimu

AU - Rehunen, Antti

N1 - Project code: 102719

PY - 2015

Y1 - 2015

N2 - Kaupunkien ja taajaan asuttujen kuntien lämmitetystä rakennuskannasta merkittävä osa on kytketty kaukolämpöön. Lämmitysenergian kulutuksen ja kaukolämpötilastojen perusteella asuinkerrostaloista lämmitetään kaukolämmöllä 90 prosenttia, teollisuusrakennuksista 30 prosenttia ja muista rakennuksista yli 60 prosenttia. Omakotitaloissa osuus on noin 10 prosenttia. Yhteensä kaukolämmön markkinaosuus on 45 prosenttia (35,9 TWh, 2010). Vuoteen 2025 mennessä kaukolämmön kulutus voi kasvaa 10-15 %. Vuosien 2010-2025 aikana voisi syntyä 1500 MW uutta lämpökapasiteettia, josta CHP lämpöä 0-1000 MW ja vastaavasti sähköä 0-500 MW uusien CHP laitosten avulla. Lämmön lisätuotanto olisi 4 TWh ja sähkön 2 TWh. Primäärienergian säästö on n. 14 % verrattuna uuden ja vanhan CHP -laitoksen tuotantoa ja 25 % verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon. Osa kapasiteetista korvaisi vanhaa kapasiteettia. Jos vanhoja raskasöljykattiloita korvattaisiin uusiutuvia polttoaineita käyttävillä CHP laitoksilla, niin primäärienergian säästö on n. 27 %. Suomeen on valmistumassa jätevoimalaitokset Tampereelle, Leppävirralle ja Saloon. Näiden kaukolämmöntuotanto on yhteensä noin 600 - 700 GWh vuodessa. Muut jo päätetyt monipolttoaineinvestoinnit sijoittuvat Naantaliin (voimalaitos; kl-teho 250 MW) ja Nokialle (lämpökeskus; kl-teho 68 MW). Teollisuuden lämmönsiirtimillä toteutetuksi prosessilämmön hyödyntämispotentiaaliksi kaukolämpöjärjestelmissä arvioitiin n. 1,6 TWh vuodessa. Lämpöpumpun avulla potentiaali on 2-3 -kertainen. Loppuosa suunnitellusta lämmön kysynnästä tuotetaan erilliskattiloilla paikkakunnalle sopivalla polttoaineella, lämpöpumpuilla, uusiutuvilla energialähteillä, jätteiden energiakäytöllä sekä teollisuuden ja muiden lämpöä tuottavien prosessien ylijäämälämmön hyödyntämisellä. Tilojen jäähdytykseen kuluu energiaa vuosittain noin 1,4 TWh. Trendiennusteen mukaan jäähdytystarve kasvaa 1,7 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2014 kaukojäähdytyksen markkinaosuus kysynnästä on n. 14 prosenttia. Myynnin määrän kasvun on mahdollista jatkaa nykyisellä kasvuvauhdilla seuraavan 15 vuoden ajan, jolloin jäähdytysmarkkinat kasvaisivat n. 10-15 GWh vuodessa. Markkinaosuus voisi kasvaa jopa 25 prosenttiin jäähdytysmarkkinoista.

AB - Kaupunkien ja taajaan asuttujen kuntien lämmitetystä rakennuskannasta merkittävä osa on kytketty kaukolämpöön. Lämmitysenergian kulutuksen ja kaukolämpötilastojen perusteella asuinkerrostaloista lämmitetään kaukolämmöllä 90 prosenttia, teollisuusrakennuksista 30 prosenttia ja muista rakennuksista yli 60 prosenttia. Omakotitaloissa osuus on noin 10 prosenttia. Yhteensä kaukolämmön markkinaosuus on 45 prosenttia (35,9 TWh, 2010). Vuoteen 2025 mennessä kaukolämmön kulutus voi kasvaa 10-15 %. Vuosien 2010-2025 aikana voisi syntyä 1500 MW uutta lämpökapasiteettia, josta CHP lämpöä 0-1000 MW ja vastaavasti sähköä 0-500 MW uusien CHP laitosten avulla. Lämmön lisätuotanto olisi 4 TWh ja sähkön 2 TWh. Primäärienergian säästö on n. 14 % verrattuna uuden ja vanhan CHP -laitoksen tuotantoa ja 25 % verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon. Osa kapasiteetista korvaisi vanhaa kapasiteettia. Jos vanhoja raskasöljykattiloita korvattaisiin uusiutuvia polttoaineita käyttävillä CHP laitoksilla, niin primäärienergian säästö on n. 27 %. Suomeen on valmistumassa jätevoimalaitokset Tampereelle, Leppävirralle ja Saloon. Näiden kaukolämmöntuotanto on yhteensä noin 600 - 700 GWh vuodessa. Muut jo päätetyt monipolttoaineinvestoinnit sijoittuvat Naantaliin (voimalaitos; kl-teho 250 MW) ja Nokialle (lämpökeskus; kl-teho 68 MW). Teollisuuden lämmönsiirtimillä toteutetuksi prosessilämmön hyödyntämispotentiaaliksi kaukolämpöjärjestelmissä arvioitiin n. 1,6 TWh vuodessa. Lämpöpumpun avulla potentiaali on 2-3 -kertainen. Loppuosa suunnitellusta lämmön kysynnästä tuotetaan erilliskattiloilla paikkakunnalle sopivalla polttoaineella, lämpöpumpuilla, uusiutuvilla energialähteillä, jätteiden energiakäytöllä sekä teollisuuden ja muiden lämpöä tuottavien prosessien ylijäämälämmön hyödyntämisellä. Tilojen jäähdytykseen kuluu energiaa vuosittain noin 1,4 TWh. Trendiennusteen mukaan jäähdytystarve kasvaa 1,7 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2014 kaukojäähdytyksen markkinaosuus kysynnästä on n. 14 prosenttia. Myynnin määrän kasvun on mahdollista jatkaa nykyisellä kasvuvauhdilla seuraavan 15 vuoden ajan, jolloin jäähdytysmarkkinat kasvaisivat n. 10-15 GWh vuodessa. Markkinaosuus voisi kasvaa jopa 25 prosenttiin jäähdytysmarkkinoista.

KW - distric heating

KW - district cooling

KW - CHP

KW - CHC

KW - 2025

M3 - Report

T3 - VTT Tutkimusraportti

BT - Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010 - 2025

ER -

Vainio T, Lindroos T, Pursiheimo E, Vesanen T, Sipilä K, Airaksinen M et al. Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010 - 2025. 2015. 63 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. VTT-R-04071-15).