Tekstiilimateriaalien soveltuvuus kierrätykseen

Taina Kamppuri, Pirjo Heikkilä, Marja Pitkänen, Eetta Saarimäki, Kirsti Cura, Jaakko Zitting, Henna Knuutila, Inka Mäkiö

Research output: Book/ReportReportProfessional

149 Downloads (Pure)

Abstract

Tekstiilituotteen elinkaaren pidentäminen ja uudelleenkäyttö sellaisenaan ovat poistotekstiilimateriaalin hyödyntämisen kannalta parhaat vaihtoehdot. Kun tekstiili ei enää kelpaa uudelleenkäyttöön, se soveltuu usein kuitenkin kierrätettäväksi. Tässä raportissa selvitetään eri kierrätysprosessien asettamia laatuvaatimuksia materiaaleille, kierrätykseen soveltuvien jakeiden tunnistusta ja lajittelua, kierrätysprosessin vaikutusta materiaaliin, sekä selvitetään kierrätettyyn materiaaliin mahdollisesti jääviä haitallisia kemikaaleja.Kierrätysmenetelmän valinnalla on suuri merkitys kierrätetyn materiaalin laatuun ja ominaisuuksiin. Kemialliset ja sulatukseen perustuvat termiset kierrätysmenetelmät ovat kuituraaka-aineelle spesifisiä, ja myös mekaanisesti kierrätetyt tuotteet hyötyvät kuituraaka-aineen mukaisesta lajittelusta. Kaksivaiheisessa lajittelussa käsin lajittelija erottelee karkeasti eri jakeet, mitä seuraa materiaalien tunnistus ja lajittelu koneellisesti. Käsin- ja konelajittelun kokeiluiden perusteella kierrätettävän jakeen suurin yksittäinen materiaalijae on puuvilla. Puuvillalle soveltuvat sekä mekaaninen että kemiallinen kierrätys. Myös puhdas polyesteri saadaan lajiteltua erilleen, mutta kierrätettävässä jakeessa sitä on selvästi vähemmän kuin puhdasta puuvillaa. Polyesterille soveltuvat mekaaninen, terminen ja kemiallinen kierrätys. Suuri kierrätettävä jae on myös sekoitetekstiilit, joista noin puolet on puuvillan ja polyesterin seoksia.Kuluttajille suunnatut tekstiilit ovat lähtökohtaisesti turvallisia, jolloin myös uusiotekstiilit ovat turvallisia. Tapauksissa, joissa poistotekstiilistä valmistetut tuotteet tulevat suoraan ihokontaktiin, materiaalin vaatimuksenmukaisuus on hyvä varmistaa laboratoriotutkimuksin.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages37
Publication statusPublished - 6 May 2019
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimusraportti
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland Ltd
No.VTT-R-0091-19

Keywords

  • tekstiilien kierrätys
  • keräys
  • lajittelu
  • kierrätysprosessit

Cite this

Kamppuri, T., Heikkilä, P., Pitkänen, M., Saarimäki, E., Cura, K., Zitting, J., ... Mäkiö, I. (2019). Tekstiilimateriaalien soveltuvuus kierrätykseen. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tutkimusraportti, No. VTT-R-0091-19
Kamppuri, Taina ; Heikkilä, Pirjo ; Pitkänen, Marja ; Saarimäki, Eetta ; Cura, Kirsti ; Zitting, Jaakko ; Knuutila, Henna ; Mäkiö, Inka. / Tekstiilimateriaalien soveltuvuus kierrätykseen. VTT Technical Research Centre of Finland, 2019. 37 p. (VTT Tutkimusraportti; No. VTT-R-0091-19).
@book{efb36fbbfc6041a9a64dbc27f631605a,
title = "Tekstiilimateriaalien soveltuvuus kierr{\"a}tykseen",
abstract = "Tekstiilituotteen elinkaaren pident{\"a}minen ja uudelleenk{\"a}ytt{\"o} sellaisenaan ovat poistotekstiilimateriaalin hy{\"o}dynt{\"a}misen kannalta parhaat vaihtoehdot. Kun tekstiili ei en{\"a}{\"a} kelpaa uudelleenk{\"a}ytt{\"o}{\"o}n, se soveltuu usein kuitenkin kierr{\"a}tett{\"a}v{\"a}ksi. T{\"a}ss{\"a} raportissa selvitet{\"a}{\"a}n eri kierr{\"a}tysprosessien asettamia laatuvaatimuksia materiaaleille, kierr{\"a}tykseen soveltuvien jakeiden tunnistusta ja lajittelua, kierr{\"a}tysprosessin vaikutusta materiaaliin, sek{\"a} selvitet{\"a}{\"a}n kierr{\"a}tettyyn materiaaliin mahdollisesti j{\"a}{\"a}vi{\"a} haitallisia kemikaaleja.Kierr{\"a}tysmenetelm{\"a}n valinnalla on suuri merkitys kierr{\"a}tetyn materiaalin laatuun ja ominaisuuksiin. Kemialliset ja sulatukseen perustuvat termiset kierr{\"a}tysmenetelm{\"a}t ovat kuituraaka-aineelle spesifisi{\"a}, ja my{\"o}s mekaanisesti kierr{\"a}tetyt tuotteet hy{\"o}tyv{\"a}t kuituraaka-aineen mukaisesta lajittelusta. Kaksivaiheisessa lajittelussa k{\"a}sin lajittelija erottelee karkeasti eri jakeet, mit{\"a} seuraa materiaalien tunnistus ja lajittelu koneellisesti. K{\"a}sin- ja konelajittelun kokeiluiden perusteella kierr{\"a}tett{\"a}v{\"a}n jakeen suurin yksitt{\"a}inen materiaalijae on puuvilla. Puuvillalle soveltuvat sek{\"a} mekaaninen ett{\"a} kemiallinen kierr{\"a}tys. My{\"o}s puhdas polyesteri saadaan lajiteltua erilleen, mutta kierr{\"a}tett{\"a}v{\"a}ss{\"a} jakeessa sit{\"a} on selv{\"a}sti v{\"a}hemm{\"a}n kuin puhdasta puuvillaa. Polyesterille soveltuvat mekaaninen, terminen ja kemiallinen kierr{\"a}tys. Suuri kierr{\"a}tett{\"a}v{\"a} jae on my{\"o}s sekoitetekstiilit, joista noin puolet on puuvillan ja polyesterin seoksia.Kuluttajille suunnatut tekstiilit ovat l{\"a}ht{\"o}kohtaisesti turvallisia, jolloin my{\"o}s uusiotekstiilit ovat turvallisia. Tapauksissa, joissa poistotekstiilist{\"a} valmistetut tuotteet tulevat suoraan ihokontaktiin, materiaalin vaatimuksenmukaisuus on hyv{\"a} varmistaa laboratoriotutkimuksin.",
keywords = "tekstiilien kierr{\"a}tys, ker{\"a}ys, lajittelu, kierr{\"a}tysprosessit",
author = "Taina Kamppuri and Pirjo Heikkil{\"a} and Marja Pitk{\"a}nen and Eetta Saarim{\"a}ki and Kirsti Cura and Jaakko Zitting and Henna Knuutila and Inka M{\"a}ki{\"o}",
year = "2019",
month = "5",
day = "6",
language = "Finnish",
series = "Tutkimusraportti",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "VTT-R-0091-19",
address = "Finland",

}

Kamppuri, T, Heikkilä, P, Pitkänen, M, Saarimäki, E, Cura, K, Zitting, J, Knuutila, H & Mäkiö, I 2019, Tekstiilimateriaalien soveltuvuus kierrätykseen. VTT Tutkimusraportti, no. VTT-R-0091-19, VTT Technical Research Centre of Finland.

Tekstiilimateriaalien soveltuvuus kierrätykseen. / Kamppuri, Taina; Heikkilä, Pirjo; Pitkänen, Marja; Saarimäki, Eetta; Cura, Kirsti; Zitting, Jaakko; Knuutila, Henna; Mäkiö, Inka.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2019. 37 p. (VTT Tutkimusraportti; No. VTT-R-0091-19).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Tekstiilimateriaalien soveltuvuus kierrätykseen

AU - Kamppuri, Taina

AU - Heikkilä, Pirjo

AU - Pitkänen, Marja

AU - Saarimäki, Eetta

AU - Cura, Kirsti

AU - Zitting, Jaakko

AU - Knuutila, Henna

AU - Mäkiö, Inka

PY - 2019/5/6

Y1 - 2019/5/6

N2 - Tekstiilituotteen elinkaaren pidentäminen ja uudelleenkäyttö sellaisenaan ovat poistotekstiilimateriaalin hyödyntämisen kannalta parhaat vaihtoehdot. Kun tekstiili ei enää kelpaa uudelleenkäyttöön, se soveltuu usein kuitenkin kierrätettäväksi. Tässä raportissa selvitetään eri kierrätysprosessien asettamia laatuvaatimuksia materiaaleille, kierrätykseen soveltuvien jakeiden tunnistusta ja lajittelua, kierrätysprosessin vaikutusta materiaaliin, sekä selvitetään kierrätettyyn materiaaliin mahdollisesti jääviä haitallisia kemikaaleja.Kierrätysmenetelmän valinnalla on suuri merkitys kierrätetyn materiaalin laatuun ja ominaisuuksiin. Kemialliset ja sulatukseen perustuvat termiset kierrätysmenetelmät ovat kuituraaka-aineelle spesifisiä, ja myös mekaanisesti kierrätetyt tuotteet hyötyvät kuituraaka-aineen mukaisesta lajittelusta. Kaksivaiheisessa lajittelussa käsin lajittelija erottelee karkeasti eri jakeet, mitä seuraa materiaalien tunnistus ja lajittelu koneellisesti. Käsin- ja konelajittelun kokeiluiden perusteella kierrätettävän jakeen suurin yksittäinen materiaalijae on puuvilla. Puuvillalle soveltuvat sekä mekaaninen että kemiallinen kierrätys. Myös puhdas polyesteri saadaan lajiteltua erilleen, mutta kierrätettävässä jakeessa sitä on selvästi vähemmän kuin puhdasta puuvillaa. Polyesterille soveltuvat mekaaninen, terminen ja kemiallinen kierrätys. Suuri kierrätettävä jae on myös sekoitetekstiilit, joista noin puolet on puuvillan ja polyesterin seoksia.Kuluttajille suunnatut tekstiilit ovat lähtökohtaisesti turvallisia, jolloin myös uusiotekstiilit ovat turvallisia. Tapauksissa, joissa poistotekstiilistä valmistetut tuotteet tulevat suoraan ihokontaktiin, materiaalin vaatimuksenmukaisuus on hyvä varmistaa laboratoriotutkimuksin.

AB - Tekstiilituotteen elinkaaren pidentäminen ja uudelleenkäyttö sellaisenaan ovat poistotekstiilimateriaalin hyödyntämisen kannalta parhaat vaihtoehdot. Kun tekstiili ei enää kelpaa uudelleenkäyttöön, se soveltuu usein kuitenkin kierrätettäväksi. Tässä raportissa selvitetään eri kierrätysprosessien asettamia laatuvaatimuksia materiaaleille, kierrätykseen soveltuvien jakeiden tunnistusta ja lajittelua, kierrätysprosessin vaikutusta materiaaliin, sekä selvitetään kierrätettyyn materiaaliin mahdollisesti jääviä haitallisia kemikaaleja.Kierrätysmenetelmän valinnalla on suuri merkitys kierrätetyn materiaalin laatuun ja ominaisuuksiin. Kemialliset ja sulatukseen perustuvat termiset kierrätysmenetelmät ovat kuituraaka-aineelle spesifisiä, ja myös mekaanisesti kierrätetyt tuotteet hyötyvät kuituraaka-aineen mukaisesta lajittelusta. Kaksivaiheisessa lajittelussa käsin lajittelija erottelee karkeasti eri jakeet, mitä seuraa materiaalien tunnistus ja lajittelu koneellisesti. Käsin- ja konelajittelun kokeiluiden perusteella kierrätettävän jakeen suurin yksittäinen materiaalijae on puuvilla. Puuvillalle soveltuvat sekä mekaaninen että kemiallinen kierrätys. Myös puhdas polyesteri saadaan lajiteltua erilleen, mutta kierrätettävässä jakeessa sitä on selvästi vähemmän kuin puhdasta puuvillaa. Polyesterille soveltuvat mekaaninen, terminen ja kemiallinen kierrätys. Suuri kierrätettävä jae on myös sekoitetekstiilit, joista noin puolet on puuvillan ja polyesterin seoksia.Kuluttajille suunnatut tekstiilit ovat lähtökohtaisesti turvallisia, jolloin myös uusiotekstiilit ovat turvallisia. Tapauksissa, joissa poistotekstiilistä valmistetut tuotteet tulevat suoraan ihokontaktiin, materiaalin vaatimuksenmukaisuus on hyvä varmistaa laboratoriotutkimuksin.

KW - tekstiilien kierrätys

KW - keräys

KW - lajittelu

KW - kierrätysprosessit

M3 - Report

T3 - Tutkimusraportti

BT - Tekstiilimateriaalien soveltuvuus kierrätykseen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Kamppuri T, Heikkilä P, Pitkänen M, Saarimäki E, Cura K, Zitting J et al. Tekstiilimateriaalien soveltuvuus kierrätykseen. VTT Technical Research Centre of Finland, 2019. 37 p. (VTT Tutkimusraportti; No. VTT-R-0091-19).