Teknologiapolut 2050: Skenaariotarkastelu kasvihuonekaasupäästöjen syvien rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa

Antti Lehtilä, Sanna Syri, Ilkka Savolainen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaadittavat suuret kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset tulevat mullistamaan nykyisen pääosin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan maailman energiajärjestelmän. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden ja ydinenergian käytön lisääminen ovat keskeisiä keinoja päästöjen vähentämisessä. Teknologian mahdollistamat keinot ovat merkittävä osa kokonaisuutta, jolla kasvihuonekaasupäästöjen rajoituksiin pyritään. Tässä raportissa esitellään skenaarioita Suomen kasvihuonekaasujen kustannustehokkaaksi päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2050 asti. Skenaariot on laadittu VTT:n Suomen TIMES-energiajärjestelmämallilla. Työssä arvioidaan, miten Suomi voisi erilaisissa teknologian, energiajärjestelmän ja päästökaupan kehityskuluissa vastata hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC:n) arvioon, jonka mukaan ilmastonmuutoksen tehokkaaksi hillitsemiseksi vaaditaan maailman kasvihuonekaasupäästöjen 50-85 %:n vähennys vuosisadan puoliväliin mennessä sekä EU:n tavoitteeseen päästöjen vähentämisestä 60-80 % vuoteen 2050 mennessä. Teknologian keinoja päästöjen vähentämiseksi on olemassa runsaasti kaikilla sektoreilla. Tulosten mukaan Suomessa voitaisiin vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 60-66 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos päästöoikeuksien hinta on korkeintaan 80 /t(CO2-ekv.). Energian käytön tehostuminen nousee tärkeäksi tekijäksi Suomen päästöjen vähentämisessä vuoteen 2050 asti. Keskeisiä päästöjä vähentäviä tuotantoteknologioita ovat bioenergiateknologiat, tuulivoima ja ydinvoima, joiden kustannustehokas toteutumismäärä riippuu oletetusta päästökaupan hintakehityksestä, teknologian kehityksestä sekä mahdollisista muista rajoitteista. Päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönottoa hidastavat kustannukset ja investointien uusiutumisen hitaus. Esimerkiksi energiantuotantolaitosten käyttöikä on tyypillisesti 20-50 vuotta, ja rakennusten käyttöikä luokkaa 50-100 vuotta. Vuoteen 2050 mennessä myös Suomen ilmasto tulee muuttumaan tuntuvasti. Yleisten epäedullisten muutosten ohella ilmaston muuttuminen vaikuttaa vähentäen lämmitystarvetta, lisäten jäähdytystarvetta sekä lisäten ennusteiden mukaan jonkin verran tuuli- ja vesivoiman tuotantopotentiaalia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages73
ISBN (Electronic)978-951-38-7227-4
ISBN (Print)978-951-38-7226-7
Publication statusPublished - 2008
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2433
ISSN1235-0605

Fingerprint

greenhouse gas emissions
Finland

Keywords

  • energy scenario
  • technology
  • deep emission reductions
  • climate change mitigation
  • energy use
  • energy production

Cite this

Lehtilä, A., Syri, S., & Savolainen, I. (2008). Teknologiapolut 2050: Skenaariotarkastelu kasvihuonekaasupäästöjen syvien rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2433
Lehtilä, Antti ; Syri, Sanna ; Savolainen, Ilkka. / Teknologiapolut 2050 : Skenaariotarkastelu kasvihuonekaasupäästöjen syvien rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2008. 73 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2433).
@book{69b9a48e233c49d9b91e7eeddcd220ae,
title = "Teknologiapolut 2050: Skenaariotarkastelu kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen syvien rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa",
abstract = "Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaadittavat suuret kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennykset tulevat mullistamaan nykyisen p{\"a}{\"a}osin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan maailman energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energial{\"a}hteiden ja ydinenergian k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}minen ovat keskeisi{\"a} keinoja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misess{\"a}. Teknologian mahdollistamat keinot ovat merkitt{\"a}v{\"a} osa kokonaisuutta, jolla kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoituksiin pyrit{\"a}{\"a}n. T{\"a}ss{\"a} raportissa esitell{\"a}{\"a}n skenaarioita Suomen kasvihuonekaasujen kustannustehokkaaksi p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseksi vuoteen 2050 asti. Skenaariot on laadittu VTT:n Suomen TIMES-energiaj{\"a}rjestelm{\"a}mallilla. Ty{\"o}ss{\"a} arvioidaan, miten Suomi voisi erilaisissa teknologian, energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n ja p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan kehityskuluissa vastata hallitustenv{\"a}lisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC:n) arvioon, jonka mukaan ilmastonmuutoksen tehokkaaksi hillitsemiseksi vaaditaan maailman kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen 50-85 {\%}:n v{\"a}hennys vuosisadan puoliv{\"a}liin menness{\"a} sek{\"a} EU:n tavoitteeseen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misest{\"a} 60-80 {\%} vuoteen 2050 menness{\"a}. Teknologian keinoja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseksi on olemassa runsaasti kaikilla sektoreilla. Tulosten mukaan Suomessa voitaisiin v{\"a}hent{\"a}{\"a} kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} 60-66 {\%} vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 menness{\"a}, jos p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksien hinta on korkeintaan 80 /t(CO2-ekv.). Energian k{\"a}yt{\"o}n tehostuminen nousee t{\"a}rke{\"a}ksi tekij{\"a}ksi Suomen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misess{\"a} vuoteen 2050 asti. Keskeisi{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hent{\"a}vi{\"a} tuotantoteknologioita ovat bioenergiateknologiat, tuulivoima ja ydinvoima, joiden kustannustehokas toteutumism{\"a}{\"a}r{\"a} riippuu oletetusta p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan hintakehityksest{\"a}, teknologian kehityksest{\"a} sek{\"a} mahdollisista muista rajoitteista. P{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hent{\"a}vien teknologioiden k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa hidastavat kustannukset ja investointien uusiutumisen hitaus. Esimerkiksi energiantuotantolaitosten k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a} on tyypillisesti 20-50 vuotta, ja rakennusten k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a} luokkaa 50-100 vuotta. Vuoteen 2050 menness{\"a} my{\"o}s Suomen ilmasto tulee muuttumaan tuntuvasti. Yleisten ep{\"a}edullisten muutosten ohella ilmaston muuttuminen vaikuttaa v{\"a}hent{\"a}en l{\"a}mmitystarvetta, lis{\"a}ten j{\"a}{\"a}hdytystarvetta sek{\"a} lis{\"a}ten ennusteiden mukaan jonkin verran tuuli- ja vesivoiman tuotantopotentiaalia.",
keywords = "energy scenario, technology, deep emission reductions, climate change mitigation, energy use, energy production",
author = "Antti Lehtil{\"a} and Sanna Syri and Ilkka Savolainen",
year = "2008",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7226-7",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2433",
address = "Finland",

}

Lehtilä, A, Syri, S & Savolainen, I 2008, Teknologiapolut 2050: Skenaariotarkastelu kasvihuonekaasupäästöjen syvien rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2433, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Teknologiapolut 2050 : Skenaariotarkastelu kasvihuonekaasupäästöjen syvien rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa. / Lehtilä, Antti; Syri, Sanna; Savolainen, Ilkka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2008. 73 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2433).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Teknologiapolut 2050

T2 - Skenaariotarkastelu kasvihuonekaasupäästöjen syvien rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa

AU - Lehtilä, Antti

AU - Syri, Sanna

AU - Savolainen, Ilkka

PY - 2008

Y1 - 2008

N2 - Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaadittavat suuret kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset tulevat mullistamaan nykyisen pääosin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan maailman energiajärjestelmän. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden ja ydinenergian käytön lisääminen ovat keskeisiä keinoja päästöjen vähentämisessä. Teknologian mahdollistamat keinot ovat merkittävä osa kokonaisuutta, jolla kasvihuonekaasupäästöjen rajoituksiin pyritään. Tässä raportissa esitellään skenaarioita Suomen kasvihuonekaasujen kustannustehokkaaksi päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2050 asti. Skenaariot on laadittu VTT:n Suomen TIMES-energiajärjestelmämallilla. Työssä arvioidaan, miten Suomi voisi erilaisissa teknologian, energiajärjestelmän ja päästökaupan kehityskuluissa vastata hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC:n) arvioon, jonka mukaan ilmastonmuutoksen tehokkaaksi hillitsemiseksi vaaditaan maailman kasvihuonekaasupäästöjen 50-85 %:n vähennys vuosisadan puoliväliin mennessä sekä EU:n tavoitteeseen päästöjen vähentämisestä 60-80 % vuoteen 2050 mennessä. Teknologian keinoja päästöjen vähentämiseksi on olemassa runsaasti kaikilla sektoreilla. Tulosten mukaan Suomessa voitaisiin vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 60-66 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos päästöoikeuksien hinta on korkeintaan 80 /t(CO2-ekv.). Energian käytön tehostuminen nousee tärkeäksi tekijäksi Suomen päästöjen vähentämisessä vuoteen 2050 asti. Keskeisiä päästöjä vähentäviä tuotantoteknologioita ovat bioenergiateknologiat, tuulivoima ja ydinvoima, joiden kustannustehokas toteutumismäärä riippuu oletetusta päästökaupan hintakehityksestä, teknologian kehityksestä sekä mahdollisista muista rajoitteista. Päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönottoa hidastavat kustannukset ja investointien uusiutumisen hitaus. Esimerkiksi energiantuotantolaitosten käyttöikä on tyypillisesti 20-50 vuotta, ja rakennusten käyttöikä luokkaa 50-100 vuotta. Vuoteen 2050 mennessä myös Suomen ilmasto tulee muuttumaan tuntuvasti. Yleisten epäedullisten muutosten ohella ilmaston muuttuminen vaikuttaa vähentäen lämmitystarvetta, lisäten jäähdytystarvetta sekä lisäten ennusteiden mukaan jonkin verran tuuli- ja vesivoiman tuotantopotentiaalia.

AB - Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaadittavat suuret kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset tulevat mullistamaan nykyisen pääosin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan maailman energiajärjestelmän. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden ja ydinenergian käytön lisääminen ovat keskeisiä keinoja päästöjen vähentämisessä. Teknologian mahdollistamat keinot ovat merkittävä osa kokonaisuutta, jolla kasvihuonekaasupäästöjen rajoituksiin pyritään. Tässä raportissa esitellään skenaarioita Suomen kasvihuonekaasujen kustannustehokkaaksi päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2050 asti. Skenaariot on laadittu VTT:n Suomen TIMES-energiajärjestelmämallilla. Työssä arvioidaan, miten Suomi voisi erilaisissa teknologian, energiajärjestelmän ja päästökaupan kehityskuluissa vastata hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC:n) arvioon, jonka mukaan ilmastonmuutoksen tehokkaaksi hillitsemiseksi vaaditaan maailman kasvihuonekaasupäästöjen 50-85 %:n vähennys vuosisadan puoliväliin mennessä sekä EU:n tavoitteeseen päästöjen vähentämisestä 60-80 % vuoteen 2050 mennessä. Teknologian keinoja päästöjen vähentämiseksi on olemassa runsaasti kaikilla sektoreilla. Tulosten mukaan Suomessa voitaisiin vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 60-66 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos päästöoikeuksien hinta on korkeintaan 80 /t(CO2-ekv.). Energian käytön tehostuminen nousee tärkeäksi tekijäksi Suomen päästöjen vähentämisessä vuoteen 2050 asti. Keskeisiä päästöjä vähentäviä tuotantoteknologioita ovat bioenergiateknologiat, tuulivoima ja ydinvoima, joiden kustannustehokas toteutumismäärä riippuu oletetusta päästökaupan hintakehityksestä, teknologian kehityksestä sekä mahdollisista muista rajoitteista. Päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönottoa hidastavat kustannukset ja investointien uusiutumisen hitaus. Esimerkiksi energiantuotantolaitosten käyttöikä on tyypillisesti 20-50 vuotta, ja rakennusten käyttöikä luokkaa 50-100 vuotta. Vuoteen 2050 mennessä myös Suomen ilmasto tulee muuttumaan tuntuvasti. Yleisten epäedullisten muutosten ohella ilmaston muuttuminen vaikuttaa vähentäen lämmitystarvetta, lisäten jäähdytystarvetta sekä lisäten ennusteiden mukaan jonkin verran tuuli- ja vesivoiman tuotantopotentiaalia.

KW - energy scenario

KW - technology

KW - deep emission reductions

KW - climate change mitigation

KW - energy use

KW - energy production

M3 - Report

SN - 978-951-38-7226-7

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Teknologiapolut 2050

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lehtilä A, Syri S, Savolainen I. Teknologiapolut 2050: Skenaariotarkastelu kasvihuonekaasupäästöjen syvien rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2008. 73 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2433).