Teknologia ja kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen: Taustatyö kansallista ilmasto-ohjelmaa varten

Ilkka Savolainen (Editor), Sami Tuhkanen (Editor), Antti Lehtilä (Editor)

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Raportissa esitetään katsaus kasvihuonekaasupäästöjen määrään vaikuttavien teknologioiden kehityksestä. Tarkastellut teknologiat liittyvät pääasiassa energiantuotantoon ja -käyttöön sekä teollisuusprosesseihin. Raportin tavoitteena on tuoda esille teknologisia taustatietoja kansallisen ilmasto-ohjelman valmistelua varten pääosin kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sektoriohjelman alueilta.
Energian tuotannossa Suomen osalta merkittävimmät teknologiset kehitysnäkymät seuraavan 10 vuoden aikana liittynevät bio- ja jätepolttoaineiden kaasutus- ja polttotekniikoihin. Kaasutusteknologioiden kaupallistaminen vaatii kuitenkin laajaa panostusta demonstrointivaiheeseen. Yleisesti polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon hyötysuhde kasvaa rakennettavissa uusissa laitoksissa lauhdetuotantotekniikoissa lähimmän 10 - 20 vuoden aikana useita prosenttiyksiköitä, samoin rakennussuhde yhteistuotannossa. Pienimittakaavaisen energiantuotannon tekniikka kehittyy suhteellisen nopeasti ja lyhyiden rakennusaikojen takia se myös usein sopii kilpailluille energiamarkkinoille. Hajautetussa tuotannossa energian siirtokustannukset jäävät pienemmiksi kuin keskitetyssä tuotannossa, jolloin uusiutuvien energialähteiden käyttö tulee nopeammin kilpailukykyiseksi.
Metsäteollisuudessa voidaan teknisillä toimilla arviolta tehostaa sähkön käyttöä ilman nettokustannuksia noin kaksi prosenttia vuoteen 2010 mennessä suhteutettuna arvioituun kehityksen perusuraan. Meesauuneissa käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puun kaasutuksella näyttää myös edulliselta päästöjen vähennyskeinolta. Metalliteollisuuden päästöt näyttäisivät kasvavan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana merkittävien laajennusinvestointien takia. Päästöjen rajoittamistoimet liittyvät lyhyellä aikavälillä energiatehokkuuden parantamiseen, mutta niiden merkitys jäänee melko pieneksi.
Rakennusten energiankäytössä on jo olemassa lukuisia kustannustehokkaita teknisiä ratkaisuja lämmitysenergian käytön pienentämiseksi sekä uudisrakennuksissa että peruskorjattavissa rakennuksissa. Näiden teknologioiden (mm. matalaenergiarakentaminen ja tehokkaammat lämmitysjärjestelmät)laajamittainen käyttöönotto vaatii sopivien markkinaolosuhteiden luomista. Palvelujen ja asuntojen sähkölaitteiden energiankäytössä voidaan saavuttaa kohtalaisen suuria ja kustannustehokkaita säästöjä myös nykyteknologialla. Niiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin hyvin suurta määrää yksittäisiä päätöksiä ja toimenpiteitä.
Original languageFinnish
Number of pages198
Publication statusPublished - 2001
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesKauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja
Number1/2001
ISSN1236-1623

Cite this

Savolainen, I., Tuhkanen, S., & Lehtilä, A. (Eds.) (2001). Teknologia ja kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen: Taustatyö kansallista ilmasto-ohjelmaa varten. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja, No. 1/2001
Savolainen, Ilkka (Editor) ; Tuhkanen, Sami (Editor) ; Lehtilä, Antti (Editor). / Teknologia ja kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen : Taustatyö kansallista ilmasto-ohjelmaa varten. 2001. 198 p. (Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja; No. 1/2001).
@book{d052279ac01549a68fc77193017c8d3f,
title = "Teknologia ja kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittaminen: Taustaty{\"o} kansallista ilmasto-ohjelmaa varten",
abstract = "Raportissa esitet{\"a}{\"a}n katsaus kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n vaikuttavien teknologioiden kehityksest{\"a}. Tarkastellut teknologiat liittyv{\"a}t p{\"a}{\"a}asiassa energiantuotantoon ja -k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n sek{\"a} teollisuusprosesseihin. Raportin tavoitteena on tuoda esille teknologisia taustatietoja kansallisen ilmasto-ohjelman valmistelua varten p{\"a}{\"a}osin kauppa- ja teollisuusministeri{\"o}n (KTM) sektoriohjelman alueilta. Energian tuotannossa Suomen osalta merkitt{\"a}vimm{\"a}t teknologiset kehitysn{\"a}kym{\"a}t seuraavan 10 vuoden aikana liittynev{\"a}t bio- ja j{\"a}tepolttoaineiden kaasutus- ja polttotekniikoihin. Kaasutusteknologioiden kaupallistaminen vaatii kuitenkin laajaa panostusta demonstrointivaiheeseen. Yleisesti polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon hy{\"o}tysuhde kasvaa rakennettavissa uusissa laitoksissa lauhdetuotantotekniikoissa l{\"a}himm{\"a}n 10 - 20 vuoden aikana useita prosenttiyksik{\"o}it{\"a}, samoin rakennussuhde yhteistuotannossa. Pienimittakaavaisen energiantuotannon tekniikka kehittyy suhteellisen nopeasti ja lyhyiden rakennusaikojen takia se my{\"o}s usein sopii kilpailluille energiamarkkinoille. Hajautetussa tuotannossa energian siirtokustannukset j{\"a}{\"a}v{\"a}t pienemmiksi kuin keskitetyss{\"a} tuotannossa, jolloin uusiutuvien energial{\"a}hteiden k{\"a}ytt{\"o} tulee nopeammin kilpailukykyiseksi.Mets{\"a}teollisuudessa voidaan teknisill{\"a} toimilla arviolta tehostaa s{\"a}hk{\"o}n k{\"a}ytt{\"o}{\"a} ilman nettokustannuksia noin kaksi prosenttia vuoteen 2010 menness{\"a} suhteutettuna arvioituun kehityksen perusuraan. Meesauuneissa k{\"a}ytett{\"a}vien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puun kaasutuksella n{\"a}ytt{\"a}{\"a} my{\"o}s edulliselta p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennyskeinolta. Metalliteollisuuden p{\"a}{\"a}st{\"o}t n{\"a}ytt{\"a}isiv{\"a}t kasvavan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana merkitt{\"a}vien laajennusinvestointien takia. P{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamistoimet liittyv{\"a}t lyhyell{\"a} aikav{\"a}lill{\"a} energiatehokkuuden parantamiseen, mutta niiden merkitys j{\"a}{\"a}nee melko pieneksi.Rakennusten energiank{\"a}yt{\"o}ss{\"a} on jo olemassa lukuisia kustannustehokkaita teknisi{\"a} ratkaisuja l{\"a}mmitysenergian k{\"a}yt{\"o}n pienent{\"a}miseksi sek{\"a} uudisrakennuksissa ett{\"a} peruskorjattavissa rakennuksissa. N{\"a}iden teknologioiden (mm. matalaenergiarakentaminen ja tehokkaammat l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}t)laajamittainen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto vaatii sopivien markkinaolosuhteiden luomista. Palvelujen ja asuntojen s{\"a}hk{\"o}laitteiden energiank{\"a}yt{\"o}ss{\"a} voidaan saavuttaa kohtalaisen suuria ja kustannustehokkaita s{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} my{\"o}s nykyteknologialla. Niiden toteuttaminen edellytt{\"a}{\"a} kuitenkin hyvin suurta m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} yksitt{\"a}isi{\"a} p{\"a}{\"a}t{\"o}ksi{\"a} ja toimenpiteit{\"a}.",
editor = "Ilkka Savolainen and Sami Tuhkanen and Antti Lehtil{\"a}",
year = "2001",
language = "Finnish",
isbn = "951-739-585-X",
series = "Kauppa- ja teollisuusministeri{\"o}n julkaisuja",
number = "1/2001",

}

Savolainen, I, Tuhkanen, S & Lehtilä, A (eds) 2001, Teknologia ja kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen: Taustatyö kansallista ilmasto-ohjelmaa varten. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja, no. 1/2001.

Teknologia ja kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen : Taustatyö kansallista ilmasto-ohjelmaa varten. / Savolainen, Ilkka (Editor); Tuhkanen, Sami (Editor); Lehtilä, Antti (Editor).

2001. 198 p. (Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja; No. 1/2001).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Teknologia ja kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen

T2 - Taustatyö kansallista ilmasto-ohjelmaa varten

A2 - Savolainen, Ilkka

A2 - Tuhkanen, Sami

A2 - Lehtilä, Antti

PY - 2001

Y1 - 2001

N2 - Raportissa esitetään katsaus kasvihuonekaasupäästöjen määrään vaikuttavien teknologioiden kehityksestä. Tarkastellut teknologiat liittyvät pääasiassa energiantuotantoon ja -käyttöön sekä teollisuusprosesseihin. Raportin tavoitteena on tuoda esille teknologisia taustatietoja kansallisen ilmasto-ohjelman valmistelua varten pääosin kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sektoriohjelman alueilta. Energian tuotannossa Suomen osalta merkittävimmät teknologiset kehitysnäkymät seuraavan 10 vuoden aikana liittynevät bio- ja jätepolttoaineiden kaasutus- ja polttotekniikoihin. Kaasutusteknologioiden kaupallistaminen vaatii kuitenkin laajaa panostusta demonstrointivaiheeseen. Yleisesti polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon hyötysuhde kasvaa rakennettavissa uusissa laitoksissa lauhdetuotantotekniikoissa lähimmän 10 - 20 vuoden aikana useita prosenttiyksiköitä, samoin rakennussuhde yhteistuotannossa. Pienimittakaavaisen energiantuotannon tekniikka kehittyy suhteellisen nopeasti ja lyhyiden rakennusaikojen takia se myös usein sopii kilpailluille energiamarkkinoille. Hajautetussa tuotannossa energian siirtokustannukset jäävät pienemmiksi kuin keskitetyssä tuotannossa, jolloin uusiutuvien energialähteiden käyttö tulee nopeammin kilpailukykyiseksi.Metsäteollisuudessa voidaan teknisillä toimilla arviolta tehostaa sähkön käyttöä ilman nettokustannuksia noin kaksi prosenttia vuoteen 2010 mennessä suhteutettuna arvioituun kehityksen perusuraan. Meesauuneissa käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puun kaasutuksella näyttää myös edulliselta päästöjen vähennyskeinolta. Metalliteollisuuden päästöt näyttäisivät kasvavan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana merkittävien laajennusinvestointien takia. Päästöjen rajoittamistoimet liittyvät lyhyellä aikavälillä energiatehokkuuden parantamiseen, mutta niiden merkitys jäänee melko pieneksi.Rakennusten energiankäytössä on jo olemassa lukuisia kustannustehokkaita teknisiä ratkaisuja lämmitysenergian käytön pienentämiseksi sekä uudisrakennuksissa että peruskorjattavissa rakennuksissa. Näiden teknologioiden (mm. matalaenergiarakentaminen ja tehokkaammat lämmitysjärjestelmät)laajamittainen käyttöönotto vaatii sopivien markkinaolosuhteiden luomista. Palvelujen ja asuntojen sähkölaitteiden energiankäytössä voidaan saavuttaa kohtalaisen suuria ja kustannustehokkaita säästöjä myös nykyteknologialla. Niiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin hyvin suurta määrää yksittäisiä päätöksiä ja toimenpiteitä.

AB - Raportissa esitetään katsaus kasvihuonekaasupäästöjen määrään vaikuttavien teknologioiden kehityksestä. Tarkastellut teknologiat liittyvät pääasiassa energiantuotantoon ja -käyttöön sekä teollisuusprosesseihin. Raportin tavoitteena on tuoda esille teknologisia taustatietoja kansallisen ilmasto-ohjelman valmistelua varten pääosin kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sektoriohjelman alueilta. Energian tuotannossa Suomen osalta merkittävimmät teknologiset kehitysnäkymät seuraavan 10 vuoden aikana liittynevät bio- ja jätepolttoaineiden kaasutus- ja polttotekniikoihin. Kaasutusteknologioiden kaupallistaminen vaatii kuitenkin laajaa panostusta demonstrointivaiheeseen. Yleisesti polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon hyötysuhde kasvaa rakennettavissa uusissa laitoksissa lauhdetuotantotekniikoissa lähimmän 10 - 20 vuoden aikana useita prosenttiyksiköitä, samoin rakennussuhde yhteistuotannossa. Pienimittakaavaisen energiantuotannon tekniikka kehittyy suhteellisen nopeasti ja lyhyiden rakennusaikojen takia se myös usein sopii kilpailluille energiamarkkinoille. Hajautetussa tuotannossa energian siirtokustannukset jäävät pienemmiksi kuin keskitetyssä tuotannossa, jolloin uusiutuvien energialähteiden käyttö tulee nopeammin kilpailukykyiseksi.Metsäteollisuudessa voidaan teknisillä toimilla arviolta tehostaa sähkön käyttöä ilman nettokustannuksia noin kaksi prosenttia vuoteen 2010 mennessä suhteutettuna arvioituun kehityksen perusuraan. Meesauuneissa käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puun kaasutuksella näyttää myös edulliselta päästöjen vähennyskeinolta. Metalliteollisuuden päästöt näyttäisivät kasvavan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana merkittävien laajennusinvestointien takia. Päästöjen rajoittamistoimet liittyvät lyhyellä aikavälillä energiatehokkuuden parantamiseen, mutta niiden merkitys jäänee melko pieneksi.Rakennusten energiankäytössä on jo olemassa lukuisia kustannustehokkaita teknisiä ratkaisuja lämmitysenergian käytön pienentämiseksi sekä uudisrakennuksissa että peruskorjattavissa rakennuksissa. Näiden teknologioiden (mm. matalaenergiarakentaminen ja tehokkaammat lämmitysjärjestelmät)laajamittainen käyttöönotto vaatii sopivien markkinaolosuhteiden luomista. Palvelujen ja asuntojen sähkölaitteiden energiankäytössä voidaan saavuttaa kohtalaisen suuria ja kustannustehokkaita säästöjä myös nykyteknologialla. Niiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin hyvin suurta määrää yksittäisiä päätöksiä ja toimenpiteitä.

M3 - Report

SN - 951-739-585-X

T3 - Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja

BT - Teknologia ja kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen

ER -

Savolainen I, (ed.), Tuhkanen S, (ed.), Lehtilä A, (ed.). Teknologia ja kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen: Taustatyö kansallista ilmasto-ohjelmaa varten. 2001. 198 p. (Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja; No. 1/2001).