Tekstiilikierrätyksen prosessien kustannusmallinnus

Research output: Book/ReportReport

69 Downloads (Pure)

Abstract

Tällä hetkellä suurin osa poistotekstiilistä päätyy sekajätteeksi. Tavoitteena on, että merkittävä osa tästä sekajätteeseen päätyvästä poistotekstiilistä saadaan jatkossa kierrätettyä uusioraaka-aineeksi. Prosessi- ja kustannusmallinnuksen tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia vaihtoehtoja tekstiilien kierrätykselle on,
mitkä olisivat kustannustehokkaimmat vaihtoehdot, ja mitä kierrätetyn uusioraaka-aineen kilohinnaksi tulisi. Tutkimuksen perusteella kunnallisten jätelaitosten organisoima poistotekstiilin erilliskeräys osana nykyisiä kierrätyspisteitä olisi kätevin tapa kerätä poistotekstiilit kuluttajilta. Keräysautot kuljettaisivat kerätyn poistotekstiilin alueelliseen keräyskeskukseen, jossa se pakattaisiin tiiviisti ja kuljetettaisiin keskitettyyn lajitteluun, jossa poistotekstiili jaettaisiin noin 12-15 eri jakeeseen. Lajiteltu poistotekstiili kierrätettäisiin esimerkiksi mekaanisesti tai kemiallisesti, jolloin siitä saadaan uusioraaka-ainetta. Yhteistyö uudelleenkäytettäviä tekstiilejä keräävien hyväntekeväisyysorganisaatioiden kanssa on tärkeää jätehierarkian tavoitteiden toteuttamiseksi. Hyväntekeväisyysorganisaatiot voisivat esimerkiksi erotella uudelleenkäytettävät tekstiilit muusta poistotekstiilistä alueellisissa keräyskeskuksissa. Samassa voitaisiin myös poistaa sellainen haitallinen aines, joka voi pilata koko kierrätykseen soveltuvan poistotekstiilierän.
Poistotekstiilin kierrättämisen haasteita ovat muun muassa tekstiilituotteiden monimateriaalisuus, pienet ja hajanaiset materiaalivirrat, materiaalien epäpuhtaudet sekä käsittely- ja kierrätysprosessien kalleus.
Kierrätyskustannuksia voitaneen kuitenkin pienentää niin paljon, että kierrätetty tekstiilimateriaali on laadultaan ja hinnaltaan yhtä kilpailukykyistä kuin uusista raaka-aineista tehty materiaali. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tekstiilien erilliskeräys järjestetään tehokkaasti, kuluttajat saadaan motivoitua kierrätykseen ja uusimmat lajittelu- ja kierrätysteknologiat otetaan käyttöön.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages34
Publication statusPublished - 7 May 2019
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Cite this

@book{4a813f7824fd4ecc8bf6a94a03fa642c,
title = "Tekstiilikierr{\"a}tyksen prosessien kustannusmallinnus",
abstract = "T{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} suurin osa poistotekstiilist{\"a} p{\"a}{\"a}tyy sekaj{\"a}tteeksi. Tavoitteena on, ett{\"a} merkitt{\"a}v{\"a} osa t{\"a}st{\"a} sekaj{\"a}tteeseen p{\"a}{\"a}tyv{\"a}st{\"a} poistotekstiilist{\"a} saadaan jatkossa kierr{\"a}tetty{\"a} uusioraaka-aineeksi. Prosessi- ja kustannusmallinnuksen tarkoituksena oli tutkia, mink{\"a}laisia vaihtoehtoja tekstiilien kierr{\"a}tykselle on, mitk{\"a} olisivat kustannustehokkaimmat vaihtoehdot, ja mit{\"a} kierr{\"a}tetyn uusioraaka-aineen kilohinnaksi tulisi. Tutkimuksen perusteella kunnallisten j{\"a}telaitosten organisoima poistotekstiilin erillisker{\"a}ys osana nykyisi{\"a} kierr{\"a}tyspisteit{\"a} olisi k{\"a}tevin tapa ker{\"a}t{\"a} poistotekstiilit kuluttajilta. Ker{\"a}ysautot kuljettaisivat ker{\"a}tyn poistotekstiilin alueelliseen ker{\"a}yskeskukseen, jossa se pakattaisiin tiiviisti ja kuljetettaisiin keskitettyyn lajitteluun, jossa poistotekstiili jaettaisiin noin 12-15 eri jakeeseen. Lajiteltu poistotekstiili kierr{\"a}tett{\"a}isiin esimerkiksi mekaanisesti tai kemiallisesti, jolloin siit{\"a} saadaan uusioraaka-ainetta. Yhteisty{\"o} uudelleenk{\"a}ytett{\"a}vi{\"a} tekstiilej{\"a} ker{\"a}{\"a}vien hyv{\"a}ntekev{\"a}isyysorganisaatioiden kanssa on t{\"a}rke{\"a}{\"a} j{\"a}tehierarkian tavoitteiden toteuttamiseksi. Hyv{\"a}ntekev{\"a}isyysorganisaatiot voisivat esimerkiksi erotella uudelleenk{\"a}ytett{\"a}v{\"a}t tekstiilit muusta poistotekstiilist{\"a} alueellisissa ker{\"a}yskeskuksissa. Samassa voitaisiin my{\"o}s poistaa sellainen haitallinen aines, joka voi pilata koko kierr{\"a}tykseen soveltuvan poistotekstiilier{\"a}n. Poistotekstiilin kierr{\"a}tt{\"a}misen haasteita ovat muun muassa tekstiilituotteiden monimateriaalisuus, pienet ja hajanaiset materiaalivirrat, materiaalien ep{\"a}puhtaudet sek{\"a} k{\"a}sittely- ja kierr{\"a}tysprosessien kalleus. Kierr{\"a}tyskustannuksia voitaneen kuitenkin pienent{\"a}{\"a} niin paljon, ett{\"a} kierr{\"a}tetty tekstiilimateriaali on laadultaan ja hinnaltaan yht{\"a} kilpailukykyist{\"a} kuin uusista raaka-aineista tehty materiaali. T{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}{\"a} kuitenkin sit{\"a}, ett{\"a} tekstiilien erillisker{\"a}ys j{\"a}rjestet{\"a}{\"a}n tehokkaasti, kuluttajat saadaan motivoitua kierr{\"a}tykseen ja uusimmat lajittelu- ja kierr{\"a}tysteknologiat otetaan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n.",
author = "Pirjo Heikkil{\"a} and Ville Hinkka and Ali Harlin",
year = "2019",
month = "5",
day = "7",
language = "Finnish",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Tekstiilikierrätyksen prosessien kustannusmallinnus. / Heikkilä, Pirjo; Hinkka, Ville; Harlin, Ali.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2019. 34 p.

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Tekstiilikierrätyksen prosessien kustannusmallinnus

AU - Heikkilä, Pirjo

AU - Hinkka, Ville

AU - Harlin, Ali

PY - 2019/5/7

Y1 - 2019/5/7

N2 - Tällä hetkellä suurin osa poistotekstiilistä päätyy sekajätteeksi. Tavoitteena on, että merkittävä osa tästä sekajätteeseen päätyvästä poistotekstiilistä saadaan jatkossa kierrätettyä uusioraaka-aineeksi. Prosessi- ja kustannusmallinnuksen tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia vaihtoehtoja tekstiilien kierrätykselle on, mitkä olisivat kustannustehokkaimmat vaihtoehdot, ja mitä kierrätetyn uusioraaka-aineen kilohinnaksi tulisi. Tutkimuksen perusteella kunnallisten jätelaitosten organisoima poistotekstiilin erilliskeräys osana nykyisiä kierrätyspisteitä olisi kätevin tapa kerätä poistotekstiilit kuluttajilta. Keräysautot kuljettaisivat kerätyn poistotekstiilin alueelliseen keräyskeskukseen, jossa se pakattaisiin tiiviisti ja kuljetettaisiin keskitettyyn lajitteluun, jossa poistotekstiili jaettaisiin noin 12-15 eri jakeeseen. Lajiteltu poistotekstiili kierrätettäisiin esimerkiksi mekaanisesti tai kemiallisesti, jolloin siitä saadaan uusioraaka-ainetta. Yhteistyö uudelleenkäytettäviä tekstiilejä keräävien hyväntekeväisyysorganisaatioiden kanssa on tärkeää jätehierarkian tavoitteiden toteuttamiseksi. Hyväntekeväisyysorganisaatiot voisivat esimerkiksi erotella uudelleenkäytettävät tekstiilit muusta poistotekstiilistä alueellisissa keräyskeskuksissa. Samassa voitaisiin myös poistaa sellainen haitallinen aines, joka voi pilata koko kierrätykseen soveltuvan poistotekstiilierän. Poistotekstiilin kierrättämisen haasteita ovat muun muassa tekstiilituotteiden monimateriaalisuus, pienet ja hajanaiset materiaalivirrat, materiaalien epäpuhtaudet sekä käsittely- ja kierrätysprosessien kalleus. Kierrätyskustannuksia voitaneen kuitenkin pienentää niin paljon, että kierrätetty tekstiilimateriaali on laadultaan ja hinnaltaan yhtä kilpailukykyistä kuin uusista raaka-aineista tehty materiaali. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tekstiilien erilliskeräys järjestetään tehokkaasti, kuluttajat saadaan motivoitua kierrätykseen ja uusimmat lajittelu- ja kierrätysteknologiat otetaan käyttöön.

AB - Tällä hetkellä suurin osa poistotekstiilistä päätyy sekajätteeksi. Tavoitteena on, että merkittävä osa tästä sekajätteeseen päätyvästä poistotekstiilistä saadaan jatkossa kierrätettyä uusioraaka-aineeksi. Prosessi- ja kustannusmallinnuksen tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia vaihtoehtoja tekstiilien kierrätykselle on, mitkä olisivat kustannustehokkaimmat vaihtoehdot, ja mitä kierrätetyn uusioraaka-aineen kilohinnaksi tulisi. Tutkimuksen perusteella kunnallisten jätelaitosten organisoima poistotekstiilin erilliskeräys osana nykyisiä kierrätyspisteitä olisi kätevin tapa kerätä poistotekstiilit kuluttajilta. Keräysautot kuljettaisivat kerätyn poistotekstiilin alueelliseen keräyskeskukseen, jossa se pakattaisiin tiiviisti ja kuljetettaisiin keskitettyyn lajitteluun, jossa poistotekstiili jaettaisiin noin 12-15 eri jakeeseen. Lajiteltu poistotekstiili kierrätettäisiin esimerkiksi mekaanisesti tai kemiallisesti, jolloin siitä saadaan uusioraaka-ainetta. Yhteistyö uudelleenkäytettäviä tekstiilejä keräävien hyväntekeväisyysorganisaatioiden kanssa on tärkeää jätehierarkian tavoitteiden toteuttamiseksi. Hyväntekeväisyysorganisaatiot voisivat esimerkiksi erotella uudelleenkäytettävät tekstiilit muusta poistotekstiilistä alueellisissa keräyskeskuksissa. Samassa voitaisiin myös poistaa sellainen haitallinen aines, joka voi pilata koko kierrätykseen soveltuvan poistotekstiilierän. Poistotekstiilin kierrättämisen haasteita ovat muun muassa tekstiilituotteiden monimateriaalisuus, pienet ja hajanaiset materiaalivirrat, materiaalien epäpuhtaudet sekä käsittely- ja kierrätysprosessien kalleus. Kierrätyskustannuksia voitaneen kuitenkin pienentää niin paljon, että kierrätetty tekstiilimateriaali on laadultaan ja hinnaltaan yhtä kilpailukykyistä kuin uusista raaka-aineista tehty materiaali. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tekstiilien erilliskeräys järjestetään tehokkaasti, kuluttajat saadaan motivoitua kierrätykseen ja uusimmat lajittelu- ja kierrätysteknologiat otetaan käyttöön.

M3 - Report

BT - Tekstiilikierrätyksen prosessien kustannusmallinnus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Heikkilä P, Hinkka V, Harlin A. Tekstiilikierrätyksen prosessien kustannusmallinnus. VTT Technical Research Centre of Finland, 2019. 34 p.