Projects per year
Abstract
Tällä hetkellä suurin osa poistotekstiilistä päätyy sekajätteeksi. Tavoitteena on, että merkittävä osa tästä sekajätteeseen päätyvästä poistotekstiilistä saadaan jatkossa kierrätettyä uusioraaka-aineeksi. Prosessi- ja kustannusmallinnuksen tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia vaihtoehtoja tekstiilien kierrätykselle on,
mitkä olisivat kustannustehokkaimmat vaihtoehdot, ja mitä kierrätetyn uusioraaka-aineen kilohinnaksi tulisi. Tutkimuksen perusteella kunnallisten jätelaitosten organisoima poistotekstiilin erilliskeräys osana nykyisiä kierrätyspisteitä olisi kätevin tapa kerätä poistotekstiilit kuluttajilta. Keräysautot kuljettaisivat kerätyn poistotekstiilin alueelliseen keräyskeskukseen, jossa se pakattaisiin tiiviisti ja kuljetettaisiin keskitettyyn lajitteluun, jossa poistotekstiili jaettaisiin noin 12-15 eri jakeeseen. Lajiteltu poistotekstiili kierrätettäisiin esimerkiksi mekaanisesti tai kemiallisesti, jolloin siitä saadaan uusioraaka-ainetta. Yhteistyö uudelleenkäytettäviä tekstiilejä keräävien hyväntekeväisyysorganisaatioiden kanssa on tärkeää jätehierarkian tavoitteiden toteuttamiseksi. Hyväntekeväisyysorganisaatiot voisivat esimerkiksi erotella uudelleenkäytettävät tekstiilit muusta poistotekstiilistä alueellisissa keräyskeskuksissa. Samassa voitaisiin myös poistaa sellainen haitallinen aines, joka voi pilata koko kierrätykseen soveltuvan poistotekstiilierän.
Poistotekstiilin kierrättämisen haasteita ovat muun muassa tekstiilituotteiden monimateriaalisuus, pienet ja hajanaiset materiaalivirrat, materiaalien epäpuhtaudet sekä käsittely- ja kierrätysprosessien kalleus.
Kierrätyskustannuksia voitaneen kuitenkin pienentää niin paljon, että kierrätetty tekstiilimateriaali on laadultaan ja hinnaltaan yhtä kilpailukykyistä kuin uusista raaka-aineista tehty materiaali. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tekstiilien erilliskeräys järjestetään tehokkaasti, kuluttajat saadaan motivoitua kierrätykseen ja uusimmat lajittelu- ja kierrätysteknologiat otetaan käyttöön.
mitkä olisivat kustannustehokkaimmat vaihtoehdot, ja mitä kierrätetyn uusioraaka-aineen kilohinnaksi tulisi. Tutkimuksen perusteella kunnallisten jätelaitosten organisoima poistotekstiilin erilliskeräys osana nykyisiä kierrätyspisteitä olisi kätevin tapa kerätä poistotekstiilit kuluttajilta. Keräysautot kuljettaisivat kerätyn poistotekstiilin alueelliseen keräyskeskukseen, jossa se pakattaisiin tiiviisti ja kuljetettaisiin keskitettyyn lajitteluun, jossa poistotekstiili jaettaisiin noin 12-15 eri jakeeseen. Lajiteltu poistotekstiili kierrätettäisiin esimerkiksi mekaanisesti tai kemiallisesti, jolloin siitä saadaan uusioraaka-ainetta. Yhteistyö uudelleenkäytettäviä tekstiilejä keräävien hyväntekeväisyysorganisaatioiden kanssa on tärkeää jätehierarkian tavoitteiden toteuttamiseksi. Hyväntekeväisyysorganisaatiot voisivat esimerkiksi erotella uudelleenkäytettävät tekstiilit muusta poistotekstiilistä alueellisissa keräyskeskuksissa. Samassa voitaisiin myös poistaa sellainen haitallinen aines, joka voi pilata koko kierrätykseen soveltuvan poistotekstiilierän.
Poistotekstiilin kierrättämisen haasteita ovat muun muassa tekstiilituotteiden monimateriaalisuus, pienet ja hajanaiset materiaalivirrat, materiaalien epäpuhtaudet sekä käsittely- ja kierrätysprosessien kalleus.
Kierrätyskustannuksia voitaneen kuitenkin pienentää niin paljon, että kierrätetty tekstiilimateriaali on laadultaan ja hinnaltaan yhtä kilpailukykyistä kuin uusista raaka-aineista tehty materiaali. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tekstiilien erilliskeräys järjestetään tehokkaasti, kuluttajat saadaan motivoitua kierrätykseen ja uusimmat lajittelu- ja kierrätysteknologiat otetaan käyttöön.
Original language | Finnish |
---|---|
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Number of pages | 34 |
Publication status | Published - 7 May 2019 |
MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Projects
- 1 Finished
-
Telaketju Tekes: The chain on sorting and exploitation of textile waste / Tekstiilien lajittelu ja hyödyntämisketju /
Heikkilä, P., Lehto, J., Salminen, K., Harlin, A., Kamppuri, T., Saarimäki, E., Heikkilä, J., Paunonen, S. & Hinkka, V.
1/04/17 → 31/01/19
Project: Business Finland project