Abstract
Raportissa esitetään katsaus kasvihuonekaasupäästöjen määrään vaikuttavien teknologioiden kehityksestä. Tarkastellut teknologiat liittyvät pääasiassa energiantuotantoon ja -käyttöön sekä teollisuusprosesseihin. Raportin tavoitteena on tuoda esille teknologisia taustatietoja kansallisen ilmasto-ohjelman valmistelua varten pääosin kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sektoriohjelman alueilta.
Energian tuotannossa Suomen osalta merkittävimmät teknologiset kehitysnäkymät seuraavan 10 vuoden aikana liittynevät bio- ja jätepolttoaineiden kaasutus- ja polttotekniikoihin. Kaasutusteknologioiden kaupallistaminen vaatii kuitenkin laajaa panostusta demonstrointivaiheeseen. Yleisesti polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon hyötysuhde kasvaa rakennettavissa uusissa laitoksissa lauhdetuotantotekniikoissa lähimmän 10 - 20 vuoden aikana useita prosenttiyksiköitä, samoin rakennussuhde yhteistuotannossa. Pienimittakaavaisen energiantuotannon tekniikka kehittyy suhteellisen nopeasti ja lyhyiden rakennusaikojen takia se myös usein sopii kilpailluille energiamarkkinoille. Hajautetussa tuotannossa energian siirtokustannukset jäävät pienemmiksi kuin keskitetyssä tuotannossa, jolloin uusiutuvien energialähteiden käyttö tulee nopeammin kilpailukykyiseksi.
Metsäteollisuudessa voidaan teknisillä toimilla arviolta tehostaa sähkön käyttöä ilman nettokustannuksia noin kaksi prosenttia vuoteen 2010 mennessä suhteutettuna arvioituun kehityksen perusuraan. Meesauuneissa käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puun kaasutuksella näyttää myös edulliselta päästöjen vähennyskeinolta. Metalliteollisuuden päästöt näyttäisivät kasvavan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana merkittävien laajennusinvestointien takia. Päästöjen rajoittamistoimet liittyvät lyhyellä aikavälillä energiatehokkuuden parantamiseen, mutta niiden merkitys jäänee melko pieneksi.
Rakennusten energiankäytössä on jo olemassa lukuisia kustannustehokkaita teknisiä ratkaisuja lämmitysenergian käytön pienentämiseksi sekä uudisrakennuksissa että peruskorjattavissa rakennuksissa. Näiden teknologioiden (mm. matalaenergiarakentaminen ja tehokkaammat lämmitysjärjestelmät)laajamittainen käyttöönotto vaatii sopivien markkinaolosuhteiden luomista. Palvelujen ja asuntojen sähkölaitteiden energiankäytössä voidaan saavuttaa kohtalaisen suuria ja kustannustehokkaita säästöjä myös nykyteknologialla. Niiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin hyvin suurta määrää yksittäisiä päätöksiä ja toimenpiteitä.
Energian tuotannossa Suomen osalta merkittävimmät teknologiset kehitysnäkymät seuraavan 10 vuoden aikana liittynevät bio- ja jätepolttoaineiden kaasutus- ja polttotekniikoihin. Kaasutusteknologioiden kaupallistaminen vaatii kuitenkin laajaa panostusta demonstrointivaiheeseen. Yleisesti polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon hyötysuhde kasvaa rakennettavissa uusissa laitoksissa lauhdetuotantotekniikoissa lähimmän 10 - 20 vuoden aikana useita prosenttiyksiköitä, samoin rakennussuhde yhteistuotannossa. Pienimittakaavaisen energiantuotannon tekniikka kehittyy suhteellisen nopeasti ja lyhyiden rakennusaikojen takia se myös usein sopii kilpailluille energiamarkkinoille. Hajautetussa tuotannossa energian siirtokustannukset jäävät pienemmiksi kuin keskitetyssä tuotannossa, jolloin uusiutuvien energialähteiden käyttö tulee nopeammin kilpailukykyiseksi.
Metsäteollisuudessa voidaan teknisillä toimilla arviolta tehostaa sähkön käyttöä ilman nettokustannuksia noin kaksi prosenttia vuoteen 2010 mennessä suhteutettuna arvioituun kehityksen perusuraan. Meesauuneissa käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puun kaasutuksella näyttää myös edulliselta päästöjen vähennyskeinolta. Metalliteollisuuden päästöt näyttäisivät kasvavan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana merkittävien laajennusinvestointien takia. Päästöjen rajoittamistoimet liittyvät lyhyellä aikavälillä energiatehokkuuden parantamiseen, mutta niiden merkitys jäänee melko pieneksi.
Rakennusten energiankäytössä on jo olemassa lukuisia kustannustehokkaita teknisiä ratkaisuja lämmitysenergian käytön pienentämiseksi sekä uudisrakennuksissa että peruskorjattavissa rakennuksissa. Näiden teknologioiden (mm. matalaenergiarakentaminen ja tehokkaammat lämmitysjärjestelmät)laajamittainen käyttöönotto vaatii sopivien markkinaolosuhteiden luomista. Palvelujen ja asuntojen sähkölaitteiden energiankäytössä voidaan saavuttaa kohtalaisen suuria ja kustannustehokkaita säästöjä myös nykyteknologialla. Niiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin hyvin suurta määrää yksittäisiä päätöksiä ja toimenpiteitä.
Original language | Finnish |
---|---|
Publisher | Ministry of Trade and Industry |
Number of pages | 198 |
ISBN (Print) | 951-739-585-X |
Publication status | Published - 2001 |
MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
Series | Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja |
---|---|
Number | 1/2001 |
ISSN | 1236-1623 |